12.9.2022

Kannanotot

Pääkaupunkiseudun kunnat tiivistävät kaupunkikuvaa: Kulkumuotojen priorisoinnin analyysin puute asemakaavan suunnittelussa johtaa huonompaan kaupunkiin

Nykymuotoisessa asemakaavasuunnittelussa ei lainkaan suunnitella kulkumuotojen prioriteettijärjestystä kävely – pyöräily – julkinen liikenne – logistiikka – yksityisautoilu. Asemakaavavaihe edeltää liikenne- ja katusuunnitteluvaiheita ja linjaa suunnitteluraamit seuraaviin suunnitteluvaiheisiin ja asemakaavan lopulliseen hyväksyntään. Kun kaupunkirakenteen tiivistys asuinkerrosten ja palvelujen äärelle pääsemiseksi on yksi pääkaupunkiseudun kuntien tärkeistä kaupunkiympäristön kehittämisen keinoista, asemakaavasuunnittelussa tulisi käyttää myös sellaisia suunnittelun menetelmiä, jotka ilmentävät kulkumuotojen priorisoinnin aktiivista suunnittelua. 

Asemakaavoitus tarvitsee kulkumuotoanalyysin

Nykymuotoisessa suunnittelussa ei varmisteta toimivuutta kaikille kulkumuodoille. Asemakaavasuunnittelu tarvitsee kulkumuotoanalyysin.

Kaupunkien liikenteen kehittämisen strategioissa on linjattu, että suunnittelulla ja rakentamisella tähdätään toimivaan ihmisen kokoiseen, viihtyisään kaupunkitilaan. Tämän saavuttamiseksi on monin paikoin poliittisesti päätetty kulkumuotojen prioriteettijärjestyksestä. Kaupunkitilassa liikenne pitäisi priorisoida järjestyksessä kävely – pyöräily – julkinen liikenne – logistiikka – yksityisautoilu. 

Nykyprosessista kuitenkin puuttuu oleellinen vaihe, jolla tavoite kulkumuotojen tarvitsemasta tilasta voidaan saavuttaa. Helsingin seudun pyöräilijät ry ehdottaa, että asemakaavasuunnittelun yhteydessä toteutetaan jatkossa kulkumuotoanalyysi, jonka avulla linjataan kunkin kulkumuodon reittien tilantarve suunnittelualueella. Tämä poikkeaa asemakaavasuunnittelussa käytetystä maantason toimintokaaviosta siten, että kulkumuotoanalyysi varmistaa, että tarvittava tila myös kestäville kulkumuodoille syntyy ja säilyy ja tavoitteen mukainen lopputulos voidaan saavuttaa. Asemakaavoituksessa nyt käytännön suunnittelussa käytetty maantason toimintokaavio pyrkii toteamaan, että tiettyä kulkumuotoa on suunnittelualueella tai että autojen pysäköintiin pysäköintilaitoksissa tai parkkialueilla ajetaan tietystä suunnasta ja kohdasta. Maantason toimintakaaviossa ei sen sijaan mallinneta esimerkiksi pyöräpysäköintiin ajoa tai pyörällä saapumista palvelujen välittömään läheisyyteen. Helsingin seudun pyöräilijät ry:n havaintojen mukaan nykyinen toimintatapa ei yksin riitä nykytavoitteen saavuttamiseen.

Onneksi tähän voidaan vielä vaikuttaa!

Asemakaavoitus on monivaiheinen prosessi. Kunnilla on lakiin perustuva ja Ympäristöministeriön hyvin ohjeistama velvollisuus tuoda esiin kaavan lähtökohta-aineistoon perustuvat, kunnan asettamat tavoitteet, kuten asuinympäristön laatua koskevat tavoitteet ja jopa suunnittelun aikana syntyvät tavoitteet, kuten kaupunkiympäristön suunnittelu ja rakentaminen siten, että kuntien itsensä jo asettamat vaatimukset toteutuvat. Kuten seuraavassa kerrottu Helsingin Oulunkylän keskustan asemakaavoitus osoittaa, ihan jokaisella kerralla tähän ei päästä ensimmäisellä kierroksella.  

Onneksi asemakaavoituksen vaiheesta toiseen siirtyminen vaatii kunnallista demokratiaa ja päätöksentekoa ja jokaisessa vaiheessa suunnittelu etenee. Siksi asemakaavoituksen eri vaiheisiin voi ja pitää vaikuttaa koko asemakaavoituksen ja tarkemman suunnittelun ajan. Kussakin asemakaavoituksen vaiheessa kuitenkin tehdään ratkaisuja, jotka antavat osviittaa seuraavien vaiheiden suunnitteluun. Pelkästään kuntien myöntämät suunnitteluvaraukset voivat olla hyvin pitkiä, useiden vuosien mittaisia. Pääkaupunkiseudulla rakennettaessa aika on rahaa ja vauhti sen mukainen. Siksi jokaisessa asemakaavoituksen vaiheen suunnittelussa kannattaa olla hereillä. 

Tapaus Helsingin Oulunkylän keskustan asemakaavan muutos 2022-005774

Helsingin Oulunkylän keskustaan suunnitellaan lisää asuntoja, liiketiloja ja palveluita. Tämä on linjassa Helsingin kaupungin tiivistämistavoitteen ja vanhojen keskustojen kehittämisen tavoitteiden kanssa. Kesäkuussa 2022 Helsingin kaupunki hyväksyi Oulunkylän keskustan kehittämisvarauksen. Tämä laittaa asemakaavoituksen todella käyntiin, koska kehittämisvarauksen perusteella yksityiset toimijat ja kaupunki lähtevät tekemään kaavaehdotusta, joka on tarkoitus viedä Helsingin kaupunkiympäristölautakuntaan vuonna 2023. Helsingin kaupungin myöntämä suunnitteluvaraus  NREP Oy:n aluekehitysyhtiö Kulmakivi Oy:lle sekä Kiinteistö Oy Oulunkylän Kauppagallerialle  on voimassa 30.6.2025 saakka, mutta Helsingin kaupunki aikoo saada kaavaehdotuksen läpi päätöksentekoprosessista jo paljon ennen suunnitteluvarauksen päättymistä. Suunnitteluvaraus siis tarkoittaa, että suunnitteluvarausta hakevat yksityiset kehitysyhtiöt saavat alkaa tehdä suunnittelua suunnitteluvarauksen mukana tulevan suunnittelun ja varausehtojen pohjalta. Varauksensaajan on suunniteltava koko kehittämisvarausalue. Kehittämisvarausalueeseen ei kuulu tässä tapauksessa ympäröivät kadut, joista on siis olemassa jo hyväksytyt katusuunnitelmat. Oulunkylän keskustakortteleiden kehittämisen erityisten varausehtojen mukaan Kulmakivi Oy:n pitää sisällyttää liikennetarkastelu tekemiinsä suunnitelmiin, mutta liikenne- ja katusuunnittelupalvelu vastaa suunnittelusta katualueilla. Mikäli suunnittelualueen katuihin halutaan mitään toiminnallisia muutoksia, ne on hyväksytettävä liikenne- ja katusuunnittelupalvelussa.

Helsingin kaupunki ja kulkumuotojen priorisointi

Jotta kasvavan kaupungin liikenne säilyy toimivana, on yhä useammat matkat tehtävä tehokkailla ja tilaa säästävillä kulkumuodoilla – kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Helsingin liikennesuunnittelun yleisenä periaatteena onkin huolehtia ensimmäisenä kävelijöiden tarpeista. Tämän jälkeen huomioidaan järjestyksessä pyöräliikenteen, joukkoliikenteen, elinkeinoelämän kuljetusten ja henkilöautoilun tarpeet. Oulunkylän keskusta sijaitsee pääradan ja Raide-Jokeri -pikaratikan risteyksessä. Oulunkylä on siis liikkumisen solmukohta, liityntäpysäköinnin keskus. Helsingin tulevassa Pysäköintipolitiikka 2022 -kehittämisohjelmassa esimerkiksi pyörien liityntäpysäköinnin paikkojen halutaan kasvavan Helsingin alueella 30 prosentilla.

Kuntien pitäisi vaatia yhteistyökumppaneitaan käyttämään maankäyttö- ja rakennuslain yhdenvertaisuustavoitteet tuottavia suunnittelumenetelmiä

Kuntien ei tarvitse tehdä erityistä päätöstä kulkumuotojen priorisoinnista, vaikka mm. ympäristötavoitteiden saavuttaminen sitä edellyttäisi. Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 5 § Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet) sekä Ympäristöministeriön Asemakaavan selostusopas (MRL Opas 3) toteavat, että “Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää:  1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; …..10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä”. Lainsäädännön soveltamista on ohjeistettu Asemakaavan selostusoppaassa, joka korvaa aikaisemman asemakaavan selostuksen mallin vuodelta 1978. Asemakaavan selostusopas on tarkoitettu asemakaavojen laatijoille, kaavan laatimiseen osallistuville sekä kaava-asioita käsitteleville kuntien virka- ja luottamushenkilöille.

Siis riippumatta siitä, onko kunta päättänyt priorisoida jalankulkua ja pyöräilyä vai ei, sekä yksityiselle että kunnalliselle kehittäjälle ohjeet ovat olemassa. Helsingin kaupungin voidaan ajatella vieneen lain kirjaimen ja ministeriön ohjeen strategian tasolle luomalla ajatuksen kulkumuotojen priorisoinnista.

Mikä herätti ihmisten huolen Helsingin Oulunkylän keskustan suunnitelmassa?

Ihmiset reagoivat Oulunkylän keskustan asemakaavan ison suunnitelman näennäisesti pieneen yksityiskohtaan: Oulunkylän aseman asematunneliin johtava luiska ollaan muuttamassa portaiksi. Kohdassa on ollut vuosikymmenien ajan alikulkutunneli ja se on toiminut luontevasti väylänä pyörällä, jalan ja apuvälinein liikkumiseen kaikenikäisille. Reitti on paljon käytetty ja tärkeä alueen asukkaille. Alueen asukkaille kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto on siis merkittävä asia. Alueella kulkevat ja asuvat ihmiset kokevat, että Oulunkylän keskustan palveluihin pääsyä ollaan hankaloittamassa, ei helpottamassa. Huoli on ollut siinä määrin kova, että Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta otti asiaan kantaa, kun suunnitteluvaraus hyväksyttiin. Mutta Oulunkylän aseman alikulkutunneli ei ole ainoa huolenaihe Oulunkylän keskustan tulevassa asemakaavassa.

Suunnitelman läpikäyminen antaa mielikuvan, että kulkumuotojen priorisointi ei ole ollut kantava voima Oulunkylän keskustan suunnittelussa, koska suositun palvelujen äärelle johtavan reitin esteettömyydestä ei ole huolehdittu. Matka-aika Oulunkylän keskustan kirjastoon, terveyskeskukseen ja kauppoihin jalan ja pyörällä kasvaa suunnitelman toteutuksella merkittävästi. Ja koska Oulunkylän asema on joka tapauksessa merkittävä liikkumisen solmukohta, ei voida ajatella, että Oulunkyläntien jalankulun ja pyöräilyn pääverkko olisi peruste Oulunkylän asematunnelin käytön kuihduttamiselle.

Miten kulkumuotojen priorisointijärjestyksen unohdus näkyy suunnittelutyössä Oulunkylässä?

Helsingin kaupunki on julkaissut suunnitteluaineistoa pitkin matkaa. Oulunkylän keskustan kehittämissuunnitelmat ovat muuttuneet matkan varrella ja saattavat olla keskenään ristiriitaisia, mutta se ei estä näkemästä kulkumuotojen priorisoinnin puutteita. Suunnitelman kehittyminen ei ole poistanut kulkumuotojen priorisoinnin puuttumista suunnittelupöydältä. Tässä tarkastellaan Helsingin kaupungin julkaisemia aineistoja, jotka on päivätty 26.10.2021 (Kerro Kantasi-palvelu), 26.4.2022 (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.4.2022: Oulunkylän keskustakortteleiden asemakaavan muutos) 12.5.2022 (Helsingin järjestämällä suunnittelukävelyllä 31.5.2022 jaettu tulostettu aineisto). Kerro kantasi – palvelun 26.10.2021 aineistoissa on esitetty kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa, joissa merkittävin ero on terveyskeskuksen sijoittaminen. Eri vaihtoehtojen ja eri ikäisten suunnitteluaineistojen tuottamiseksi tehdyssä suunnittelutyössä käytetyt analyysit ovat samat.

Pyöräpysäköintiä ei ole osoitettu lainkaan Pysäköinti ja ajo -suunnitelmassa. Suunnittelun analyysityö tuottaa vain autojen pysäköinnin. Siksi vain autojen pysäköinti ja ajo pysäköintiin on osoitettu suunnitteluaineistossa.

Pyöräpysäköinnin puuttuminen on vastoin Helsingin kaupungin tavoitteita rakentaa raideliikenteen ja muun joukkoliikenteen solmukohtiin mahdollisuuksia saapua ja lähteä niistä ja niihin polkupyörällä ja siten vähentää mahdollisuuksia rohkaista kaupunkilaisia ja muita alueella liikkuvia kulkemaan lyhyitä 2-5 km matkoja polkupyörällä.

Pyöräpysäköinnin sisäänkäyntien sijainti ei kohtaa pyöräilyn väyliä alueella. Pyöräpysäköinnin sisäänkäynnit ovat alueen laidoilla, kun pyöräliikenne suuntautuu alueen poikki luoteesta kaakkoon ja lounaasta koilliseen. Tässä Maantason suunnitelmassa esitetty ajoyhteys ei kohtaa pyöräilyn reittejä alueella.

Pyöräpysäköinnin sisäänkäyntien sijainti ei kohtaa alueella liikkuvien ja asuvien suosimia reittejä. Esimerkiksi Oulunkylän keskustan pohjoispuolella kulkeva Siltavoudintie on pääreitti myös pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Ensimmäisisessä Viitesuunnitelmassa Siltavoudintieltä ei ole mitään yhteyttä pyöräpysäköintiin. Myöhemmin Maisemasuunnitelmassa Liikennekaavio-suunnitelmassa pyöräpysäköintiin on käynti vain yhdestä alueen ilmansuunnasta – lounaasta – jättäen muut ympäröivät alueet lähinnä radan koillispuolella vaille käyntiä pyöräpysäköintiin.

Pyöräpysäköintiä on alueen käyttötarkoituksiin nähden sijoitettu vain yhden käyttökohteen eli matkustuksen tarpeisiin. Havainnekuviin on sijoitettu pyörätelineitä kauppaliikkeiden eteen, mutta viitesuunnitelmat eivät osoita, että asioinnin ja pyörällä liikkumisen välillä olisi jokin suunnitelmallinen yhteys. Kun ohjaus on viitteellinen tai olematon, suunnitteluvarauksen saajataho ei saa tukevaa ohjausta suunnitelmien tarkentamiseen. Tätä kautta tuleva asemakaava vaikeuttaa jalan ja pyörällä tapahtuvaa kauppa-asiointia, kun ostoksen kantamisen matka on lyhyempi autoon. Pyöräpysäköinnin keskittäminen rautatieaseman yhteyteen on kirjattu vaatimuksena kaupunkiympäristölautakunnassa hyväksyttyyn suunnitteluvaraukseen.

Oulunkylän aseman kaakkoispuolella ja radan eteläpuolella olevan asuinalueen luonnollinen reitti asioimaan uudessa Oulunkylän keskustassa eli Oulunkylän aseman pohjoinen alikulkutunneli ei ole lainkaan pyöräliikenteen tavoiteverkossa. Kun tälle reitille rakennetaan portaat, reitin välityskyky heikkenee merkittävästi ja ihmisten matka-aika pitenee. Eri ikäisten ja avusteisesti liikkuvien mahdollisuus toimia kaupunkitilassa heikkenee.

Liikuntarajoitteisten matkat pitenevät alueella, mikäli Oulunkylän keskustan asematunneliin liikuntaesteisten ja pyöräilijöiden läpikulkua edistävät ratkaisut, kuten hissi eivät ole toiminnassa. Kiertoreitti Oulunkyläntien kautta radan kaakkoispuolen asuinalueelle on noin kilometrin pidempi. Aseman itäpuolelta siltaa pitkin kiertoreitti on noin puolitoista kilometriä. Se, mihin pyörällä menee viitisen minuuttia enemmän aikaa, on täydellinen este liikuntarajoitteisen tai vanhuksen itsenäiselle toiminnalle.

Suunnitelmista ei käy ilmi, miten Helsingin kaupunki aikoo varmistaa, ettei huoltoliikenne tuki Oulunkyläntien pyöräväylää tai aiheuta vaaratilanteita huoltoliikenteen kääntyessä huoltopihaan tai sieltä pois. Oulunkyläntiellä, pyöräpysäköinnin sisäänajon vieressä on huoltoliikenteen sisäänajo. Pysäköintilaitoksen sisäänajosta syntyy risteävä raskas liikenne katuosuudelle, joka on ahdas ja etelän suuntaan kalteva. Suunnitelmassa huoltoliikenteen reitti ja matkustuksen tarpeisiin suunniteltu pyöräpysäköinti kohtaavat paikassa, jossa tulee liikkumaan erityisesti samaan vuorokauden aikaan runsas jakeluliikenne ja työmatkalaiset.

Pyöräpysäköinnin sisäänkäyntejä ei ole sopeutettu pyöräliikenteen yksisuuntaisuuteen. Esimerkiksi Oulunkyläntieltä puutteellinen mahdollisuus sisäänajoon pohjoisen suunnasta johtaa siihen, että Oulunkyläntien yksisuuntaista järjestelyä ajetaan väärään suuntaan, jotta päästään pysäköintiin kulkematta ensin radan eteläpuolelle ja takaisin. Yksisuuntaiset pyöräväylät ovat tieliikennelain ja Helsingin kaupungin suunnitteluperiaatteiden mukaisesti keskeinen liikennejärjestely. Palveluiden äärelle, kuten terveyskeskukseen, kauppaan ja kirjastoon pääsemistä ei ainakaan tulisi vaikeuttaa alueella, jolla liikkuu monen kykyisiä ja monen ikäisiä ihmisiä.

Pyöräliikenteen ja jalankulun Pohjoisbaana on merkitty suunnitteluaineistossa kulkemaan molemmin puolin junarataa eli pyöräliikenteen osalta suunnitelma on tehty virheellisiin ja puutteellisiin lähtötietoihin perustuen. Pohjoisbaana kulkee ainoastaan junaradan eteläpuolella. Pohjoispuolella rataa on todellisuudessa merkintä ”muu yhteys, 2-s”. 

Erityisesti pyöräliikenteeseen liittyviä monia oleellisia suunnittelua vaativia kohteita ei ole tunnistettu ja suunnittelua vaativia kohteita ei ole pystytty välittämään kehittämisvaraukseen, joka hyväksyttiin eteenpäin vietäväksi Kiinteistö Oy Oulunkylän kauppagalleria Oy:lle ja NREP:n aluekehitysyhtiö Kulmakivi Oy:lle kesäkuussa 2022 Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa. Kehittämisvarauksen aikana nämä toimijat siis tutkivat kokonaisuutta sekä asuntorakentamisen että kaupallisten palveluiden sijoittumista kortteleihin sekä nykyisen Ogelin kauppakeskuksen kortteliin.

Suunnittelun vaikeudesta – miksi olemassa oleva katusuunnitelma, liikenneturvallisuussuunnitelma, asemakaavan suunnitteluvaraus tai yleiskaava eivät kerro kulkumuotojen priorisoinnin toteuttamisesta?

Katusuunnitelma pyrkii toteamaan, että tiettyä kulkumuotoa on suunnittelualueella ja määrittelemään tarkasti katuosuuden mitat, materiaalit, istutukset ja sijainnin. Liikenneturvallisuussuunnitelma taas pyrkii kertomaan, mitä turvallisuuden keinoja suunnittelualueella tullaan toteuttamaan liikenneturvallisuuden toteuttamiseksi. Kumpikaan ei pyri kuvaamaan, miten kulkumuotojen priorisointi toteutetaan. Näin ollen, asemakaavan tasoisessa suunnittelussa ei voida olettaa, että hyväksytyt suunnitelmat automaattisesti jo tuovat mukaan jalankululle ja pyöräilylle otolliset ratkaisut tai että yksittäisellä kadunpätkällä olevat ratkaisut palvelevat koko suunnittelun kohteena olevaa, suurempaa asemakaava-aluetta.

Suunnitteluaineiston perusteella Helsingin kaupunki lisäksi toteaa, että ”Radan ja Oulunkyläntien estevaikutusta pyritään vähentämään (mm. suunnitteluratkaisu ottaa huomioon radan eteläpuolen maiseman, kulut alikulkuihin suunnitellaan luontevaksi osaksi korttelikokonaisuutta, liiketilojen saavutettavuutta suoraan alikulusta tutkitaan, liiketilaa ja aktiviteetteja suunnitellaan Oulunkyläntien ja radan varren kulkureitin varteen).” ja ”Pysäköinti ja liikenne • 300 pp liityntäpyöräpysäköintipaikkaa alikulkujen läheisyyteen. Esim. pohjoisen alikulun kohdalla paikat kellariin ja kulku suoraan alikulkuun.” Suunnitteluvarauksen linjaus ei ohjaa kulkumuotojen priorisointia kokonaisuutena. Ja pyöräpysäköinnin irrottaminen kauppaliikkeissä asioinnista vaikuttaa koko alueen pyöräilyyn.

Yleiskaava 2016:ssa Oulunkylän keskustakorttelissa on merkintä C1, Liike- ja palvelukeskusta – suunnitelmassa todetaan: ”Alue on kävelypainotteinen.” Yleiskaavakaan ei siis varsinaisesti kannusta ottamaan Helsingin kaupungin kulkumuotopriorisointia huomioon, mutta ainakin yleiskaava tekisi mahdolliseksi suunnitella ihmisen kokoista kaupunkia.

Sen sijaan esimerkiksi Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma (LIIKE) toteaa liikenteen resurssitehokkuudesta, että ”Liikenne kasvaa …. väestön kasvaessa sekä uusilla että vanhoilla alueilla. Kokonaismatkamäärän kasvu ohjataan kokonaisuudessaan kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Uudet alueet tuottavat myös henkilöautomatkoja, minkä vuoksi vanhojenkin alueiden kulkutapajakaumien muuttamiseen on panostettava.” 

Sekä uusilla että vanhoilla alueilla asemakaavoituksen rooli on tässä merkittävä ja asemakaavoituksen suunnittelun työskentelymenetelmien tulisi heijastaa tätä. Eikä pelkästään Helsingissä, vaan myös Vantaalla, Kauniaisissa ja Espoossa.

Lähteet:

Raatikainen, Elina; Vesala, Riitta; Koskenniemi, Outi (2000-11): Asemakaavan selostus, Maankäyttö- ja rakennuslaki, Ympäristöministeriö
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102033641
MRL opas 3 – Ympäristöministeriö

Sisäasiainministeriö, kaavoitusohjeita 1/1978
https://finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/700001/1907

Helsingin kaupunki, Liikennesuunnittelun tavoitteet
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/kadut-ja-liikennesuunnittelu/liikennesuunnittelu/liikennesuunnittelun-tavoitteet/

Helsingin kaupungin Kerro kantasi -palvelu

Oulunkylän keskusta, Huttunen-Lipasti arkkitehdit 26.10.2021
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/kerrokantasi/ogeli/oulunkyla_vuorovaikutusaineisto.pdf

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: Oulunkylän keskustakortteleiden asemakaavan muutos
https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/Oas/1597-00.pdf

Kaupunkiympäristön toimiala, Asemakaavoituspalvelu
Diaarinumero: HEL 2022-005774 
Hankenumero 2241_10
Päivätty 26.4.2022 
Oas 1597-00/22

31.5.2022 Helsingin kaupungin Oulunkylän keskustan asemakaavan muutoksen vuorovaikutukseen kuuluvan Suunnittelukävelyn vuorovaikutusaineisto, päivätty 12.5.2022. Aineisto jaettiin tilaisuudessa Suunnittelukävelyyn osallistuneille. Heposta paikalla hallituksen jäsen Tuuli Siiskonen. https://www.myhelsinki.fi/fi/n%C3%A4e-ja-koe/tapahtumat/oulunkyl%C3%A4n-keskustan-suunnitelmat-k%C3%A4vely

Voimassa oleva katusuunnitelma Oulunkyläntie ja Maaherrantie, aiemmin hyväksytyt katusuunnitelmat Raide-Jokerin liikennesuunnitelmien osana:
https://raidejokeri.info/wp-content/uploads/2019/06/Oulunkyl%C3%A4ntie-katusuunnitelma.pdf
https://raidejokeri.info/wp-content/uploads/2019/08/Maaherrantien-katusuunnitelmat.pdf

Oulunkylän liikenneturvallisuussuunnitelma 23.10.2012, Helsingin Kaupunkiympäristö
Oulunkylän liikenneturvallisuussuunnitelma (a-asia)
https://dev.hel.fi › hel-2012-002085 › kslk-2012-28

Oulunkylän keskusta, luonnos, Aino Landscaping 12.5.2022
https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2022_kaava/2241_10_Oulunkyl%C3%A4_keskustakorttelit_suunnitelmaluonnos.pdf

Tieliikennelaki 10.8.2018/729, Tieliikennelain 1.6.2020 voimaan astuneet muutokset
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=yksisuuntainen#a729-2018

Helsingin kaupunki
Kaupunkisuunnitteluvirasto
Pyöräilyn edistämisohjelma

https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/los_2014-4.pdf

Helsingin kaupunki 
Pyöräliikenteen suunnitteluohje, yksisuuntaisen pyöräliikenteen järjestelyt
https://pyoraliikenne.fi/linjaosuuksien-suunnittelu/#yksisuuntaiset-pyoraliikenteen-jarjestelyt

Helsingin kaupunki
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston selvityksiä 2015:4
https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/los_2015-4.pdf

Helsingin pysäköintipolitiikka 2022
Luonnos 10.9.2021
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/kerrokantasi/pysakointipolitiikka/Helsingin-pysakointipolitiikka-2022-10-9.pdf

Helsingin Kaupunki
Kaupunkiympäristölautakunta 21.6.2022 § 392 Asia/3
Kaupunkiympäristölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle Oulunkylän keskustakortteleiden varaamiseksi NREPin aluekehitysyhtiö Kulmakivi Oy:lle sekä Kiinteistö Oy Oulunkylän Kauppagallerialle
https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Paatos/2022/Kymp_2022-06-21_Kylk_22_Pk/A1D23091-DB66-CAB5-8CE4-818F85800000/Liite.pdf

ja lautakunnan päätöspöytäkirja: https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Paatos/2022/Kymp_2022-06-21_Kylk_22_Pk/C430B102-38FE-CC63-8643-81A962300000/Kaupunkiymparistolautakunta_poytakirja_21062022-22.pdf