8.11.2019
Kannanotot
Muistutus Uusimaa-kaava 2050 -kaavaehdotuksesta
Maakuntakaava on kaavoituksen ylin taso, joka ohjaa yleis- ja asemakaavoitusta sekä muuta alueidenkäyttöä. Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia aluevarauksia ja yleispiirteisiä sijainteja maakunnallisesti merkittäville toiminnoille. Maakuntakaavassa ei käsitellä paikallisia, esimerkiksi kuntien sisäisiä alueidenkäytön tarpeita.
Uusimaa-kaava 2050 kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat, jotka tulee maakuntakaavalla ratkaista. Kaava käsittää koko Uudenmaan ja siinä esitetyt ratkaisut tähtäävät vuoteen 2050.
Kaavatyölle asetetut päätavoitteet ovat:
- Kasvun kestävä ohjaaminen ja alueiden välinen tasapaino
- Ilmastonmuutokseen vastaaminen sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävä käyttö
- Hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääminen
- Kestävä kilpailukyky
Uudenmaan liitto aloitti kaavan laadinnan vuonna 2016. Työ kestää nelisen vuotta ja on nyt loppusuoralla. Valmis kaavaehdotus oli nähtävillä loka-marraskuussa 2019, jolloin HePo jätti Pyöräilykuntien verkoston ja Pyöräliiton kanssa kaavaehdotuksesta yhteisen muistutuksen.
Kaavan tavoitteet ovat onnistuneita ja kaavaratkaisut ohjaavat maakunnan kehittämistä kohti tiiviimpää kaupunkirakennetta ja näin mahdollistavat kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuvan elämäntavan.
Kaavaselostuksessa kuitenkin korostuu pyöräliikenteen soveltuminen ainoastaan lyhyille, keskusten sisäisille matkoille. Selostuksessa myös todetaan, että ”Keskusten välisten liikenneyhteyksien kehittämistä on tuettava erityisesti joukkoliikenteeseen perustuen.” Kaavaehdotus ei siis riittävästi huomioi pitkien, keskusten välisten pyöräliikenteen matkojen edellytyksiä suunnittelussa tai kaavakartalla.
Kaavaselostuksessa pyöräliikenteen suunnitteluratkaisut on siirretty maakuntakaavaa alempitasoisiin kaavoihin ja suunnitelmiin. Pyöräliikenteen väylätarpeet tulisi kuitenkin huomioida jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta paras mahdollinen lopputulos voi toteutua. Uusimaa-kaava 2050 -kaavaehdotuksen kaavakartalle tulisikin lisätä pyöräliikenteen baanaverkko, jonka pääkaupunkiseudun kunnat ovat suunnitelleet.
Baanaverkko muodostuu pyöräliikenteen valtateistä, jotka ovat laadukkaita väyliä erityisesti pidempien matkojen autottomaan liikkumiseen seudullisten keskusten välillä. Laadukkaat liikenneyhteydet, kuten pyöräliikenteen baanaverkko, houkuttelevat asukkaita ja työpaikkoja ja tukevat maankäytön kehittämistä. Henkilöliikenteen lisäksi baanat parantavat pyörälogistiikkaan perustuvien kuljetuspalveluiden toimintaedellytyksiä seudulla. Baanaverkolla on myös suuri merkitys liikennejärjestelmän hiussuonistona koko maakunnan alueella: tulevaisuudessa yhä useampi joukkoliikenteen matka alkaa tai jatkuu perille asti pyörällä.
Baanaverkon suunnittelu ja toteuttaminen on korostuneesti seudullinen asia ja sen mukana olo kaavaehdotuksessa on erittäin tärkeää, jotta pyöräliikenteen laadukkaimmasta verkosta tulee yhtenäinen.
Pääkaupunkiseudun kuntien yhdessä suunnittelema baanaverkko kattaa koko pääkaupunkiseudun, ja on laajennettavissa ylimaakunnalliseksi. Erityisesti Helsinki-Tampere-ratakäytävän yhteyteen linjattu baana tukisi pyöräliikenteen kasvattamista radanvarren keskusten välillä ja edistäisi alueen maankäytön kehittämistä. Pyörämatkailun näkökulmasta tällaisella yhteydellä olisi lisäksi valtakunnallista ja kansainvälistä merkittävyyttä.
Tutustu pyöräjärjestöjen muistutukseen ja kaava-aineistoon:
Päivitys 17.3.2020: Maakuntahallitus käsitteli Uusimaa-kaava 2050 -kaavaehdotuksesta jätetyt muistutukset ja vastineet 2.3.2020. Vastine pyöräjärjestöjen muistutukseen:
Maakuntakaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, joka osoittaa maakunnan kehittämisen kannalta tarpeelliset pitkän aikavälin maankäyttötarpeet. Pyöräily-yhteydet ovat lähtökohtaisesti paikallisia ja siten niiden esittämiseen maakuntakaavakartalla ei ole perusteita. Maakuntakaava ei estä muistutuksessa mainitun Baanaverkon kehittämistä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.
Muistutuksessa mainittua Baanaverkkoa ei ole perusteltua osoittaa vaihemaakuntakaavaehdotuksessa eikä liitekartalla.
- Kooste muistutuksista ja vastineista, pyöräjärjestöjen muistutus sivuilla 441-442
- Maakuntahallituksen kokouksen pöytäkirjanote, Helsingin seudun vaihemaakuntakaava
- Maakuntahallituksen kokouksen pöytäkirjanote, Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava
- Maakuntahallituksen kokouksen pöytäkirjanote, Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaava