19.12.2019

Kannanotot

Kommentti Kansalaistori-Kaisaniemi -alikulkuun liittyvistä suunnitelmaluonnoksista

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Kansalaistori−Kaisaniemi jalankulun ja polkupyöräilyn alikulkuyhteyden yleissuunnitelman 30.1.2019. Suunnittelu on edennyt vuoden 2019 aikana katusuunnitteluvaiheeseen, ja rakentamisen on määrä alkaa syksyllä 2020. Suunnittelun aikana valtuuston hyväksymässä yleissuunnitelmassa esitetty alikulkuun johtava kierreramppi on korvattu suoralla ajoluiskalla.

Joulukuussa 2019 kommentoitavina olleet Töölönlahdenkadun ja Bergbominkujan katusuunnitelmien luonnokset sekä Kaisaniemenpuiston puistosuunnitelman luonnos käsittävät suunnittelualueen ne kohdat, joissa pyöräliikenne siirtyy alikulusta katuverkkoon.

Helsingin Polkupyöräilijät ry kiittää Kansalaistori-Kaisaniemen alikulun suunnitelmien nopeasta etenemisestä. Olemme tyytyväisiä alikulkuun ratkaisuna etenkin sen keskustan pyöräliikenteen reittiä suoristavan vaikutuksen ja paremman ympärivuotisen käytettävyyden vuoksi. Kiitämme myös baanan jatkamista alikulkuun tasoeroteltuna ratkaisuna.

Alikulku muuttaa keskustan läpi ajamisen pyöräliikenteelle entistä huomattavasti sujuvammaksi ja nopeammaksi. Se myös lisännee turvallisuutta, kun Rautatientorin kiertäminen monine pyöräliikenteen väylien ja muun liikenteen risteämisineen voidaan jatkossa välttää alikulkua käyttämällä. Mielestämme alikulun toteutus on myös hieno askel kohti kaupungin periaatepäätöstä priorisoida kävellen ja pyörällä liikkumista.

Kansalaistorin päädyn luiska

Pidämme alikulkua hyvänä parannuksena Rautatientorin ympäristön pyöräliikenteen infrastruktuuriin ja pidämme suoraa luiskaa kierreramppia parempana ratkaisuna. Huomautamme kuitenkin alikulun Kansalaistorin päätyyn suunnitellun luiskan 9,1 prosentin kaltevuudesta. Luiskan jyrkkyys ylittää sekä Pyöräliikenteen suunnitteluohjeen mukaisen pääreiteille suositellun enimmäisarvon että kaikkien reittien 8 prosentin maksimikaltevuuden. Suunniteltu toteutus on ristiriidassa myös esteettömän liikkumisen periaatteiden kanssa.

Jyrkkä luiska vähentää alikulun houkuttelevuutta, turvallisuutta ja siten alikulun kautta kulkevan pyöräliikenteen sujuvuutta. Jyrkkä luiska tarkoittaa myös heikompaa näkyvyyttä sekä kohonneita nopeuksia alamäkeen ajettaessa. Toisaalta ylämäessä etenkin fyysisesti heikompikuntoisille pyörällä liikkujille se tarkoittaa reittiä, jonka keskellä joudutaan nousemaan pyörän satulasta taluttamaan pyörää.

Edellä mainitut seikat samassa kohdassa alikulkua ovat omiaan lisäämään turvallisuusriskejä ja vähentämään alikulun toimivuutta pyöräliikenteen, mutta myös muiden alikulun käyttäjien näkökulmasta. Toivomme, että tämä otetaan vielä suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon, sekä tutkitaan kaikki mahdolliset toimenpiteet luiskan jyrkkyyden pienentämiseksi.

Pitkän aikavälin tavoitteena tulee olla Elielin parkkihallin sisäänajon siirtäminen tai poistaminen siten, että alikulkua voidaan jatkaa Töölönlahdenkadun ali ja luiska voidaan toteuttaa ohjeiden mukaisesti riittävän loivana.

Pyöräliikenteen liittyminen alikulusta katuverkkoon

Ehdotamme alikulun länsipäätyyn liityttäessä katuverkkoon korotettuja risteysalueita, joilla rauhoitetaan risteävää auto- ja linja-autoliikennettä, sekä lisätään ylityksen turvallisuutta ja sujuvuutta jalan ja pyörällä liikkuville. Pyydämme huomioimaan myös alikulusta tulevan pyöräliikenteen riittävät odotus- ja ryhmittymistilat. Etenkin alikulun länsipäässä on kaksi hankalaa kohtaa:

1. Heti alikulun luiskan yläpäässä on suojatie. Ennen suojatietä on oltava riittävä tasainen tila riittävine näkymineen molempiin suuntiin, jotta pyörällä ei tarvitse pysähtyä ylämäkeen.
2. Alikulusta etelään kääntyvä liikenne joutuu väistämään lännestä vastaantulevaa liikennettä, mikä voi johtaa siihen, että pyörällä joutuu pysähtymään Töölönlahdenkadun ajoradalle, mikäli riittävästä ryhmittymistilasta ei huolehdita.

Alikulun sisään- ja ulosmenojen ja luiskien suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeää huomioida myös näiden alueiden talvikunnossapidon edellytykset tai esim. kattaa alueet.

Alikulkua tullee käyttämään merkittävä määrä pyöräliikennettä, todennäköisesti selvästi suurempi määrä kuin mitä alikulun päissä olevilla kaduilla on moottoriajoneuvoliikennettä. On erittäin perusteltua, että väistämisvelvollisuudet molemmissa päissä katujen ylityksissä asetaan siten, että katujen liikenne on alikulusta tuleviin nähden väistämisvelvollista. Tämä myös hieman kompensoi eritoten länsipään jyrkkää nousua, kun pyörällä liikkuva ei joudu heti mäen noustuaan pysähtymään antaakseen tietä autoille. Korotetut risteysalueet tai suojatiet korostavat myös väistämisvelvollisuuksia näissä risteyksissä.

Kiitämme alikulun itäpäädyn pohjoispuolella olevan puuryhmän pienentämistä ja pyydämme huomioimaan myös muut mahdolliset näkemäesteet kaikkialla alikulun sisään- ja ulosajoalueilla. Huomautamme kuitenkin, että etenkin alikulun itäpäädyssä, missä suunnittelualue päättyy välittömästi alikulun suulle tarvittaisiin suunnittelua pyöräliikenteen ohjaamiseksi myös alikulun jälkeen.

Ilman tarkempaa suunnittelua pyöräliikenteen liittymisestä Kaisaniemen puistokujan ja Kaisaniemenpuiston/Bergbominkujan liikenteeseen riskinä on sekava, vaikeasti hahmotettava ja vaaratilanteisiin johtava osuus välittömästi alikulun suulla. Liittymää Kaisaniemen puistokujalle tulee lisäksi parantaa lisäämällä pyörätien ja ajoradan yhtymäkohtaan riittävän loivat kaarteet suunnitelmassa esitettyjen terävien kulmien sijaan, jotta kääntyminen pyörätielle/-tieltä olisi sujuvaa.

Muistutamme, että pohjoiseen radanvarren reunaan johtava yhteys on tärkeä pohjois-eteläsuuntainen pyöräliikenteen väylä sekä jatke Pohjoisbaanalle. Myös Kaisaniemenpuiston läpi kulkeva väylä on merkittävä keskustan koillis-lounas-suuntaisen pyöräliikenteen kannalta. Huolella suunnitelluilla ja toteutetuilla ratkaisuilla saadaan alikulusta ja uudesta yhteydestä paras mahdollinen hyöty irti kaikille kaupunkilaisille.

• HePon kommentti Kansalaistori-Kaisaniemi -alikulkuun liittyvistä suunnitelmaluonnoksista

• Töölönlahdenkadun katusuunnitelmaluonnos
• Tiedote Töölönlahdenkadun katusuunnitelmaluonnoksen esilläolosta

• Bergbominkujan ja Kaisaniemenpuiston katu- ja puistosuunnitelmaluonnos
• Tiedote Bergbominkujan ja Kaisaniemenpuiston katu- ja puistosuunnitelmaluonnosten esilläolosta

• Kansalaistori-Kaisaniemi pyörä- ja jalankulkuyhteyden rakennettavuusselvitys 21.9.2018

Päivitys 21.1.2020:

• Vuorovaikutusmuistio

Päivitys 4.2.2020: Valmiit katusuunnitelmaehdotukset olivat nähtävillä 15.-28.1.2020. HePo ei jättänyt muistutusta katusuunnitelmista. Nähtävillä olleet katusuunnitelmaehdotukset:

• Kaisaniemenpuisto, puistosuunnitelma
• Kaisaniemenpuisto, puistosuunnitelman selostus
• Bergbominkuja, katusuunnitelma
• Bergbominkuja, katusuunnitelman selostus
• Töölönlahdenkatu välillä Postikuja – Eero Erkon katu, katusuunnitelma
• Töölönlahdenkatu, katusuunnitelman selostus

Päivitys 13.3.2020: Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi katusuunnitelmat 3.3.2020.