.

.

.

 

Infrasuunnistus pääkaupunkiseudulla pyöräillen 2021

Infrasuunnistus on kaupunkiseikkailuun inspiroiva tapahtuma, joka tutustuttaa osallistujat pääkaupunkiseudun kaupunkien, HSL:n sekä pyöräilyaktiivien valitsemiin uusiin pyöräliikennettä sekä joukkoliikenteen ja pyöräilyn yhdistämistä edistäviin ratkaisuihin. Infrasuunnistukseen voit osallistua omatoimisesti. Kiertosuunnan ja aloituspaikan voit valita itse. Rastit löydät Google Maps -kartalta ja voit siirtyä sovellukseen Avaa kartta -painikkeesta tai napsauttamalla "Etsi rasti" linkkiä kunkin kohteen kohdalta.

Löydätkö kaikki 24 infrasuunnistusrastia?

Osallistua voit täysin oman aikataulun mukaan omalla pyörällä tai vaikka kaupunkipyörällä. Suorinta reittiä kulkien koko reitille kertyy mittaa noin 120 kilometriä. Voit myös suorittaa rastiradan osissa. Rasteja on 6 kustakin kaupungista: Helsinki, Vantaa ja Espoo sekä 6 HSL-rastia.

Suunnistukselle tyypilliseen tapaan rastit on merkitty kartalle, mutta optimaalisimmat reittivalinnat voit päättää itse. Reittisuunnittelussa voit käyttää apuna HSL:n reittiopasta, joka toimii myös kännykällä. Tee ensin reittihaku niin, että kerrot lähtöpaikan ja määränpään. Valitse sen jälkeen kulkumuodoksi pyöräily pyöräkuvakkeesta. Hoplaa! Ei muuta kuin matkaan vaan!

#Infrasuunnistus on osa Pyöräilyviikon tapahtumakokonaisuutta. Hyppää satulaan ja löydä ympärivuotinen #pyöräilynilo

1. Kansalaistori, Länsibaanan ja Keskuspuistonbaanan risteys, Helsinki

1. Kansalaistori, Länsibaanan ja Keskuspuistonbaanan risteys, Helsinki

Kansalaistori on yksi Helsingin keskeisimmistä kaupunkielämän kohteista, jossa kestävien kulkumuotojen ja elinvoimaisen kaupungin synergiat konkretisoituvat. Toria sivuavat vilkkaat pyöräilyn baanat, joiden risteys on merkittävä pyöräliikenteen solmupiste.

Rautatieaseman ratapihan alittavan alikulun, Kaisantunnelin, valmistuessa pyöräliikennemäärät tulevat kasvamaan merkittävästi. Nykyään Kansalaistorin halki itä-länsisuunnassa kulkee noin 2000 - 4000 pyöräilijää vuorokaudessa ja luvun on ennustettu kasvavan noin 8000 - 10000 pyöräilijään vuorokaudessa alikulun valmistumisen jälkeen. Lue lisää Kaisantunnelista »

Etsi rasti »

2. Pikku-Finlandian kiertotie, Helsinki

2. Pikku-Finlandian kiertotie, Helsinki

Finlandiatalon peruskorjauksen ajaksi tarvittava väistötila, Pikku-Finlandia, rakennetaan Keskuspuistonbaanan paikalle ja tämän vuoksi pyöräliikenne on siirtynyt kiertotielle.

Väliaikainen baanatason pyörätie Finlandiatalon työmaan ohi on malliesimerkki pitkäkestoisesta työmaajärjestelystä ja kiertotiestä. Tulevaisuudessa kaupungin tavoitteena on toteuttaa baanojen työmaa-aikaiset järjestelyt yhtä laadukkaasti. Myös muilla pyöräliikenteen yhteyksillä kiertotiet on tavoitteena toteuttaa yhtä turvallisina ja selkeinä työmaiden kohdalla.

Finlandiatalon työmaan kiertoreitillä kulkee nykyään noin 4000 pyöräilijää vuorokaudessa. Kiertotie on käytössä ainakin vuoteen 2025 asti.

Etsi rasti »

3. Aallonhalkoja Kalasatamassa, Helsinki

3. Aallonhalkoja Kalasatamassa, Helsinki

Kalasataman uusilla alueilla tunnelma on melkein kuin Alankomaissa: merellisyys on yksi Helsingin merkittävistä vetovoimatekijöistä ja tästä myös pyöräilijät pääsevät nauttimaan.

Vaikka Helsingin lähtökohtana on yksisuuntaiset pyöräliikenteen järjestelyt, ei tämä poissulje kaksisuuntaisten järjestelyjen käyttöä silloin, kun kaupunkiympäristö tukee tätä.

Aallonhalkoja on katu Kalasatamassa, jossa 2-suuntainen pyörätie on omalla tasollaan.

Etsi rasti »

4. Pohjoisbaana, Helsinki

4. Pohjoisbaana, Helsinki

Pohjoisbaanan toteutettu osuus on malliesimerkki koko pääkaupunkiseudun yhdistävästä, tulevasta baanaverkosta. Katso tarkka reitti »

Baanat toimivat pitkänmatkan pyöräliikenteen pääyhteyksinä, tarjoten suoran ja sujuvan yhteyden pääasiassa erillään autoliikenteestä ja mahdollistaen nopean, suoran ja tasavauhtisen pyöräliikenteen.

Helsingin suunnitelmissa on rakentaa koko kaupungin kattava laadukkaiden pyöräteiden – baanojen – verkko. Lue lisää »

Etsi rasti »

5. Kulosaaren puistotien pyöräkatu, Helsinki

5. Kulosaaren puistotien pyöräkatu, Helsinki

Kulosaaren puistotie on Helsingin ensimmäinen pyöräkatu ja keskeinen osa Itäbaanaa.

Kulosaaren puistotie on hyvä esimerkki siitä, mitä pyöräliikenteen yhdistäminen osaksi liikennejärjestelmää tarkoittaa. Kun pyöräliikennettä on huomattavasti autoliikennettä enemmän, ei erillistä pyörätietä tarvita, vaan pyöräliikenne nostetaan ajoradan ykköskulkumuodoksi. Pyöräkatuja rakennetaan tulevaisuudessakin paikkoihin, joissa pyöräliikenteen pääreitti kulkee hiljaista paikalliskatua pitkin.

Kulosaaren puistotiellä kulkee nykyään noin 5000 pyöräilijää vuorokaudessa ja määrän on ennustettu kasvavan 6000 pyöräilijään.

Lue lisää: "Näin liikut Helsingin ensimmäisellä pyöräkadulla" »

Etsi rasti »

6. Hämeentie, Helsinki

6. Hämeentie, Helsinki

Hämeentie toimii malliesimerkkinä siitä, miten pyöräliikenne tasavertaisesti integroidaan osaksi tiiviin urbaanin ympäristön liikennejärjestelmää.

Tasoerotellut pyörätiet osoittavat selkeästi pyöräliikenteen paikan kaikille liikkujille, erottavat pyöräliikenteen toimivasti jalankulusta ja luovat edellytykset turvalliselle autoliikenteen ja pyöräliikenteen väliselle vuorovaikutukselle risteyksissä. Risteysjärjestelyt selkeytyvät myös kaikkien liikkujien näkökulmasta. Pyöräliikenteen järjestelyt Hämeentiellä edustavat sitä perusratkaisua, jota Helsingin kaikilla keskeisillä pää- ja kokoojakaduilla tullaan noudattamaan.

Hämeentien pyöräliikennemäärien on ennustettu jopa kymmenkertaistuvan aiemmasta 200 pyöräilijästä vuorokaudessa 2000 pyöräilijään vuorokaudessa.

Etsi rasti »

7. Kvartsiraitti Kivistössä, Vantaa

7. Kvartsiraitti Kivistössä, Vantaa

Kvartsiraitti on Vantaan ensimmäinen pyöräliikenteen baanaosuus, joka toteutettiin osana Kehärata-projektia. Pituutta Kvartsiraitilla on kaksi kilometriä, josta puoli kilometriä kulkee katetun osuuden alla Kivistön aseman kohdalla. Kävely ja pyöräliikenne on eroteltu toisistaan reunakivellä kahteen tasoon.

Kvartsiraitti toimii pyöräliikenteen pääyhteytenä Kivistön ulkopuolelle suuntautuvilla matkoilla. Vantaan pyöräliikenteen baanaverkko on esitetty Vantaan yleiskaava 2020:ssa. Baanareitin on määrä jatkua Kvartsiraitilta etelään aina Myyrmäkeen saakka ja itään Tikkurilaan asti. Lue lisää »

Etsi rasti »

8. Peltolantie, Vantaa

8. Peltolantie, Vantaa

Peltolantie välillä Talvikkitie – Neilikkapolku edustaa uudempaa tulevaisuuden infraa Vantaalta. Tavoitteena on, että mm. keskuksissa, pyöräilyn pääreiteillä ja siellä missä on paljon liikkuja, erotellaan eri kulkumuodot toisistaan. Vantaalla ei olla siirrytty yksisuuntaisiin järjestelyihin ja Peltolantien osuus on esimerkki Vantaan uudemmasta pyöräilyinfrasta, jossa jalankulku ja pyöräily on eroteltu toisistaan.

Samanlaista infraa löytyy Kivistöstä mm. Ruusukvartsinkadulta. Pääosin Vantaan pyöräliikenteen järjestelyt on aikoinaan toteutettu kapeahkoina yhdistettyinä jalankulku- ja pyöräteinä ja uusissa suunnitelmissa otetaan huomioon pyöräilyn ja jalankulun edellyttämät tilavaatimukset.

Etsi rasti »

9. Junaradan huoltotiet Hiekkaharjussa, Vantaa

9. Junaradan huoltotiet Hiekkaharjussa, Vantaa

Hiekkaharjun aseman etelä- ja pohjoispuolella kulkevat radan huoltotiet otettiin kävelyn ja pyöräliikenteen käyttöön syksyllä 2020. Sorapintaiset huoltotiet levennettiin, asfaltoitiin, merkittiin keskiviivalla ja valaistiin. Talvella huoltotiet ovat reittikohtaisen talvikunnossapidon osuutta.

Lisäksi Hiekkaharjun aseman pyöräpysäköinti on hetki sitten uusittu ja asemalta löytyy myös kaupunkipyöräasema.

Toimenpiteet ovat osa isompaa kokonaisuutta, jossa parannettiin pyöräilyn olosuhteita Tikkurilan ja Korson välillä. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että pääradan varrella kulkee pyöräliikenteen baana.

Etsi rasti »

10. Matarinpuiston jalankulku- ja pyöräilysilta, Vantaa

10. Matarinpuiston jalankulku- ja pyöräilysilta, Vantaa

Alkuvuodesta 2021 Matarinpuistoon valmistui Keravanjoen ylittävä jalankulun- ja pyöräliikenteen silta.

Alueelta on pitkään puuttunut itä-länsisuuntainen pyörätie. Uusi silta yhdistää Matarinpuiston ulkoilualueen Päiväkummun viheralueisiin ja mahdollistaa pääsyn Joukontien uudelle pyörätielle.

Etsi rasti »

11. Tikkurilan aseman lämmitetty pyöräpysäköintihalli, Vantaa

11. Tikkurilan aseman lämmitetty pyöräpysäköintihalli, Vantaa

Pyöräpysäköinti on tutkimusten mukaan yksi tärkeimmistä tekijöistä sujuvan matkanteon kannalta.

Tikkurilan aseman eteläisestä alikulusta löytyy lämmitetty polkupyörien pysäköintihalli. Halli edesauttaa etenkin joukkoliikenteellä matkaansa jatkavien pyöräilijöiden sujuvaa liikkumista.

Hallissa on kaksikerroksisissa telineissä noin 160 pyöräpaikkaa. Pyörän voi lukita rungostaan telineeseen omalla lukolla. Pyöräilijöiden käytössä on myös ilmapumppu ja pyöränkorjausteline työkaluineen. Tilaan pääsee sisälle vilauttamalla HSL:n matkakorttia lukulaitteelle. Hallissa on myös kameravalvonta.

Etsi rasti »

12. Ainontien kylätiekokeilu, Vantaa

12. Ainontien kylätiekokeilu, Vantaa

Kylätie on Suomessa verrattain uusi konsepti, jossa katutila jaetaan uudella tavalla. Uudistus lisää pyöräilyn ja kävelyn turvallisuutta. Ainontien kylätiekokeilu käynnistyi kesällä 2020.

Tien molemmin puolin on tila ensisijaisesti pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Ajoradan keskellä on moottoriajoneuvoliikenteelle varattu kaksisuuntainen kaista. Autot saavat väistää toisiaan pyöräilijöille ja jalankulkijoille varatulle alueelle, jos kohdalla on vapaata tilaa. Kylätiellä nopeusrajoitus osuudella laskee 30 kilometriin tunnissa.

Kylätie sijaitsee Vantaan ja Espoon rajalla.

Etsi rasti »

13. Tarvonsilta, Espoo

13. Tarvonsilta, Espoo

Läntinen Tarvonsilta avattiin marraskuussa 2020 Tarvaspään ja Munkkiniemen väliselle kävely- ja pyöräliikenteelle. Laajalahdessa sijaitseva silta on tärkeä ja paljon käytetty niin työmatkaliikkujien kuin vapaa-ajan kulkijoiden keskuudessa.

Touko-syyskuussa arkisin keskimäärin 1500 pyöräilijää vuorokaudessa ylittää sillan. Nyt rakennettu silta on myös osa suosittua pyöräilybaanaksi kehitettävää työmatkareittiä Leppävaaran ja Munkkiniemen välillä.

Yksi tunnettu ylityspaikan käyttäjä oli taiteilija Akseli Gallen-Kallela. Hän asui sillan vieressä sijaitsevassa Tarvaspäässä. Gallen-Kallela kulki 1910-luvulla siltaa pitkin Tarvaspäästä Munkkiniemeen, josta matkasi raitiovaunulla kaupunkiin ystäviään tapaamaan. Hänen kotitalossaan reitin vieressä toimii nykyisin museo ja pihapiirissä mukava kahvila.

Etsi rasti »

14. Mankinjoen silta Kauklahdessa, Espoo

14. Mankinjoen silta Kauklahdessa, Espoo

Kauklahdessa Mankinjoen yli rakennettu uusi silta korjasi yhteyspuutteen Kauklahdenväylän suuntaiselta pyörätieltä ja paransi yhteyttä Kirkkonummen suuntaan Mankintielle. Aikaisemmin joki ylitettiin aivan autoliikenteen vierestä kapeaa piennarta pitkin kun nykyisin jalankulkijoilla ja pyöräilijöillä on käytössä oma silta.

Etsi rasti »

15. Kilonkartanontie, Espoo

15. Kilonkartanontie, Espoo

Kilonkartanontie Kilon aseman ja Turuntien välillä edustaa nykyistä tyypillistä uutta infraa Espoossa. Tämä katuosuus on vuosina 2019-20 uudistettu kadun varteen tulevan uuden asumisen kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. Kadun länsipuolella on uudistetulla osuudella eroteltu jalankulku- ja pyörätie, joka jatkuu yhdistettynä junaradan alitse etelään.

Kadun toisella puolella on kadun pohjoispäässä lyhyellä matkalla yhdistetty jalankulku ja pyörätie, joka toimii kadun varren asukkaille yhdistävänä linkkinä asunnoilta pääpyörätieverkkoon.

Kadun itäpuolella on kartano, jolla on mm. hevostalleja. Kadun yli junaradan pohjoispuolelle on suunnitteilla Rantaradanbaana, joka on tarkoitus toteuttaa 2020-luvulla kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä.

Etsi rasti »

16. Jupperintien kylätie, Espoo

16. Jupperintien kylätie, Espoo

Kylätie on Suomessa verrattain uusi konsepti, jossa katutila jaetaan uudella tavalla. Uudistus lisää pyöräilyn ja kävelyn turvallisuutta. Tien molemmin puolin on tila ensisijaisesti pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Ajoradan keskellä on moottoriajoneuvoliikenteelle varattu kaksisuuntainen kaista. Autot saavat väistää toisiaan pyöräilijöille ja jalankulkijoille varatulle alueelle, jos kohdalla on vapaata tilaa. Kylätiellä nopeusrajoitus osuudella laskee 30 kilometriin tunnissa.

Jupperin kylätie sijaitsee Espoon puolella Laaksolahdessa Jupperintiellä ja Vantaan puolella Linnaisissa Ainontiellä.

Etsi rasti »

17. Länsiväylän opasteet, Espoo

17. Länsiväylän opasteet, Espoo

Uudet pääpyöräreittien opasteet on asennettu kesällä 2020 uuden tieliikennelain mukaisiksi. Selkeitä opasteita löytyy pienemmistäkin risteyksistä.

Hyvät opasteet tekevät pyörällä liikkumisesta sujuvampaa kun risteyksissä ei tarvitse seurata karttaa tai navigaatiosovellusta löytääkseen oikean reitin.

Uusissa kylteissä pyöräilijöitä ohjataan myös kohti tähdin ympyröityä numeroa 10, joka viittaa Eurovelo-reittiin numero kymmenen. Eurovelo on Euroopan pyöräilyliiton edistämä hanke, jonka tavoitteena on luoda koko Euroopan läpi kulkeva pyöräilyreittien verkosto.

Etsi rasti »

18. Turveradantie, Espoo

18. Turveradantie, Espoo

Turveradantien ja siihen liittyvän sillan valmistuminen Turunväylän yli avasi uuden pyöräliikenteen yhteyden vuonna 2015. Uuden yhteyden kautta matka Leppävaarasta Matinkylään on 10 kilometriä. Uusi yhteys tarjoaa korkeuserojen puolesta vaihtoehtojaan tasaisemman reitin tällä välille ja on siten mukava ja yllättävän nopeakin pyöräillä, vaikkakin katuosuudella liittymissä onkin muutama jyrkähkö reunakivi, joita ei nykyisin enää uusiin kohteisiin rakennettaisi.

Reitin yhtenäisyyttä Leppävaaran suuntaan on tarkoitus kehittää toteuttamalla Espoon pyöräilyn pääreittien toteuttamisohjelman 2020-30 mukaisesti Friisinmäentien eteläpuolelle puuttuva osuus jalankulku- ja pyörätiestä tällä vuosikymmenellä edellyttäen että hanke saa valtuuston myöntämän määrärahan. Lisäksi Kaupunkiradan yhteydessä toteutetaan Säterinpuistontielle alikulku radan ali, mikä parantaa merkittävästi pyöräily-yhteyksiä Turuntien suuntaan tältä reitiltä.

Etsi rasti »

Yhdistä pyöräily ja joukkoliikenne

Sujuvaa arki- ja asiointiliikkumista - ympäri vuoden!

Pyörä ja joukkoliikenne ovat kätevä pari arjen matkoilla. Pyörällä voi polkaista liityntäparkkiin ja jatkaa matkaa julkisilla. Joskus voi tulla tarve ottaa pyörä mukaan joukkoliikennevälineeseen. Katso HSL:n sivuilta missä ja milloin niin voi tehdä.

Tutustu näihin pääkaupunkiseudun suosituimpiin kaupunkipyöräasemiin sekä muihin pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhdistämismahdollisuuksiin.

19. Itämerentorin kaupunkipyöräasema, Helsinki

19. Itämerentorin kaupunkipyöräasema, Helsinki

Helsingin suosituin kaupunkipyöräasema löytyy Ruoholahdesta metroasemaa vastapäätä Itämerentorilta.

Etsi rasti »

20. Männistönpolun kaupunkipyöräasema, Vantaa

20. Männistönpolun kaupunkipyöräasema, Vantaa

Vantaan suosituin kaupunkipyöräasema löytyy Tikkurilasta juna-aseman läheisyydestä.

Etsi rasti »

21. Korkeakouluaukion kaupunkipyöräasema, Espoo

21. Korkeakouluaukion kaupunkipyöräasema, Espoo

Espoon suosituin kaupunkipyöräasema löytyy Otaniemestä Aalto-yliopiston metroaseman läheltä.

Etsi rasti »

22. Pyöräkeskus Baanan varrella

22. Pyöräkeskus Baanan varrella

Pyörän huoltoa ja hyödyllistä infoa. HKL:n Pyöräkeskus palvelee Baanan varrella Porkkalankadun sillan alla!

Pyöräkeskus tarjoaa mahdollisuuden omatoimiseen pyörän huoltamiseen ammattilaisen opastuksella. Voit myös jättää pyöräsi maksulliseen pikahuoltoon. Keskukselta saa lisäksi tietoa kaupunkipyöristä ja käytännön opastusta niiden käytöstä.

Löydät pyöräkeskukselta pumppauspisteen ja oleellisimmat työkalut ketjuruoskasta nippeliavaimiin. Henkilökunnalta voit kysyä myös reittivinkkejä ja apua liikennesääntöihin, sekä kaupunkipyörien käyttöön.

Tutustu tarkemmin: facebook.com/helsinginpyorakeskus

Etsi rasti »

23. HSL:n reittiopas pyöräilyn tukena

23. HSL:n reittiopas pyöräilyn tukena

Tiesitkö, että HSL:n reittioppaan selainversion kautta on mahdollisuus saada tiedot pyöräreiteistä? Voit määritellä oman pyöräilynopeutesi ja näet arvioidun matka-ajan.

Tee ensin reittihaku niin, että kerrot lähtöpaikan ja määränpään. Valitse sen jälkeen kulkumuodoksi pyöräily pyöräkuvakkeesta. Jos haluat kulkea useamman suunnistuskohteen kautta, lisäät vain kartalle välipisteitä ja reittiopas reitittää sinut kaikkien merkitsemiesi kohteiden läpi.

Etsi rasti »

24. Pyörän kuljetus metrossa tai lähijunassa – hyödynnä 50 %:n alennus

24. Pyörän kuljetus metrossa tai lähijunassa – hyödynnä 50 %:n alennus

Tiesitkö, että pyörän kuljetus on sallittua ja jopa maksutonta metrossa ja lähijunissa? Riittää, kun sinulla on voimassa oleva joukkoliikenteen lippu. Huomioithan myös, että joukkoliikenteessä on toistaiseksi maskipakko.

Joukkoliikennelipun hankkiminen on erityisen edullista HSL:n alekampanjan aikana 17.8.–15.9.2021, jolloin voit hankkia 30 vrk:n lipun puoleen hintaan HSL-sovelluksessa.

Etsi rasti »

Infrasuunnistusrastit

Helsinki, Vantaa, Espoo & HSL

Mitkä ovat infrasuunnistuksen 2021 suosikkikohteesi?

Kerro lomakkeella kolme suosikki-infrakohdettasi ja kannustat kaupunkeja ja HSL:ää uusiin parannuksiin.

Mitä tarkoittaa pyöräilyinfra?

Pyöräily sopii kaikille. Arki- ja asioimispyöräilyä kaupungissa edesauttaa sujuvat pyöräilyinfraratkaisut, joista hienoja esimerkkejä onkin esitelty tällä sivulla.

Toimivan pyöräily-ympäristön suunnittelu lähtee pyöräliikenneverkon määrittämisestä. Tarkoituksena on järjestellä pyöräliikenteen infrastruktuuria liikkumistarpeiden ja vallitsevien olosuhteiden mukaan. Tavoitteena on löytää tasapaino kulkuyhteyksien käytön, liikenteellisen funktion ja rakenteellisten järjestelyjen välille. Samanaikaisesti tulee pyrkiä luomaan johdonmukaista liikenneympäristöä ja tunnistettavia katuluokkia. Tämä edellyttää liikenneympäristön tarkastelua kokonaisuutena, kaikkien liikennemuotojen osalta.

Verkkosuunnittelun lähtökohta on luoda edellytykset polkupyörän käytölle arkisena kulkuvälineenä. Tavoite ei ole rakentaa pyöräteitä, vaan kehittää pyöräilyolosuhteita ja parantaa liikenneturvallisuutta kokonaisvaltaisesti sekä sovittaa pyöräilyä ja muuta liikennettä yhteen koko katuverkon laajuudessa. Vaihtoehtona on sopeuttaa pyöräilyä muuhun liikenteeseen (esim. erillisellä pyörätiellä) tai sopeuttaa muuta liikennettä pyöräilyyn (liikenteen rauhoittaminen).

Pyöräliikenneverkkoon lukeutuvat kaikki erilliset pyörätiet sekä kadut ja tiet, joilla on saavutettavuusmielessä merkitystä. Rakennetussa ympäristössä tämä tarkoittaa käytännössä lähes kaikkia pyöräilijöiden käytettävissä olevia julkisia kulkuyhteyksiä. Tavoitteena on, että polkupyörällä voi siirtyä mahdollisimman helposti kaikkiin olennaisiin määränpäihin. Lähde: Helsingin kaupungin pyöräliikenteen suunnitteluohje, joka on kaikkien kuntien vapaasti hyödynnettävissä.



#INFRASUUNNISTUS #pyöräilyviikko #pyöräilynilo #pyörälläpääsee

Mitä tarkoittaa pyöräilyinfra?

Liity Helsingin seudun pyöräilijöihin ja voita polkupyörä!



Haluatko edistää turvallista ja mukavaa pyöräilykulttuuria? Liity Hepon jäseneksi!

Helsingin seudun pyöräilijät ry (Hepo) on pyöräilyn edistämiseen keskittynyt kansalaisjärjestö, jolla on 1500 jäsentä. Olemme pääkaupunkiseudulla pyörällä liikkuvien yhteisö ja edunvalvoja. Tavoitteenamme on parantaa pyöräilyn edellytyksiä ja tehdä pääkaupunkiseudusta viihtyisämpi paikka elää ja liikkua.

Liittymällä jäseneksi 12.9.2021 mennessä olet mukana Helkaman sähköavusteisen polkupyörän arvonnassa (arvo jopa 3049 euroa).
Liity tästä »

Mukana infrasuunnistuksessa

Tapahtuman mahdollistavat