25.5.2023

Kannanotot

Kannanotto Helsingin seudun MAL- suunnitelmasta

Tässä kannanotossa esitetyt huomiot koskevat Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelmaluonnosta (päivätty 3.4.2023). Helsingin seudun pyöräilijät ry (myöhemmin Hepo) (Y-tunnus: 2142111-1) vastaa kannanottopyyntöön diaarinumero 752/08.00.00.01/2020.

Hepo lausuu tässä kannanotossa MAL 2023 -suunnitelmaluonnoksesta, joka on seudun lakisääteinen liikennejärjestelmäsuunnitelma.

Helsingin seutu kehittyy monikeskuksisena metropolina joukkoliikennejärjestelmään tukeutuen

Sähkömoottoristen ajoneuvojen määrän lisääminen ei yksin riitä, pitää myös kasvattaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen houkuttelevuutta

Helsingin seudun pyöräilijät ry pitää positiivisena MAL -sopimusluonnoksessa korostettua ilmastotavoitteiden saavuttamisen tärkeyttä, mutta huomauttaa, että sähkömoottoristen yksityisautojen määrän lisääntyminen sellaisella nopeudella, jolla tavoitteisiin päästään yksinomaan yksityisautoilun teknologiaa parantamalla ja sähkömoottoristen henkilöautojen määrää kasvattamalla, ei ole realistinen. Helsingin kaupungin Hiilineutraali Helsinki -ohjelma toteaa, että autoilusta seuraavia hiilidioksidipäästöjä pitää vähentää myös autoilua vähentämällä (A).

Hepo pitää hyvänä, että liikennejärjestelmän kehittämisen lähtökohtana on kestävyys ja pääpainona joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kilpailukyvyn edistäminen, mutta Hepo myös muistuttaa, että sosioekonomisesta näkökulmasta kestäviä liikkumismuotoja käyttävät suhteessa enemmän naiset ja nuoret sekä lapset (B) ja koska yhteiskunnan niukkenevien varojen tehokkaampi käyttö on tärkeää, tulee seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman tukea parhaalla mahdollisella tavalla lasten ja nuorten pääsyä kouluun, naisten pääsyä työpaikalle, asukkaiden työkyvyn ylläpitämistä arkiliikunnan kautta sekä kaikenikäisten ja -kykyisten mahdollisuutta itsenäiseen liikkumiseen myös 5-15 kilometriä pitkillä matkoilla eikä pelkästään 1-5 km pitkillä matkoilla kodin ja joukkoliikenteen aseman tai keskuksen välillä. Seudun ikärakenne painottuu vuoteen 2040 vanhempaan väestöön ja yksityisautoilun vähentämiseksi ja ainakin Helsingissä 2022 (B) oli jo nähtävissä, että ikäryhmässä 50-70 -vuotiaat valitsevat 10 km matkalle yksityisauton. Ikärakenteen painottuminen vanhempaan ikäluokkaan saattaa siis kasvattaa yksityisautoilun määrää ellei jalankulun ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen houkuttelevuuteen kiinnitetä huomiota liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.

Hepo toteaa, että pyöräilyn pääverkon kehittäminen on hyvä tavoite, mutta etenee hyvin hitaasti, kun tavoitevuosi on 2030. Pyöräilyn edistämisen kannalta pääverkon lisäksi tarvitaan todella paljon paikallisia pyöräteitä. Pääkaupunkiseudulla on ns. maaseudulla paljon väyliä, missä pyöräillään tien pientareella. Usein piennar on lähes olematon. Ainakin uusissa tiehankkeissa ja peruskorjauksissa pientareita tulisi leventää.

Lähteet:

• A. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma, Helsingin kaupungin keskushallinon julkaisuja 2018:4 (https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/56/5687f1450f0ccb62ec661ae716d2afc06c7238ca.pdf)
• B. Liikennebarometri 2022, Kaupunkiympäristön julkaisuja 2023:4 (https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-04-23.pdf)

MAL-sopimuksen tuettava asukkaiden elinkustannusten kohtuullistamista asuinalueilla ja asuinalueille pääsemisessä jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä kehittämällä

Hepo pitää tärkeänä, että keskuksia kehitetään toiminnoiltaan sekoittuneina alueina, joissa asuminen, työpaikat ja palvelut kohtaavat ja joissa palvelut ovat helposti saavutettavissa kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä, kuten MAL-sopimuksen luonnoksessa esitetään. Tämä käy hyvin yhteen toisen MAL-sopimuksen luonnoksessa mainitun Hyvinvoiva Helsingin seutu -päämäärän eli laadukkaan ja asukkaiden maksukyvyn mukaisten asuinalueiden rakentamisen kanssa. Pääkaupunkiseudulla elinkustannukset ovat korkeat ja työvoiman saatavuus matalammin palkatuille aloille on haasteellista, kun elinkustannukset karkaavat ja ovat jo karanneet käsistä. Elinkustannusten kohtuullistamisen huomioiminen liikenneinvestoinneissa kestävän liikkumisen muotojen suosimisen kautta alentaa asukkaiden elinkustannuksia ja parantaa asuinalueiden laatua. Kävely ja pyöräily ovat välinekustannuksiltaan ja ylläpitokustannuksiltaan sekä energiakustannuksiltaan asukkaalle halvempi vaihtoehto kuin yksityisauto.

Tulevaisuuden kasvusuunta-alueet rakennettava lähtökohtaisesti vastaamaan saman kestävien kulkumuotojen saavutettavuuden tasolle kuin seudun ytimessä jo olemassa oleva kaupunkirakenteeltaan tehokkaampi alue

MAL -alueella on tunnistettu joukkoliikenneinvestointeihin kytkeytyviä kasvusuuntia ja Hepo katsoo, että kestävien kulkumuotojen, kuten pyörällä liikkumisen, mahdollistamisen yhdistäminen joukkoliikenneinvestointien toteutuksen suunnitteluun näillä tulevaisuuden kasvusuunnilla (Hista, Söderkulla, Östersundom, Keravan ja Nikkilän välinen alue, Klaukkalan ja Kivistön välinen alue sekä Järvenpään ja Keravan välinen alue) on keskeistä ja jatkaa tehokkaaksi havaittua toimintatapaa, jota Helsingin ja Vantaan raideliikenteen kehittämisessä sekä Raidejokerin kehittämisessä on tähänkin asti käytetty. Suunnitteluperiaatteen voi tuoda helposti sellaisenaan myös muihin kuin raideliikennehankkeisiin. Suurissa liikennehankkeissa suunnittelu ei pirstaloidu ja tulokset saavutetaan tasaisemmalla laatutasolla sekä suuremmalla varmuudella kuin kuntakohtaisessa kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa. Jalankulun ja pyöräilyn priorisoiminen liikenteen solmukohdissa pitäisi laajentaa myös kasvusuunnissa nykyisen tiiviin kaupunkialueen ja kasvusuuntien sisällä alueella, jotta myös pidemmän kuin 1-5 km matkan liikkuminen pyöräillen olisi mahdollista koko kasvusuunnan alueella. Kasvusuunta saavuttaisi alusta asti saman kaupunkirakenteen tehokkuuden ja kestävien kulkumuotojen saavutettavuuden pyöräilyn osalta kuin seudun ytimessä jo olemassa oleva kaupunkirakenteeltaan tehokkaampi alue. Pyöräliikenteen kulkutapaosuutta tulee kasvattaa toteuttamalla laadukas seudullinen pyöräverkko. Pyöräverkon kehittämisen rahoitustasoa nykyisestä tulee nostaa. Kulkutapaosuuksien priorisointi tulee olla kävely, pyöräily, joukkoliikenne, ammattiliikenne ja yksityisautoilu – tässä järjestyksessä. Myös silloin, kun liikutaan asuinalueelta joukkoliikenteen solmukohtaan joukkoliikenteen matkaketjussa ja erityisesti väljemmän asukastiheyden alueilla, missä joukkoliikenteen palvelutasoa ei ole mahdollista tarjota yhtä korkeana kuin tiiviimmän asukastiheyden alueilla. Väljemmän asukastiheyden alueilla vaihtoehdoksi tulee nousta toimivien liityntäyhteyksien toteuttaminen joukkoliikenteen runkoverkkoon myös rakentamalla laadukas seudullinen pyöräverkko, ei pelkästään toimivien liityntäyhteyksien toteuttaminen joukkoliikenteen runkoverkkoon.

Toimenpiteiden muutokset

MAL 2023 -suunnitelman toimenpiteet ovat pääosin oikean suuntaisia, mutta Hepo haluaa kiinnittää huomiota eräisiin kohtiin tai toimenpiteisiin.

Helsingin seutu kasvaa kestävästi -päätavoite

• Kärkitoimenpiteestä puuttuu keino, jolla kärkitoimenpide saadaan toteutumaan. Tästä syystä Hepo ehdottaa tähän kärkitoimenpiteeseen muutosta kohtaan “Edistämme kestävää liikkumista”, joka tulisi muuttaa muotoon “Edistämme kestävää liikkumista ja varaamme maankäytön suunnittelussa kestävän liikkumisen vaatiman tilan.”

Asumisen monipuolisuus ja kaupunkiuudistus -kärkitoimenpide

• Kärkitoimenpiteestä puuttuu keino, jolla kärkitoimenpide saadaan toteutumaan. Hepo ehdottaa, että tähän lisätään uusi kohta “Asukkaiden terveyttä ja Suomeen muuttavien sekä vieraskielisten integraatiota tuetaan mahdollistamalla seudun asukkaiden omaehtoinen liikkuminen kestävällä tavalla.”
• Kärkitoimenpiteestä puuttuu keino, jolla kärkitoimenpide saadaan toteutumaan. Hepo ehdottaa, että tähän lisätään kohta “Jokaiseen kouluun pitäisi päästä pyörällä.”

Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen -kärkitoimenpide

• Kärkitoimenpiteestä puuttuu keino, jolla kärkitoimenpide saadaan toteutumaan. Hepo ehdottaa, että muutetaan “Mahdollistetaan maankäytön tiivistyminen (mm. asemanseutujen kehittäminen, maanteiden uudet liittymät)” muotoon “Mahdollistetaan maankäytön tiivistyminen (mm. kestävän liikkumisen vaatiman maa-alueen sisällyttäminen asuntotuotannon vyöhykkeille ja keskusten ulkopuolelle, asemanseutujen kehittäminen, maanteiden uudet liittymät)”.

Kestävä liikennejärjestelmä -kärkitoimenpide

• Kärkitoimenpiteestä puuttuu keino, jolla kärkitoimenpide saadaan toteutumaan. Tästä syystä Hepo ehdottaa tähän kärkitoimenpiteeseen lisättäväksi uutta kohtaa: “Kestävien kulkumuotojen, kuten kävellen ja pyörällä liikkumisen, mahdollistamisen yhdistäminen joukkoliikenneinvestointien toteutuksen suunnitteluun.“.

Päästövähennykset -kärkitoimenpide

• Kärkitoimenpiteestä puuttuu keino, jolla kärkitoimenpide saadaan toteutumaan. Hepo ehdottaa, että lisätään uusi kohta “Aluenopeusrajoitus lasketaan 30 km/h.”

Elinkeinoelämän toimintaedellytykset -kärkitoimenpide

• Kärkitoimenpiteestä puuttuu keino, jolla kärkitoimenpide saadaan toteutumaan. Hepo ehdottaa, että tähän kärkitoimenpiteeseen lisätään uusi kohta “Elinkeinoelämä osallistuu matkaketjujen tuomiseen seudun asukkaiden asioinnin varsinaisen kohteen, liikkeen tai työpaikan, luokse. Asiakaspysäköinnin osalta edistetään turvallista polkupyöräpysäköintiä sekä tavarapyöräpysäköintiä asioinnin välittömässä läheisyydessä.”

Pienten ja keskisuurten MAL-hankkeiden alustava ohjelmaluonnos 2024–2027

Suunnitelmaluonnoksen pienten ja keskisuurten hankkeiden muihin jalankulku- ja pyöräverkon investointeihin tulee lisätä Espoon Nupurintien kävely- ja pyörätieyhteys.

• Hepon kannanotto Helsingin seudun MAL-suunnitelmasta