16.6.2020
Kannanotot

Kommentti Itäväylän reunapuiston suunnitelmaluonnoksesta

Helsingin Polkupyöräilijät ry toivoo eräitä muutoksia esilläolleisiin Itäväylän reunapuiston suunnitelmaluonnoksiin. Muutokset parantaisivat pyöräilyolosuhteita ja pyöräilyn turvallisuutta tulevalla, todennäköisesti hyvin vilkkaasti liikennöidyllä Itäbaanalla.

Hiihtomäentien risteys

Hiihtomäentien risteys on epäselvä ilman käsitystä, millaiseksi Hiihtomäentien pyöräilyinfra on suunniteltu. Suunnitelmaluonnos ei tuo tähän mitään valoa, vaan jostain syystä siinä todetaan koko Herttoniemen aseman seudun jätetyn Itäbaanan suunnittelusta pois. Vaikkei kyseinen kohta osukaan Itäväylän reunapuiston alueelle, HePo toivoo Itäbaanalle huolellista suunnittelua myös Herttoniemen aseman ohitukseen, jotta vältyttäisiin esimerkiksi Elielinaukion tai Länsilinkin kaltaiselta, kaoottiselta tilanteelta.

Konemestarinkadun alikulku

Suunnitelmaluonnoksen mukainen toteutus on vaarallinen pyöräilijöille ja tulee korjata.

Ramppi Konemestarinkadun alikulkuun on hyvin jyrkkä ja se päättyy lähes pistemäiseen 90° mutkaan, jossa seinärakenne tullee muodostamaan merkittävän näköesteen. Pyörällä ei pysty tekemään pistemäisiä käännöksiä, joten pyöräilijä ei fyysisesti pysty ajamaan suunnitelman mukaisesti alikulkuun; pyöräilijä tulee väistämättä koukkaamaan vastaantulevien puolelta. Myöskään idästä Itäbaanaa tuleva pyöräilijä ei pysty kääntymään oikealle rampille pysyen omalla kaistallaan, eikä välttämättä edes koko pyörätiellä. 

Rampin pituuskaltevuus on huimat 13,2 %, joka on noin kaksinkertainen suositeltavaan maksimiarvoon (Pyöräliikenteen suunnitteluohje, kuva 16). Pyöräliikenteen suunnitteluohjeen mukaisesti pituuskaltevuus ei saisi milloinkaan ylittää 8 %:a.

Suunnitelmaluonnoksesta ei selviä rampin leveys, mutta silmämääräisesti kuvasta arvioiden kaksisuuntaisen pyörätien leveys sillä on noin 2,5 metriä. Tila ei riitä turvalliseen kuormapyörien tai pyörän peräkärryjen kohtaamiseen.

Ramppi kulkee myös aivan kiinni seinässä, jolloin pyörätiestä tulee vielä selkeästi kapeampi: Pyöräilijä vaatii suoralla tiellä vähintään 60 cm tilan viereiseen seinään (Pyöräliikenteen suunnitteluohje, kuva 12). Tämä kaventaa kaksisuuntaisen pyörätien käytettävissä olevan leveyden alle kahteen metriin. Mutkan kohdalla tulee huomioida pyörän kallistustarve, joka lisää merkittävästi tilantarvetta. Näköeste ja pyörätiessä kiinni oleva seinä eivät mahdollista minkäänlaista väistöliikettä, mikäli alikulkutunnelista tulee mutkassa edes hieman oikaiseva tai omalla kaistallaan ajava, mutta jyrkemmin kallistava pyöräilijä. Mikäli tunneliin ajava pyöräilijä väistää edes hieman oikealle, pyörän ohjaustanko osuu seinään ja pyöräilijä kaatuu suoraan vastaantulijan alle.

Ramppi alikulkuun tulee tehdä loivempana ja pidempänä kaarroksena ja etäämmältä Itäbaanasta, jotta kaarre pystytään toteuttamaan turvallisena ja pyöräiltävänä. Hirvitien ja rampin väliin on piirretty kapea vihervyöhyke, jota voitaisiin hyödyntää tähän ramppiin. Viheralue voidaan tarvittaessa lisätä näin rampin ja Itäbaanan väliin jäävään alueeseen.

Vaikkei itse alikulku kuulukaan suunnittelualueeseen, alikulun valaisua tulee parantaa. Nykyisellään alikulun valaisu on riittämätön.

Nousu ennen Valurinkadun alikulkua

Itäbaanan pyörätie nousee selkeästi korkeammalle juuri ennen Valurinkadun alikulkua, tasosta +11,96 metriä tasolle +13,66 metriä.  Tämä aiheuttaa tarpeettomasti jyrkän laskun alikulkuun ja toisaalta jyrkän nousun alikulusta Itäbaanalle. Pyörätie tulisi olla mahdollisimman tasainen, eli pyörätietä rakennettaessa tasaus tulisi tehdä tuohon noin +12 metrin tasolle.

Pyöräteiden risteys

Valurinkadun alikulun tuntumassa Itäbaanan kanssa risteää pyörätie ja jalkakäytävä. Risteyskohta on ongelmallinen, se aiheuttaa tarpeettoman mutkan suoraan Itäbaanalta pyörätielle tai päinvastoin pyöräilevälle. Yhdistettynä suunnitelman mukaiseen reunakiveen, joka on madallettu ainoastaan juuri risteyksen edessä, tämä on vaarallinen toteutus. Pienikin oikaisu johtaa reunakiveen törmäämiseen ja todennäköiseen kaatumiseen. Reunakiveä ei välttämättä pysty edes erottamaan esimerkiksi lehtikelillä tai lumiseen aikaan. Reunakivi tulee toteuttaa joko nollatasoisena tai kokonaan ilman jonkin verran risteyksen molemmin puolin.

Valurinkadun alikulku

Laskettaessa Valurinkadun alikulkuun, pyörätiessä on kiinni tukimuuri. Tähän tukimuuriin pätee samat ongelmat kuin edellämainitussa Konemestarinkadun alikulussa seinän kanssa: Pyöräilijä tarvitsee vähintään 60 cm tilaa seinämäiseen esteeseen, kaarrettaessa enemmän. Tukimuuri tulee siten olla kauempana pyörätiestä.

Suunnitelma toteaa alikulussa olevan 0.5 metrin reuna-alueen molemmin puolin, mutta suunnitelmakuva tai havainnekuva ei tätä väitettä tue. Näissä tukimuuri on piirretty kiinni pyörätiehen ja jalkakäytävään. Reuna-alue olisi ehdottomasti tarpeen tällaisesssa ratkaisussa.

Jyrkät, 90° mutkat eivät myöskään kuulu baana-yhteyksiin. Alikulun osalta tulisi harkita, voitaisiinko se toteuttaa vinosti Itäväylän ali.

Samoin kuin Konemestarinkadun alikulun tapauksessa, myös Valurinkadun alikulun valaisua tulee parantaa.