1.12.2020
Kannanotot

Kommentti Mannerheimintien, Korppaanmäentien, Nauvontien ja Koroistentien katusuunnitelmien luonnoksista

Korppaanmäentie

Korppaanmäentie on paikallinen kokoojakatu, joka on Haapalahdenkadun ympäristön ja Korppaanmäentien varren asukkaiden ainoa suora pyöräliikenteen yhteys Mannerheimintielle. Kadulla on nykyisin molemminpuoliset kaksisuuntaiset yhdistetyt jalkakäytävät ja pyörätiet ja osan matkaa toisella puolen katua eroteltu jalkakäytävä ja kaksisuuntainen pyörätie.

Nykyinen pyöräliikenteen ratkaisu on vanhentunut eikä täytä laadukkaita pyöräliikenteen suunnittelukriteereitä. Siksi onkin hyvä, että pyöräliikenteen järjestelyt uudistetaan kadun peruskorjauksen yhteydessä.

Jos kadulla ei olisi raitiotietä, paras ratkaisu kadulle olisi pyöräkatu tai vastaava sekaliikenneratkaisu, jossa pyöräliikenne ja muu ajoneuvoliikenne jakaisivat saman katutilan. Raitiotien vuoksi sekaliikenneratkaisu ei kuitenkaan ole paras mahdollinen eikä suositeltava ratkaisu.

Raitiovaunukiskojen keskellä ajaminen aiheuttaa liikenneturvallisuusriskin, sillä renkaan upotessa kiskouraan tuloksena on varma kaatuminen. Erityisen vaikeaa kiskojen välissä ajaminen on kolmipyöräisellä tavarapyörällä ja perävaunun kanssa, sillä vierekkäisiä pyöränrenkaita on vaikea kohdistaa niin että mikään niistä ei uppoa kiskouriin. Korppaanmäentien pysäkin kohdalla normaalilevyisellä tavarapyörällä ja perävaunulla on pelivaraa vain joitakin senttejä.

Kiskojen keskellä ajaminen on ongelmallista kaikille pyörällä liikkuville erityisesti talvella sekä muinakin vuodenaikoina kokemattomille ja epävarmoille kuten erityisesti lapsille ja vanhuksille.

Lisäksi monet voivat kokea raitiovaunun edessä ajamisen vaarallisena ja pelottavana. Raitiovaunun pitkän jarrutusmatkan vuoksi vaara on todellinen. Sekaliikenneratkaisu johtaisikin todennäköisesti siihen, että suuri osa ihmisistä ajaisi pyörällä jalkakäytävillä. Tämä ei ole tavoiteltavaa.

Katusuunnitelmaluonnosta koskevan esityksen mukaan tavoitteena on parantaa raitiotieliikenteen olosuhteita. Tämä pyritään toteuttamaan mm. siirtämällä autojono pois raitiotieliikenteen edestä Mannerheimintien liikennevaloissa, ja tätä varten on hyväksyttävää poistaa katupuut. Samalla on unohdettu, että raitiovaunun edessä hitaasti etenevä pyöräilijä tai kiskouraan juuttuva tavarapyörä voivat hidastaa raitiovaunujen kulkua.

Sekä katusuunnitelmaluonnos että sen perustana oleva liikennesuunnitelmaluonnos on palautettava suunnittelupöydälle. Kadun toisella puolella oleva nykyinen kaksisuuntainen pyörätie voidaan muuttaa yksisuuntaiseksi eikä tämä tarvitse nykyistä enempää tilaa. Kadun toiselle puolelle on mahdollista toteuttaa yksisuuntainen pyörätie poistamalla puita, jäsentämällä katutilaa uudestaan ja tinkimällä tarvittaessa jalkakäytävän ja pyörätien leveydestä.

Korppaanmäentien sivukatujen risteykset ovat nykyisin tasa-arvoisia. Risteysten sivusuunnat tulee pyöräteiden toteuttamisen yhteydessä merkitä väistämisvelvollisiksi, sillä väistämisvelvollisuudet ovat hankalasti hahmotettavat tilanteissa, joissa tasa-arvoiseen risteykseen liittyy pyörätie. 

Koska kyseessä on kadun peruskorjaus, tulee suunnitteluratkaisut valita huolella tuleviksi vuosikymmeniksi. Tavoitteena tulee olla, että liikennejärjestelyt ovat turvalliset ja että katu palvelee kaikkia pyörällä liikkuvia.

Mannerheimintien risteys

Mannerheimintien risteyksessä Mannerheimintien ylittäville pyöräilijöille on tehty aukko keskikorokkeeseen. Aukko on suunnitelmassa niin kapea, ettei sitä todennäköisesti talvisin voida aurata auki, eikä sitä todennäköisesti aurattaisi yksittäisenä, muista kohteista irrallisena aurauskohtana silloinkaan, jos se olisi hieman leveämpi. Tällöin Mannerheimintien ylittävät pyöräilijät joutuvat tekemään yllättävän koukkauksen keskikorokkeen ohi autojen ajolinjalle.

Keskikorokkeen ainoa merkitys lienee ohjata pohjoisesta tulevat, Koroistentielle kääntyvät autot oikealle ajolinjalle. Tämä tulee hoitaa ajoratamerkinnöin ja poistaa keskikoroke suunnitelmasta.

Päivitys

Katusuunnitelmat olivat nähtävillä 10-23.2.2021 ja kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi suunnitelmat 30.3.2021.