30.12.2020
Kannanotot

Mielipide Hämeenlinnanväylän ja Kuninkaantammen eritasoliittymän sekä näihin liittyvien katujen ja asemakaavan suunnitelmaluonnoksista

Yleistä suunnittelun lähtökohdista ja maankäytöstä

Hämeenlinnanväylän tiesuunnitelma ja siihen liittyvät katusuunnitelmat sisältävät selkeitä parannuksia nykytilaan, kuten Kaarelantien ja Kanneltien ylittävät sillat sekä pyörätien jatkuminen keskeytyksettä Hämeenlinnanväylän itäpuolella. Kannatamme näiden parannusten toteuttamista. Samalla haluamme kuitenkin tuoda esiin, että moottoriliikenteen väylät eritasoliittymineen aiheuttavat poikkeuksetta myös lukuisia ongelmia ja estevaikutuksia jalankululle ja pyöräliikenteelle.

Erityisen vahingollista on liittymien suunnittelu paljon tilaa vievällä tavalla, mikä käytännössä aina johtaa jalankulun ja pyöräliikenteen reittien merkittävään pitenemiseen.

Tilaavievää maankäyttöä on perusteltu mm. liito-oravien elinalueilla, mutta palautevastausten perusteella näyttäisi siltä, että taustalla on myös autoliikenteen kapasiteetin ylimitoittaminen ja sujuvuuden varmistaminen esimerkiksi jättämällä risteysten väliin tilaa enemmän kuin välttämätöntä tarvetta olisi.

Pääkaupunkiseudulla on useita olemassa tai suunnitteilla olevia katuverkon ja moottori- tai kehäteiden liittymiä, joissa autoliikennemäärät ovat suurempia kuin Hämeenlinnanväylän suunnitelmissa esitetyissä liittymissä ja jotka on toteutettu tai suunniteltu huomattavasti tiiviimmin. Esimerkiksi Kehä II:n ja Kuitinmäentien sekä Länsiväylän ja Piispansillan liittymissä on huomattavan paljon autoliikennettä ja lähekkäin olevia liikennevaloristeyksiä, mutta ne toimivat vilkkaimpia ruuhkahuippuja lukuun ottamatta moitteetta. Lahdenväylän ja Ilmasillantien liittymä puolestaan on vasta suunnitteilla, mutta suunnitelmien perusteella sen on tarkoitus toimia tiiviilläkin maankäytöllä.

Liittymät on siis täysin mahdollista saada toimiviksi ja sujuviksi tiiviimmälläkin maankäytöllä. Tiiviit ratkaisut puolestaan mahdollistavat lyhyet ja suorat jalankulun ja pyöräliikenteen yhteydet.

Liittymien tiivistäminen vapauttaa samalla tilaa muuhun maankäyttöön. Esimerkiksi Vaskivuorentien pohjoispuolella Hämeenlinnanväylän itäreunalla olevat teollisuusalueet on Vantaan uudessa yleiskaavassa kaavoitettu asumiseen. Liittymäramppien toteuttaminen suorina tukisi yleiskaavan mukaista maankäytön kehittämistä ja samalla helpottaisi suoran pyörätien toteuttamista. Ratkaisu voisi myös tuoda jopa kustannussäästöjä maankäyttötulojen muodossa.

Yksi esimerkki tilaavievän liittymäsuunnittelun ongelmista on Kuninkaantammen liittymän poistumisramppi, jonka kohdalla Hämeenlinnanväylän itäpuolen pyörätie tekee tarpeettoman mutkan. Pyörätien linjausta tulee suoristaa mahdollisimman suoraksi kuitenkin siten, että pyörätien pituuskaltevuus ei kasva. Tarvittaessa poistumisrampin nousun tulee alkaa suunniteltua aikaisemmin, jotta pyörätie voidaan linjata suoraan sen ali. Vaihtoehtoisesti ramppi voidaan toteuttaa suorana, jolloin pyörätien ei ole tarpeen alittaa ramppia.

Kuva: Pyöräliikenteen pääreitit tulee linjata mahdollisimman suoraan myös liittymien kohdalla.

Yhteydet Hämeenlinnanväylän pyörätieltä katuverkkoon

Hämeenlinnanväylän pyörätieltä on suunniteltu useita yhteyksiä katuverkkoon. Näistä kolmessa kohdassa kaksisuuntainen pyörätie liittyy kadun yksisuuntaiseen pyöräliikenteen verkkoon: Kaarelantie, Kanneltie ja Kuninkaantammenrinne, joista Kanneltie kuuluu lisäksi pyöräliikenteen baanaverkkoon. Yksisuuntaiset järjestelyt tulee huomioida tie- ja katusuunnitelmissa jo nyt, vaikka esimerkiksi Kanneltien baanan rakentamisaikataulu ei vielä olisikaan tiedossa.

Kanneltien ja Kuninkaantammenrinteen kohdalla ei näiden katujen suunniteltuja yksisuuntaisia pyöräliikenteen järjestelyitä kuitenkaan ole huomioitu, kuten kahdesta seuraavasta kuvasta ilmenee.

Kuva: Kanneltielle tulevaisuudessa rakennettavat yksisuuntaiset pyöräliikenteen järjestelyt tulee huomioida luonnoksessa esitettyä paremmin. Yhteydet pohjoisesta itään (punainen nuoli) ja lännestä pohjoiseen (sininen nuoli) ovat liian pitkiä ja niitä tulee lyhentää toteuttamalla varaus K7J ja Kanneltien suuntainen varaus K13J. Rampin K7J suhteen tulee kiinnittää erityistä huomiota pituuskaltevuuteen; suunnitelman mukainen suora yhteys on huomattavan jyrkkä.
Kuva: Suunnitteilla olevan Kuninkaantammenrinteen yksisuuntaiset pyöräliikenteen järjestelyt tulee huomioida luonnoksessa esitettyä paremmin. Suunnitelmassa esitetyt yhteydet pohjoisesta itään (sininen nuoli), lännestä pohjoiseen (punainen nuoli) ja lännestä etelään (oranssi nuoli) eivät ole hyväksyttäviä, vaan niitä on lyhennettävä ja sujuvoitettava.
Kuva: Vaskivuorentien kohdalla pohjois–etelä-suunnassa jatkava käyttäjä joutuu tekemään kaksi 90 asteen käännöstä halutessaan seurata Hämeenlinnanväylää. Kohdassa on kiinnitettävä erityistä huomiota opastukseen ja riittäviin ennakko-opasteisiin.

Pituuskaltevuudet

Pyöräliikenteen suunnitteluohjeen mukaan pyöräliikenteen väylien pituuskaltevuuden suositeltava enimmäisarvo on 5 % (Pyöräliikenteen suunnittelu, Väyläviraston ohjeita 18/2020, sivut 105-106). Pituuskaltevuutta tulee pyrkiä pienentämään erityisesti Palotien ylikulkusillan pohjoispuolella olevissa mäissä, eikä tälle näyttäisi maaston puolesta olevan mitään estettä.

Kalanninpolun kohdalla pohjois-etelä-suuntainen pyörätie laskeutuu molemmista suunnista 5,0-5,5 prosentin kaltevuudella Kalanninpolun risteykseen. Vaikka pituuskaltevuus onkin suunnilleen enimmäisarvon mukainen, tulee tällaisia risteyksiin johtavia mäkiä välttää. Korkeuseroa ja/tai pituuskaltevuutta tulee pyrkiä pienentämään.

Bussipysäkit

On hyvä, että bussipysäkkien yhteyteen on suunniteltu pyöräpysäköintiä, mikä helpottaa pyörän käyttöä liityntäliikenteessä. Pysäköintiä tulisi lisätä myös niille pysäkeille, joilla sitä ei vielä ole, ellei pysäköinnin puuttumiselle ole erityisiä syitä, kuten bussilinjojen ja/tai -vuorojen vähäisyys muihin pysäkkeihin verrattuna.

Kahden bussipysäkin kohdalla meluseinä muodostaa vaarallisen näköesteen, jonka takaa pyörätielle astuvaa jalankulkijaa on mahdotonta havaita ajoissa. Jalankulkijat tulee ohjata läpinäkyvällä kaiteella jatkamaan matkaa kauemmas meluseinästä ennen siirtymistä pyörätielle samaan tapaan kuin katujen varsilla bussipysäkkikatosten kohdalla on tapana tehdä.

Kuva: Bussipysäkin kohdalla meluseinä estää näkyvyyden pyörätielle täydellisesti, eikä seinän takaa pyörätielle astuvaa jalankulkijaa ole mahdollista havaita ajoissa. Ratkaisu on todella vaarallinen. Meluseinän jatkeeksi on rakennettava muutaman metrin mittainen läpinäkyvä kaide samaan tapaan kuin bussipysäkkikatosten kohdalla on tapana. Kaide ohjaa jalankulkijat siirtymään pyörätielle kauempana umpinaisesta meluseinästä, jolloin heidät on mahdollista havaita ajoissa. Sama koskee kuvassa näkyvän pysäkin lisäksi bussipysäkkiä Kuninkaantammen liittymän pohjoispuolella väylien J3 ja K32J yhtymäkohdassa.

Huomioita katusuunnitelmien luonnoksista

Katusuunnitelmien luonnoksissa on esitetty istutettavaksi puita esimerkiksi suojateiden eteen ja liikenneympyrään kiertotilan ja pyörätien väliin. Istutusten suunnittelussa tulee huomioida, että ne eivät saa missään tilanteessa estää näkyvyyttä risteyksissä, ajoradan ylityskohdissa jne. Erityisesti liikenneympyröissä on tärkeää, että kiertotilassa ajavalla autonkuljettajalla on esteetön näkyvyys pyörätielle, jotta tällä on mahdollisuus ennakoida väistämistilanteet ajoissa.

Risteyksissä tulee kiinnittää huomiota moottoriajoneuvoliikenteen ajolinjoihin. Kaarresäteiden tulee olla riittävän jyrkkiä, mikä ohjaa hidastamaan ja noudattamaan väistämisvelvollisuutta. Erityisesti moottoritieliittymissä ongelmana on vauhtisokeus poistumisrampilla ja toisaalta tarve kiihdyttää liittymisrampille. Liittymäramppien ja Kuninkaantammenrinteen risteyksissä kaarresäteet vaikuttavat melko loivilta, ja ne tulee tarkistaa turvallisuuden parantamiseksi.

Kaarresäteet tulee tarkistaa myös Vaskipellontien risteyksessä, sillä Vaskipellontieltä tuleva ja sinne kääntyvä liikenne on väistämisvelvollinen Vaskipellontietä ylittävään pyöräliikenteeseen nähden. Sisäänvedetty ylityskohta hankaloittaa mahdollisuuksia havainnoida muuta liikennettä. Lisähuomiona kyseisessä risteyksessä on piirretty pyörätien jatke -merkinnät myös Vanhan Kaarelantien yli. Merkintää ei uuden TLL:n mukaisesti pitäisi merkitä, ellei väistämisvelvollisuutta osoiteta liikennemerkillä, kuten Vaskipellontieltä tultaessa.

Ylijatketut jalkakäytävät/pyörätiet Palotien/Laitilantien risteyksessä on hyvä ratkaisu.

Asemakaavamuutoksen aluerajaus ja Vanha Kaarelantie

Vanhan Nurmijärventien ajorata ja pyörätie ylittävät Mätäjoen rinnakkaisilla silloilla. Pyörätie laskeutuu kuitenkin huomattavasti ajoradan tasausta alemmas, mikä tarkoittaa pyöräliikenteelle jyrkkiä mäkiä ja turhia korkeuseroja.

Asemakaavamuutoksen rajausta ja Vanhan Kaarelantien katusuunnitelman luonnoksen suunnittelualueen rajausta tulee laajentaa käsittämään Mätäojan ylittävä katuosuus. Vanha pyörätiesilta on korvattava uudella ja pyörätien tasaus on parannettava vastaamaan ajoradan tasausta. Samalla pyörätietä tulee leventää ja sen rinnalle tulee rakentaa jalkakäytävä.

Kuva: Mätäojan ylityksen kohdalla pyörätie käy huomattavasti ajorataa alempana, mikä lisää pyöräliikenteelle jyrkkiä mäkiä ja turhia korkeuseroja. Pyörätiesilta tulee uusia siten, että se kulkee ajoradan tasolla ja että sen leveys mahdollistaa kulkumuotojen erottelun.

Eroteltua jalankulku ja pyörätietä tulisi jatkaa Vanhan Kaarelantien eteläreunalla myös Vantaan puolella välillä Sorolantie–Kuninkaantammenrinne, jotta väylätyypin tiheiltä muutoksilta vältytään (piirrustukset 58716-1/2 ja niiden väliin jäävä alue). Kaarenmäenkujan risteyksessä tilaa tulee tarvittaessa ottaa kääntymiskaistoista.

Tulevat tapahtumat

Ke 27.10. klo 18:00 – 20:00

Syyskokous

Tervetuloa Hepon sääntömääräiseen syyskokoukseen!

Aika: Keskiviikko 27.10.2020 klo 18.00
Paikka: Töölön kirjaston Mika Waltari -sali (neljäs kerros), Topeliuksenkatu 6, 00250 Helsinki

Töölön kirjaston Mika Waltari -salissa on paikat 80 kuulijalle. Valitsimme tämän tilan, jotta turvavälejä on helppo pitää.

Kokoukseen voi osallistua myös etäyhteydellä tästä linkistä:
meet.google.com/xuo-trwr-vpf

Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat, kuten

- Jäsenmaksun ja kannatusjäsenmaksun vahvistaminen vuodeksi 2022
- Luottamushenkilöiden palkkioista päättäminen
- Vuoden 2022 toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen
- Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten valitseminen
- Toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan valitseminen

Lisäksi kokouksessa päätetään 5000 euron luottolimiitin hakemisesta Danske Bankilta sekä samansuuruisen talletusvakuuden antamisesta. Pankilta saatujen ohjeiden mukaan päätös luottokortin hakemisesta on tehtävä yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa, eli hallituksen tekemä päätös ei ole riittävä.

Syyskokouksen esityslista
https://drive.google.com/file/d/1YxE3aceCv9QyCXJ0qg4bBWqVr5-bVOjD/edit

Toimintasuunnitelma 2022
https://drive.google.com/file/d/1nuJbE4eg-sCh1YWrEagfwuWXpxhcOAxJ/edit

Talousarvio 2022
https://drive.google.com/file/d/1ZZbEN7ncHoo68BAas0NnB516T3JZkdBf/edit

Tapahtuma Facebookissa: https://fb.me/e/4IinfQMeK This event has a video call. Join: https://meet.google.com/xuo-trwr-vpf (FI) +358 9 85691202 PIN: 520600592# View more phone numbers: https://tel.meet/xuo-trwr-vpf?pin=7175596660076&hs=7

Ma 8.11. klo 17:00 – 19:00

Hallituksen kokous

Polkimo (Pyöräliitto, Pyöräilykuntien verkosto, Helsingin Polkupyöräilijät), Iso Roobertinkatu 3-5 A 22, 00120 Helsinki, Finland
Ma 13.12. klo 17:00 – 19:00

Hallituksen kokous

Polkimo (Pyöräliitto, Pyöräilykuntien verkosto, Helsingin Polkupyöräilijät), Iso Roobertinkatu 3-5 A 22, 00120 Helsinki, Finland
Kalenteri