17.5.2021

Kannanotot

Kommentti Mannerheimintien liikennesuunnitelman luonnoksesta välillä Helsinginkatu – Reijolankatu

Pyörätiet Mannerheimintien tällekin osuudelle ovat tervetullut parannus pohjois-eteläsuuntaiselle pyöräliikenteelle. Vaikka samaan suuntaan onkin pyöräily-yhteys Urheilukadun kautta, tätä kaksisuuntaiseksi toteutettua yhteyttä on vaikea sovittaa sujuvaksi Mannerheimintielle osin jo toteutettuihin yksisuuntaisiin pyöräliikennejärjestelyihin. Urheilukadun yhteys on myös ongelmallinen aina jäähallin ja jalkapallostadionin tapahtumien aikaan, jolloin pyörätie on poikkeuksetta jalankulkijoiden valtaama. Urheilukatua käyttävä yhteys myös aiheuttaa tarpeetonta kiertoa ja jonkin verran ylimääräistä korkeuseroa pyöräliikenteelle.

Yhteys Paavo Nurmen polulle

Vaikka Mannerheimintien varteen saadaankin pyörätiet, yhteys Urheilukadun tai Olympiastadionin suuntaan Paavo Nurmen polkua säilynee jatkossakin merkittävänä pyöräily-yhteytenä. Merkittävä osa Keskuspuistoon suuntautuvaa pyöräliikennettä kulkee tästä. Täten olisi perusteltua, että Paavo Nurmen polkua pitkin voisi jatkossakin ajaa suoraan Helsinginkadun ja Mannerheimintien risteyksestä. Suunnitelman mukainen ratkaisu edellyttäisi kiertoa jyrkkine käännöksineen, joten todennäköisesti suuri osa pyöräilijöistä jatkossakin ajaisi Paavo Nurmen polun kautta.

Sadeveden poisto

Kallistuksiin ja viemäröintiin tulee kiinnittää suunnitelma-alueella erityistä huomiota. Sadesäällä pyörätielle tulee pyörätielle satavan veden lisäksi kaikki jalkakäytäville ja jalkakäytävän viereisten talojen katolle satava vesi, sekä todennäköisesti merkittävästi myös roiskevetenä ajoradalta. 

Paras ratkaisu todennäköisesti olisi se, että kallistukset ohjaisivat pyörätieltä ja jalkakäytävältä veden pyörätien ja jalkakäytävän väliin, jossa olisi oikein kallistuksin toteutettu vesikouru johtamassa sadevedet riittävän tiheästi sijoitettuihin viemäreihin.

Pyöräilijöiden ryhmittymisalueet

Risteyksiin sijoitetut, vasemmalle kääntyville pyöräilijöille tarkoitetut ruudut ovat merkitty suurelta osin ajoradalle juuri autojen ajourien kohdille. Tästä johtuen ruutujen massaus kuluu erittäin nopeasti pois, jonka jälkeen pyöräilijälle – tai autoilijalle – ei ole enää mitään merkkiä siitä, missä vasemmalle kääntyvän pitäisi odottaa vuoroaan.

Yksisuuntaiset poikkikadut

Suunnitelma-alueelle tulevat uudet yksisuuntaiset kadut Mannerheimintien ja Urheilukadun välillä tulisi sallia kaksisuuntaisiksi pyöräilijöille. Moottoriajoneuvoliikenne näillä kaduilla on vähäistä ja kaksisuuntainen pyöräliikenne parantaisi alueen pyöräilyedellytyksiä. Vinopysäköintipaikat olisivat todennäköisesti turvallisempi kuitenkin tällöin toteuttaa katujen pohjoisreunalle.

Mannerheimintie 62:n ylitys

Mannerheimintie 62:n kohdalle on merkitty pyöräilijöille ylityspaikka, mutta jostain syystä yksisuuntaisena idästä länteen. Tämä olisi kuitenkin oleellinen ylityspaikka myös lännestä itään. Esimerkiksi Linnankoskenkadun suunnasta tulee pyöräliikennettä, jolle tässä olisi looginen ja toimiva yhteys lännen suuntaan, esimerkiksi Kisahallille tai Töölönlahdelle.

Ylityksessä on erittäin kapea odotustila raitiovaunukiskojen ja ajoradan välissä. Pidempi pyörä tai peräkärryllä varustettu pyörä ei mahdu turvallisesti odottamaan tässä tilassa, jolloin pitää varmistaa se, että pyöräilijät pystyvät aina ylittämään koko Mannerheimintien ilman, että joutuvat jäämään odottamaan liikennevaloihin keskelle.

Linnankoskenkatu

Linnankoskenkatu on yksi harvoista itä-länsisuuntaisista yhteyksistä ja suora jatke Paciuksenkadulta tulevalle liikenteelle. Lännestä tultaessa pyöräliikenne pääseekin jatkamaan Mannerheimintietä ensin etelään ja sen jälkeen Mannerheimintie 62:n kohdalla jatkamaan itään (kts. Mannerheimintie 62:n ylitys -kappale), mutta idästä tai etelästä tultaessa Linnankoskenkadulle ei pääse mitenkään. 

Linnankoskenkadun risteyksen tuntumassa on merkitty poistettavaksi suojatie ja se korvataan ylityspaikalla. Pelkkä ylityspaikka on vaarallinen ratkaisu erittäin vilkasliikenteisellä kadulla, jossa on neljän autokaistan lisäksi kaksi raitiovaunukaistaa. Pyörällä katua ylitettäessä pyörä ei mahdu turvallisesti raitiovaunukiskojen ja ajoradan väliin, jolloin käytännössä koko turvallinen ylitys vaatisi sekä ajoradan että raitiovaunukaistan olevan vapaa.

Linnankoskenkadun risteykseen tulee saada pyörätien jatke Mannerheimintien yli mahdollistamaan turvallisen ja sujuvan pyöräliikenteen myös länteen suuntautuvalle pyöräliikenteelle.

Stenbäckinkadun yhteydet

Stenbäckinkatu on ollut aina merkittävä itä-länsisuuntainen yhteys Reijolankadulle. Stenbäckinkadulta pääseekin kohtuullisen sujuvasti Reijolankadun suuntaan, mutta toiseen suuntaan ei ole minkäänlaista yhteyttä. Risteykseen on saatava turvallinen ylitys lännen suuntaan ajaville. Nyt ainoa yhteys on liikennesuunnan vastaisesti kahden tai kolmen pyörätien jatkeen yli. Näin myös jatkuvasti pyöräillään nykyiselläänkin, mutta ongelma pahenee entisestään tämän suunnitelman mukaisen toteutuksen myötä, kun Mannerheimintiellä pyöräilijöiden määrä tulee lisääntymään. Risteykseen tulee saada pyörätien jatke yli Mannerheimintien omalla valovaiheellaan.

Nopeusrajoitukset

Mannerheimintiellä on tällä hetkellä 40 km/h nopeusrajoitus suunnitelma-alueella. Ehdotamme nopeusrajoitusta muutettavaksi 30 km/h:een kaistojen kapenemisen takia. 30 km/h on myös huomattavasti turvallisempi nopeus jalankulkijoita ja pyöräilijöitä ajatellen.

Lastauspaikat

1. Päivärinnankadulla on lastauspaikka risteyksen tuntumassa. Todennäköisesti jakeluautoliikenne käyttää kuitenkin helpompaa paikkaa, eli pyörätietä ja jalkakäytävää Mannerheimintien puolella. Tähän tulee asentaa pollarit estämään jakeluautojen ajo pyörätielle ja jalkakäytävälle.
2. Nordenskiöldinkadun ja Mannerheimintien risteykseen tulee saada lastauspaikka. Nykyiselläänkin tässä on jatkuvaa lastauspysäköintiä, eikä ole missään määrin realistista, että ainakaan risteyksen eteläreunalla olevaan kauppaan suuntautuva jakeluliikenne tulisi käyttämään Messeniuksenkadulle merkittyä lastauspaikkaa pitkän etäisyyden takia. Lastauspaikka voitaisiin merkitä Nordenskiöldinkadun puolelle tai vaihtoehtoisesti Mannerheimintien puolelle heti suojatien jälkeen.
3. Savilankadun risteyksessä on kolme lastauspaikkaa. Näistä Mannerheimintien varressa oleva on kahden puun välissä. On melko epätodennäköistä, että tällainen kapeaan välikköön sijoitettu lastauspaikka olisi millään tavoin käyttökelpoinen jakeluliikenteelle.
4. Humalistonkadun risteyksen eteläpuolelle Mannerheimintien varteen tulee asentaa pollarit estämään jakelupysäköinti. Kulman takana Humalistonkadulla on lastauspaikka, mutta samoin kuin Päivärinnankadun tapauksessakin, jakeluliikenne tulee muuten käyttämään helpompaa paikkaa jalkakäytävällä ja pyörätiellä Mannerheimintien varrella.
5. Kisahallin ympärille ei ole merkitty yhtään lastauspaikkaa. Jos kaikki jakeluliikenne Kisahalliin kulkee Paavo Nurmen kujan kautta, tämä on hyväksyttävää, mutta muuten Mannerheimintien puolelle tulee saada lastauspaikka.

• HePon kommentti Mannerheimintien liikennesuunnitelman luonnoksesta

• Mannerheimintie välillä Helsinginkatu – Reijolankatu, liikennesuunnitelman luonnos
• Suunnitelma Helsingin kaupungin Kerro kantasi -palvelussa

Päivitys 11.11.2021

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Mannerheimintien liikennesuunnitelman 5.10.2021.

• Mannerheimintien liikennesuunnitelma
• Vuorovaikutusmuistio
• Asia kaupungin verkkosivuilla