7.4.2020

Tiedotteet

Pyöräliitolta esitys kestävää liikkumista tukevaksi talouden elvytyspaketiksi

Pyöräliitto esittää jalankululle ja pyöräilylle realistista ja tehokasta elvytyspakettia. Liiton ehdottamasta hieman yli 60 miljoonan euron kokonaisuudesta noin 25 miljoonaa on jo valtion budjetissa, eli lisärahoitusta esitetään 35 miljoonaa euroa. Lisäykset ovat nopeita ja tehokkaita elvytystoimenpiteitä painottuen infrastruktuuriin.

”Tehokkain tapa olisi kasvattaa kunnille myönnettävää jalankulun ja pyöräliikenteen investointitukea 40 miljoonaan euroon jo päätetystä 14,5 miljoonasta eurosta”, Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen sanoo.

Kävelyn ja pyöräilyn hankkeita on runsaasti odottamassa rahoitusta. Tästä kertoo se, että viime vuoden haussa investointituesta kilpaili 53 hanketta, joista vain 12 sai rahoitusta. Tämän vuoden rahoitus tulee hakuun kesällä, joten tuen kasvattaminen onnistuisi varsin helposti ja nopeasti. Hankkeet saataisiin käyntiin osittain jo syksyllä, joten elvytysvaikutus olisi nopea.

”Myös valtion omien pyörätieinvestointien määrää tulisi kasvattaa ja suunnata erityisesti rautatie- ja linja-autoasemien pyöräpysäköinnin laatutason nostoon”, Koistinen ehdottaa.

Valtion pyöräliikenteen infrastruktuurin parantamiseen Pyöräliitto ehdottaa kymmenen miljoonan euron lisäpanostusta.

Taloyhtiöiden pyöräpysäköinnin tukeminen auttaisi metallialaa

Yksityiselle sektorille Pyöräliitto ehdottaa taloyhtiöiden pyöräpysäköinnin tukemista 2 miljoonalla eurolla samaan tapaan kuin sähköautojen latauspisteitä tuetaan.

”Sähköpyörien ja erityisesti tavarapyörien yleistymisen suurimpia esteitä on laadukkaan pyöräpysäköinnin puute. Ihmiset eivät uskalla hankkia tuhansien eurojen arvoisia polkupyöriä, jos he eivät voi olla varmoja, ettei niitä varasteta.”

Elvytyksen näkökulmasta pyöräpysäköinnin tuki olisi myös hyvin perusteltu: Valtaosa laadukkaammista pyörätelineistä valmistetaan suomalaisilla metallipajoilla.

Työsuhdepyörän vapauttaminen tuloverosta lisäisi pyörien myyntiä ja huoltoa

Työsuhdepyörien nykyinen verotuskäytäntö on monimutkainen ja hankala työnantajille, kallis edunsaajalle eikä houkuttele yrityksiä tarjoamaan etua.

Työsuhdepyörien vapauttaminen työntekijän tuloverosta lisäisi kestävien kulkumuotojen suosiota osana päästövähennyksiä ja asettaisi työsuhdepyörän samalle viivalle mm. työsuhdematkalipun ja autotalliedun kanssa.

Työsuhdepyöräedun vapauttaminen tuloverosta olisi merkittävä kannustin kuluttajille hankkia laadukkaita pyöriä ja niiden huoltoja. Työsuhdepyörät hankintaan yleensä leasing-palveluina, joihin sisältyy myös huollot 2-3 vuodeksi.

”Työsuhdepyörän verovapaus olisi lähes kustannusneutraali valtiolle, sillä pyörien myynnin arvonlisäverot kattaisivat valtaosan tuloverojen menetyksistä. Pitkällä aikavälillä pyöräilyn suosion kasvaminen parantaisi kansanterveyttä ja vähentäisi näin sote-sektorin kuluja”, Koistinen muistuttaa.

Pieniin toimiin kaksi miljoonaa euroa

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa on määritetty pieniä toimenpiteitä, jotka ovat varsin kustannustehokkaita. Näitä kannattaisi myös rahoittaa tässä tilanteessa. Tällaisia toimenpiteitä ovat:

• Pyörämatkailun kehittäminen ja pyörämatkailureittien merkitseminen vuodesta 2021 alkaen (0,5 miljoonaa euroa)
• Pyöräliikenteen ja jalankulun tutkimus- ja kehittämistoiminta (0,5 miljoonaa euroa)
• Pyörämekaanikkokoulutuksen käynnistäminen (0,2 miljoonaa euroa)
• Kuntien KÄPY-ohjelmat ja viisaan liikkumisen suunnitelmat (0,5 miljoonaa euroa)
• Pyöräilykasvatus vuodesta 2021 alkaen (0,3 miljoonaa euroa)

Näistä ja muistakin Pyöräliiton ehdotuksista löytyy lisätietoja Pyöräliiton verkkosivuilta.

Pyöräliitto on kaikkien suomalaisten pyöräilijöiden etujärjestö. Liitto edistää pyöräilyä erityisesti liikennemuotona sekä toimii pyöräilijöiden valtakunnallisena edunvalvojana ja paikallisten pyöräily-yhdistysten yhteistyöelimenä. Helsingin Polkupyöräilijät on Pyöräliiton jäsen. www.pyoraliitto.fi