15.1.2021
Kannanotot
Mielipide Vantaan ratikan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Pyöräliikenne vuonna 2030
Suunnittelussa on kaikilta osin pidettävä mielessä kohdevuosi 2030 ja sen jälkeinen aika.
Tämä tarkoittaa mm. voimakkaasti kasvanutta pyöräliikenteen määrää ja kulkutapaosuutta, ympärivuotista pyöräliikennettä, ja sähköavusteisilla kuormapyörillä tapahtuvaa logistiikkaa.
Ratikalla on vahva symbioosi jalankulun ja pyöräliikenteen kanssa. Jalankulku- ja pyöräliikenneympäristön houkuttelevuus takaa ratikan suosion. Sujuvat pyöräliikenteen järjestelyt ovat jalankulun ja siten myös ratikan elinehto.
Kaavarunko, asemakaavat, verkkotason suunnittelu
Kaavarunkotyössä tulee huomioida pyöräliikenteen reitit. Palveluiden ja toimintojen sijoittuminen tulee suhteuttaa yhteen pyöräliikenteen verkon hierarkian kanssa. Huolellisella autoliikenteen verkkosuunnittelulla voidaan rauhoittaa asuntokatuja mahdollistamaan pyöräliikenne ajoradalla (ml. pyöräkadut), ja luoda jalankulun ja pyöräliikenteen “oikoreittejä”, jotka kannustavat aktiiviseen liikkumiseen lähiympäristössä.
Laadukas pyöräpysäköinti tulee huomioida asemakaavoissa niin asuin-, liike- kuin palvelukohteissa. Asuinrakennusten kaavoissa tulee eriyttää pyörien arkisäilytys (pysäköinti) pitkäaikaissäilytyksestä (varastointi).
Kaavamääräyksillä tulee varmistaa arkipysäköinnin riittävyys, helppo käytettävyys, sekä soveltuvuus kuormapyörille ja perävaunuille. Tämä tarkoittaa riittävän leveitä ovia (pyörän suurin sallittu leveys 1,25 cm + taluttajan viemä tila), matalia kynnyksiä (korkeat kynnykset ongelma erityisesti raskailla sähkö- ja kuormapyörillä), sekä suoria ja leveitä kulkutiloja, joissa pyörän saa vaivatta käännettyä. Lisäksi tulee huomioida sää- ja murtosuojaus sekä riittävä valaistus. Sisäänkäyntien sijoittelussa on huomiotava talvikunnossapito. Pyöränpesupaikka pysäköinnin yhteydessä ja sähkötoiminen ovi ovat esimerkkejä kustannustehokaista tavoista kasvattaa pysäköintitilan käyttöarvoa asukkaille. Myös polkupyörien vieras-/asiakaspysäköinnin laatuun ja löydettävyyteen on kiinnitettävä huomiota.
OAS:ssa esitetyn aikataulun perusteella kaavarunkotyö olisi valmistumassa asemakaavojen sekä katu- ja puistosuunnitelmien kanssa samaan aikaan tai jopa myöhemmin. Tämä nurinkurisuus aikataulutuksessa herättää huolta mahdollisesta ns. tilkkutäkkiefektistä, mikäli kaavarunkotyö ei ole riittävän pitkällä asemakaavatyön alkaessa.
Katusuunnittelu
Jalankulun ja pyöräliikenteen erottelun tulee olla lähtökohta kaikilla suunniteltavilla osuuksilla. Kaikkien pyöräteiden tulee olla täysin reunakivettömiä, ja luiskausten tarpeeksi loivia. Erillisillä jalkakäytävillä reunakivi tarvitaan esteettömyyden vuoksi. Pyöräteiden reunakivettömyys mahdollistaa myös osaltaan laadukkaan aurausjäljen talvella, kun hyppäyksiä ei tule.
Liikennevalo-ohjatuissa risteyksissä tulee pyöräliikennettä ohjata jalankulkuopastimien sijaan pyöräopastimilla, jotka on varustettu ennakkotunnistimin. Jalankulusta erilliset pyöräliikenteen valovaiheet sujuvoittavat kaikkea liikennettä.
Eritasoratkaisuissa on alusta alkaen varattava riittävästi tilaa, jotta kaltevuus pysyy kohtuullisena, sekä näkemäalueet ja kaarresäteet riittävän suurina. Väyläviraston suunnitteluohjeen mukaan pituuskaltevuuden suositeltava enimmäisarvo on 5 %, laatukäytävällä 4 %. Katusuunnittelussa on muiltakin osin noudatettava Väyläviraston ohjetta Pyöräliikenteen suunnittelu (Väyläviraston ohjeita 18/2020).
Pyöräteiden valaistukseen ja autoliikenteen kaarresäteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota kohdissa, joissa autoliikenne on väistämisvelvollinen.
Toivomme, että katusuunnitelmat tuodaan luonnoskierrokselle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.