2.10.2020
Pyöräilyinfo

Vinkit talvella pyöräilyyn

punatakkinen pyöräilijä lumisateessa
Talvella pyöräilyssä tärkeintä on aloittaminen ja oman tyylin löytäminen.
Kuvaaja: Nikita Ignatev

Talvella pyöräily on mitä mainiointa arkiliikuntaa. Polkien pääset liikkumaan ympäri vuoden monenlaisilla erilaisilla kulkupeleillä. Alkuun pääset parhaiten kokeilemalla olemassa olevilla varusteillasi ensin syksyllä ja pikkuhiljaa haastavampiin keleihin sopeutuen. Yhtä oikeanlaista talvipyöräilytyyliä ei ole olemassakaan. Kuntoa ja kokemusta voit kartuttaa lähes millaisella vaan pyörällä, mutta halutessasi päästä helpommalla saat lisää pitoa liukkaille keleille nastarenkailla ja virtaa sohjoiseenkin matkantekoon sähköavusteisesta fillarista. 

Haastattelimme 12 erilaista talvella pyörällä liikkuvaa pääkaupunkiseutulaista Pyöräilyviikolla 2020 ja kokosimme niiden pohjalta 5 vinkkiä talvella pyöräilyyn. Talvipyöräilyhaastattelut voit katsoa kokonaisuudessaan tältä videolta

Kolme henkilöä. Yksi reppuselässä. Kaksi haastattelijaa pyöräsymbolipaitojen kanssa
Talvella pyöräilevien haastattelut toteutettiin Pyöräilyviikolla 2020.
Kuvaaja: Lydia Palo

Talvipyöräilyvinkit ja usein kysytyt kysymykset

  1. Nastarenkaat vai ilman talvella pyöräillessä?
    Talvella pyöräilyn kuuma peruna on usein pohdinta nastarenkaiden käytöstä. Tähän kysymykseen ei suinkaan ole yhtä oikeaa vastausta. Haastatteluihimme osallistuneista 7 käyttää talvella nastoja, 3 kokee pärjäävänsä ilmankin ja 2 tekee valinnan tilanteen mukaan. Yleisimmät syyt nastarenkaiden käyttämiseen ovat niiden tuoma turvallisuuden, mukavuuden ja rentouden tunne liukkailla keleillä polkiessa. Osa polkijoista käyttää nastoja vain etu- tai takapyörässä, eli konsteja on monia ja itsellesi sopivimman vaihtoehdon voit löytää kokeilemalla
Neljä ihmistä pyöriensä kanssa
Talvella pyöräilevät Satu, Henry, Jan ja Jenni käyttävät nastarenkaita.
Kuvaajat. oik: Kari Tiainen, muut Henni Ahvenlampi

Satu Leppänen kulkee työmatkansa talvellakin 5-vaihteisella 80-luvun Monark polkupyörällä ja vaihtaa nastat alle sitten kun lämpötila on pysyvästi miinuksella. “Olen kokenut, että nastarenkailla pyöräily on rennompaa ja huolettomampaa. Viikonlopun seikkailuissa käytän puolestaan maastopyörää, johon en asenna talvirenkaita, koska siinä on jo hyvät ns. traktorirenkaat.

29 tuumaisella maastopyörällä polkeva Henry Westlin vaihtaa nastarenkaisiin talvikeleillä “Ne tuovat turvallisuuden tunteen ja pistosuojaus on hyvä ominaisuus.” Teräksisellä Kona gravel-pyörällä polkeva Jan Kruse on samoilla linjoilla ja mainitsee, että “nastarenkaat kestävät hiekoitussepeliä parhaiten”.

Sähköavusteisella tavarapyörällä kulkeva Jenni Ekholm kertoo vaihtavansa nastat, jos se tuntuu tarpeelliselta. “Nyt kun kuljetan myös lapsia pyörällä, olen vaihtanut nastat ihan varmuuden vuoksi. Jos ajaisin vain yksin, en välttämättä vaihtaisi nastoja.” 

Kaksi pyöränsä vieressä seisovaa henkilöä ja yksi pyöräilevö
Oskari ja Samuel kulkevat harjasuolattuja ja/tai tehostetun talvihoidon reittejä eivätkä käytä nastarenkaita.
Kuvaajat: Henni Ahvenlampi ja Robert Iana

Kirpputorilta ostetulla 90-luvun Nishiki polkupyörällä arkimatkansa kulkeva Oskari Kaupinmäki kokee, että normaalilla talvikelillä perusrenkailla, joissa pito on kunnossa, on helppo liikkua myös. “En käytä nastarenkaita, koska suosin tehostetun talvihoidon reittejä ja muuten sovitan ajotyylini olosuhteisiin sopivaksi.

Jämäkkärakenteisella Pelago Bristol kaupunkipyörällä kulkeva Samuel Tastula ei myöskään käytä pyörässä talvella nastoja, sillä hän kulkee liukkaina aikoina pyörällä vain sellaisia teitä jotka ovat harjasuolatut. “Onneksi harjasuolattu verkosto Helsingissä on jo melko laaja. Harjasuolattu pyörätie on kuiva – aivan kuin kesällä ajelisi. Nastat renkaissa haittaavat pitoa kuivalla ja lumettomalla asfaltilla. Pyöräily ei ole minulle mikään elämäntapa vaan teen sitä yksinkertaisesti vain nopeuden ja kätevyyden vuoksi. Jos tiet ovat hoidettu huonosti, jätän pyörän kotiin ja menen julkisilla.

  1. Olenko nolo, jos pidän välillä välipäiviä?
    Et suinkaan! Sinun ei tarvitse olla vannoutunut talvipyöräilijä voidaksesi pyöräillä talvella. Etenkin alkuvaiheessa kannattaa olla armollinen itselleen ja unohtaa mustavalkoinen ajattelu. Talvella pyöräily ei ole ekstremelaji vaan pikemminkin virkistävä paikasta toiseen siirtymisen keino muiden kulkumuotojen mukana. Itselleen sopivan tasapainon löytäminen on avainasemassa jotta pyörät pysyvät pyörimässä ympäri vuoden.
kaksi erillistä kuvaa joissa ihminen seisoo pyöränsä vieressä
Tuomas pitää tilanteen mukaan välipäiviä ja Olli-Pekka vaihtaa haastavammilla talvikeleillä kulkupeliksi sähköavusteisen pyörän.
Kuvaajat: oik. Tuomas Pelkonen, vas. Henni Ahvenlampi, sähköpyörä Myy, the Noun Project

Cyclocross pyörällä polkeva perheellinen Tuomas Pelkonen on löytänyt itselleen sopivan rytmin: “Viidestä työpäivästä 3-4 poljen töihin ja muuten autolla, kun on levon tarvetta tai esim. lasten treenit heti töiden jälkeen.” 

Työmatkansa ja muut asioinnit pyörällä kulkeva Olli-Pekka Koivunen puolestaan ei pidä välipäiviä, mutta valitsee kurjemmilla keleillä luomupyöränsä sijasta sähköavusteisen maastopyöränsä. “Mulla on cyclocross ja e-MTB pyörät 10 km työmatkoja varten nastojen kera, eli voin valita menopelin kelin mukaan. Lisäksi löytyy mummopyörä ilman nastoja lyhyemmille kauppareissuille. Talvipyöräilyn aloittamiseksi ei kuitenkaan tarvita useita erilaisia pyöriä, vaan millä pyörällä vaan voi kulkea”, Koivunen lisää.

  1. Mitä jos iskee karmiva talvikeli?
    Haastavammilla keleillä ja pidemmillä matkoilla muutenkin voit hyvin yhdistää joukkoliikenteen ja pyöräilyn. Mikset polkaisisi juna- tai metroasemalle ja jatkaisi matkaa raiteilla? Pyörän saa ottaa mukaan junaan ja metroon, jos pyörälle on tilaa sille osoitetussa paikassa. Kaikilta liityntäpysäköintialueilta löytyy myös paikkoja pyörille. Lue tarkemmat ohjeet HSL:n pyöräily joukkoliikenteessä sivulta.

    Kertakaikkisen huonolla kelillä ei välttämättä kannata ruoskia itseään liikkeelle pyörällä ettei motivaatio turhaan pääse laskemaan. Talvella pyöräilystä ei siis kannata tehdä pakkopullaa, ettei haastavampien päivien vuoksi fillari jää säilöön kellariin koko lopputalveksi. Välipäivien pitäminen sen sijaan voi tehdä hyvää niin fyysisesti kuin henkisestikin, kun palauttavien päivien jälkeen pyörä rullaa taas uudella energialla.

    Suomen pitkään talveen mahtuu paljon myös kauniita päiviä. Moni talvella pyöräilijä kertoo nauttivansa talvella pyöräilyssä erityisesti raikkaasta ilmasta ja maisemista.
kolme ihmistä ja pyörä, talvella pyöräilyä metsässä, mies ja pyörä ja kypärä
Jan ja Ludovic nauttivat talvella pyöräilemisestä ja kannustavat kokeilemaan!
Kuvaajat: vas. Tuomas Pelkonen, kesk. Valdemars Magone, oik. Henni Ahvenlampi

Jan Krusen sanoin “Ympärivuotisessa fillaroinnissa on hienointa ajokelin vaihtelu, ympäristön muutokset ovat kauniita. Itsekin jaksaa paremmin. Talven pimeydessä valon ja pimeyden vaihtelu on todella kaunista.” 8 vuotta sitten Suomeen muuttanut ja samoihin aikoihin talvella pyöräilyn aloittanut Ludovic Svanda on samoilla linjoilla ja kannustaa ehdottomasti kokeilemaan talvella pyöräilyä “Se on parasta ja piristää pimeyden keskellä!”. 

Satu Leppänen kokee talvella pyöräilyn myös karaistavan sekä mieltä että kehoa. “Aikaisemmin inhosin talvea ja pyöräily muutti tämän kokonaan. Pyöräily tekee talvesta jotain sellaista, mitä odottaa innostuen ja samalla jännittäen. Talvi ei enää tunnukaan niin kylmältä, pimeältä ja kurjalta.

  1. Kuinka pääsisin alkuun?

    Talvella pyöräilyä varten ei tarvitse tehdä isoja investointeja ja hankkia valtavaa varustevuorta. Luovia ratkaisuja voi tehdä niin pyörälle kuin pyöräilijällekin. Lisävarusteita voit hankkia pitkin matkaa sitä mukaa kun kelit viilenevät ja omat varustelutarpeesi tulevat esille.
neljä erilaista pyöräilijää
Synnöve, Vilma ja Petja ovat löytäneet oman tyylinsä talvella pyöräilemiseen.
Kuvaaja: Henni Ahvenlampi, Kati Pankka ja Canva

“Talvipyöräilyssä tärkeintä on aloittaminen. Siitä saa niin hyvän olon! Vaikka välillä on haastavaa niin aina myös palkitsevaa. Kannattaa aloittaa ensin lyhyillä matkoilla ja hankkia varusteita sitten sen mukaan”, 7-vaihteisella sähköpyörällä polkeva ja pyöräilyn ilosta nauttiva eläkeläinen Synnöve Salonen kannustaa.

Vilma Lehtinen vinkkaa, ettei pyörän ja varusteiden tarvitse olla erityisesti talvipyöräilyyn räätälöityjä. “Oma pyöräni on italialainen Focus Arriba, joka ei ole mikään optimi talvipyörä. Alkuun siinä esimerkiksi aina jäätyi jarrut talvikeleillä, mutta kyllä ne sitten päivän mittaan aina sisällä toimistolla suli. Jossain vaiheessa kuitenkin vaihdatin siihen mineraaliöljyjarrut, jotka eivät nyt jäädy. Itselleni sopivimmat talvipyöräilyhousut puolestaan löysin äitiysvaateosastolta.” 

Futuristisen näköisellä kinnerillä työmatkansa kulkeva Petja Wagoner suosittelee jatkamaan pyörällä liikkumista ilman että ajattelee pyöräilyä kausilajina. “Kannattaa jatkaa pyöräilyä jokapäiväisenä tapahtumana ja välttää isompia välejä pyöräilystä, jottei kynnys pyöräilyn jatkamiseen salakavalasti kasva kun säätilat ja vuodenajat muuttuvat. Näin pyöräilykausi muuttuu kuin taiasta 12 kuukautiseksi.” Petja on muuten valittu Vuoden vantaalaiseksi pyöräilijäksi vuonna 2013 ja 2020 vuoden vantaalainen pyöräilijä puolestaan julistettiin syyskuussa juhlitulla Pyöräilyviikolla. Vuoden 2020 vantaalaisen pyöräilijän tittelin saaneen Emmi Suihkosen sekä kunniamaininnan saaneen 6-vuotiaan Vilja Mattsonin inspiroivat tarinat voit lukaista Vantaan kaupungin uutisista

  1. Mistä apua pyörän valintaan ja selkeyttä pyöräsanaston hallintaan?

    Pyörän valintaan vaikuttaa moni asia ja tärkein lähtökohta on miettiä omaa pyöräilytyyliä ja tarpeita. Vaihtoehtoja nimittäin piisaa ja kuten Pyöräilyviikon 2020 talvipyöräilyhaastatteluista (video) huomaat, talvella pyöräilyyn soveltuvia fillareita löytyy moneen lähtöön esim. cyclocross, gravel-pyörä, fitness-pyörä, maastopyörä, kuormapyörä tai vaikka kinneri.

    Pyöriä on nykyisin tarjolla niin monenlaista sorttia, ettei ole ihmekään, jos sanasto on joskus hakusessa. HSL on koonnut oivallisen pyöräsanaston, josta löydät suuntaa antavat kuvat ja kuvaukset kunkin pyörätyypin ominaisuuksista. Itsellesi sopivimman menopelin löydät kokeilemalla. Palvelevat pyöräliikkeet ovat varmasti myös ilolla apunasi.

    Helsingin Polkupyöräilijät ry. (HePo) Facebook-ryhmässä voit myös kysellä vinkkejä ja käyttäjäkokemuksia muilta talvella ja ympäri vuoden pyöräileviltä. FB-ryhmä on avoin keskusteluryhmä, jossa on tällä hetkellä yli 6 000 pyörällä liikkuvaa. Ryhmään liittyäksesi sinun ei tarvitse olla HePon jäsen, mutta suosittelemme jäsenyyttä oikein lämpimästi, sillä yhdistyksemme jäsenenä saat pyörällä liikkumisesta entistäkin enemmän iloa irti. 🙂 Kurkkaa ihmeessä myös mainiot jäsenedut ja hyödynnä alennukset yhteistyökumppanipyöräliikkeistä.

Tunnetko jo Helsingin Polkupyöräilijät eli tuttavallisemmin HePon?

Olemme pääkaupunkiseudulla pyörällä liikkuvien yhteisö ja edunvalvoja. Tavoitteenamme on parantaa pyöräilyn edellytyksiä ja tehdä pääkaupunkiseudusta viihtyisämpi, turvallisempi ja sujuvampi paikka elää ja liikkua. Kaikki pyöräilevät ja pyöräilystä kiinnostuneet ovat tervetulleita joukkoomme.

Jos koet, että pyöräilyolosuhteisiin pitäisi vaikuttaa, liity HePon jäseneksi. Tule mukaan toimintaan tai rivijäseneksi.

viisi iloista pyöräilijää ja Helsingin Polkupyöräilät Ry logo

Helsingin Polkupyöräilijät ry, tuttavallisemmin HePo, on pyöräilyn edistämiseen keskittynyt kansalaisjärjestö, jolla on yli 1500 jäsentä. Pyrimme vaikuttamaan lainsäädäntöön ja liikennesuunnitteluun niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Puoluepoliittisesti HePo on sitoutumaton. Vaikuttamisen ohella myös pyöräretkien järjestäminen on ollut alusta alkaen näkyvä ja merkittävä osa HePon toimintaa. Pyöräretket löytyvät HePon kalenterista.

Artikkelin on kirjoittanut Pyöräilyviikon 2020 tuottaja Kati Pankka perustuen yllä mainittujen haastateltavien yksilöllisiin vastauksiin.