23.4.2020
Kannanotot
Mielipide Puolarintien asemakaavasta
Kestävä Espoo -ohjelman mukaan tavoitteena on edistää kestävää liikkumista niin, että Espoossa asuvien ja työskentelevien jalankulun, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja uusien liikkumispalvelujen kulkumuoto-osuus kasvaa. Asemakaavan valmisteluaineistossa esitetyn uuden autoliikennettä palvelevan katuyhteyden rakentaminen keskelle asuin- ja virkistysalueita ei ole tämän tavoitteen mukaista.
On hyvin tiedossa oleva tosiasia, että uusien liikenneväylien rakentaminen johtaa liikenteen kasvuun. Tämä koskee niin auto-, pyörä- kuin joukkoliikennettäkin. Mikäli Espoo oikeasti tavoittelee kestävien kulkutapojen kasvua, tulee näille tarkoitettuja väyliä parantaa ja vastaavasti tulee pidättäytyä autoliikenteen väylien ja kapasiteetin lisäämisestä.
Autoliikenteen itä-länsi-suuntaisia pääväyliä ovat Länsiväylä ja Turunväylä. Lisäksi itä-länsi-suuntaista paikallista autoliikennettä palvelee Merituulentie/Kuitinmäentie. Autoliikenne tulisi ohjata näille olemassa oleville pääväylille. Kaavassa suunta on kuitenkin päinvastainen: autoliikennettä pyritään siirtämään Länsiväylältä Ylismäentielle, kuten Puolari-Olari kehityskuvan loppuraportista ilmenee (kuva alla).
Puolari-Olari kehityskuvan loppuraportissa on esitetty huoli autoliikenteen lisääntymisestä Kuunkadulla mahdollisten lähialueille suunniteltujen kaava- ja autoväylähankkeiden toteutuessa. Tästä syystä Kuunkatu tulisikin rauhoittaa kokonaan läpikulkevalta autoliikenteeltä katkaisemalla katu ja ohjaamalla autoliikenne olemassaoleville pääväylille.
Kaavan jatkovalmistelussa tulee tarkastella vaihtoehtoa, jossa Puolarintien jatketta ja tunnelia ei toteuteta ja Kuunkatu katkaistaan autoliikenteen läpiajolta. Tälle vaihtoehdolle yhdessä Olarinbaanan toteuttamisen kanssa tulee laatia hyöty-kustannuslaskelma, jossa huomioidaan lisääntyvän pyöräliikenteen ja vähentyvän autoliikenteen tuomat terveyshyödyt.
Olarinbaanan huomioiminen kaavan jatkosuunnittelussa
Kaavan valmisteluaineistossa Olarinbaanan linjaus on merkitty Olarinniityntien ja Olarinkadun välisellä osuudella Ylismäentien varteen.
Linjauksen hyviä puolia ovat:
- Uuskartanontien ja Puolarintien alitukset, eli ei tasoristeystä autoliikenteen kanssa näissä kohdissa.
- Liittyminen Piispansillanbaanalta (Olarinkadulta) Olarinbaanalle (Ylismäentielle) itään sujuvasti.
Linjauksen huonoja puolia ovat:
- Suuri korkeusero ja liian jyrkkä pituuskaltevuus Uuskartanontien alikulussa. Alikulku on vaarallinen huonojen näkemien ja jyrkkien mäkien vuoksi.
- Korkeusero on suuri myös suunnitellussa Puolarintien alikulussa, eikä suunnitelmasta käy ilmi pituuskaltevuutta, joka oletettavasti ylittää tavoitearvon.
- Useat sivukatujen risteykset.
- Liikennevalot Olarinkadun risteyksessä.
Huomattavasti parempi vaihtoehto olisi linjata baana Ylismäentien ja Olarinniityn koulualueen välisen viheralueen läpi, kuten alla olevassa kuvassa on esitetty. Tämän linjauksen hyviä puolia ovat:
- Vain yksi risteys autoliikenteen kanssa, ja sekin on mahdollista hoitaa Ylismäentien alikulun kautta.
- Vain vähän korkeuseroa. Ylismäentien alikulusta länteen nouseva mäki loivennettava maksimissaan 5 prosentin kaltevuuteen.
Edellä esiin tuotujen huomioiden lisäksi baanaverkon suunnittelussa tulee huomioida mm., että:
- Pyörätien tavoiteleveys on 4 metriä (oletuksena kaksisuuntainen pyörätie). Tämä ei sisällä jalankulun tai muiden toimintojen tarvitsemaa tilaa eikä vapaata tilaa kiinteisiin esteisiin, kuten pylväisiin tai tukimuureihin.
- Pyörätien pituuskaltevuuden maksimiarvo on 5 prosenttia.
Olarinbaanan rakentamista ei tule kytkeä Puolarintien jatkeen ja tunnelin rakentamiseen. Tunneli voi jäädä toteutumatta tai sen toteutus saattaa siirtyä pitkän ajan päähän. Baanaverkon toteuttamisella on jo kiire, eikä sitä ole syytä lykätä enempää. Olarinbaana on syytä suunnitella ja toteuttaa riippumatta tunnelin toteutumisesta.
Yhteenveto
Asemakaavan jatkovalmistelussa:
- Tarkastellaan yhtenä vaihtoehtona sitä, että katuyhteyttä Puolarintieltä Ylismäentielle ei toteuteta ja Kuunkatu katkaistaan autoliikenteen läpiajolta. Laaditaan tälle vaihtoehdolle yhdessä Olarinbaanan toteuttamisen kanssa hyöty-kustannuslaskelma, jossa huomioidaan muiden tekijöiden lisäksi lisääntyvän pyöräliikenteen ja vähentyvän autoliikenteen tuomat terveyshyödyt.
- Olarinbaanan suunnittelua jatketaan pohjoisemman linjausvaihtoehdon pohjalta siten, että linjaus kulkee täyttömäkien välistä ja edelleen Ylismäentien ja Olarinniityn koulualueen välisen viheralueen halki edellä esitetyn kuvan mukaisesti.
- Baanaverkon suunnittelussa lähtökohdaksi otetaan tavoitearvot:
- Pyörätien leveys 4 metriä (oletuksena kaksisuuntainen pyörätie).
- Pituuskaltevuus enintään 5 prosenttia.
- Suunnitellaan Olarinbaanan ylittävä ulkoilua palveleva silta Olarinkadun pohjoispäästä pohjoiseen johtavalle reitille edellä esitetyn kuvan mukaisesti.
- Loivennetaan Kuvastimentieltä itään johtavalla reitillä oleva jyrkkä mäki tavoitearvojen mukaiseksi edellä esitetyn kuvan mukaisesti.
Lisäksi:
- Olarinbaana suunnitellaan ja toteutetaan riippumatta Puolarintien jatkeen ja tunnelin toteutumisesta, eli Olarinbaana ei jää odottamaan tunnelin rakentamista.