3.9.2024
Kannanotot
Kommentti Espoon uudesta yleiskaavasta
Helsingin seudun pyöräilijät (Hepo) kiittää mahdollisuudesta kommentoida Espoon uutta yleiskaavaa.
Baanat
Hepo kiittää eritoten sitä, että baanaverkosto on otettu mukaan uuteen yleiskaavaan velvoittavana elementtinä. Baanaverkosto takaa turvalliset ja sujuvat yhteydet pidemmillä osuuksilla eri keskuksien välillä ja myös niiden läpi. Vaikka baanaverkoston sijainti onkin esitetty ohjeellisena, oleellisia muutoksia baanojen reitteihin ei myöhemmän kaavoituksen myötä tulisi sallia.
Uusi yleiskaava ei kuitenkaan ota kantaa kriteereihin, millä perusteella jokin pyöräliikenteen pääväylä voidaan katsoa baanaksi. Hepo suosittelee käytettäväksi samoja, jo käytössä olevia kriteereitä Helsingin kanssa, jolloin pyöräilystä tulee ennakoitavampaa ja sujuvampaa kuntarajojen yli.
Reittipohjainen ajattelu
Yleiskaavan pyöräliikenteen tavoiteverkko -kartan pienen mittakaavan takia kartasta ei kunnolla selviä pyöräilyn pääreittien ja aluereittien sijainnit. Vaarana on kuitenkin suunnitella pyöräily-yhteydet alueellisesti eikä reitillisesti. Pyöräilijät ovat kuitenkin yleensä matkalla paikkojen välillä, jolloin reittien tulee olla yhtenäisiä ja selkeitä myös baanaverkoston ulkopuolella. Myös pääreittien ja aluereittien kohdalla tulee olla selkeät laatukriteerit baanaverkoston tapaan. Reitit eivät esimerkiksi saa vaihdella ajoradan reunalta toiselle.
Reittien tulee myös yhdistyä saumattomasti muiden pääkaupunkiseudun kuntien pyöräliikenteen reitistöön. Kuntien rajat ylittävä yhteistyö on oleellisessa roolissa pyöräliikenteen reittejä laadittaessa.
Pyöräliikenteen reittien yksisuuntaistamista tulisi toteuttaa samalla tahdilla Helsingin kanssa, jotta saadaan yhtenäiset järjestelyt kuntarajojen yli pyöräileville. Yksisuuntaisten pyöräväylien ehdoton etu on turvallisuus risteyksissä moottoriajoneuvoliikenteen kanssa.
Kevyt liikenne vs. pyöräily ja jalankulku
Uuden yleiskaavan myötä tulee jättää käsite “kevyt liikenne” historiaan ja lähteä suunnitteluun toisistaan erotellun pyöräilyn ja jalankulun kanssa. Samalla tulee luopua yhdistetyistä jalankulun ja pyöräilyn väylistä ja eritoten siirtää kaikki mopoliikenne ajoradoille, kuten esimerkiksi Helsingissä on tehty muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
Talviolosuhteet
Kaavoituksessa tulee huolehtia siitä, että pyöräväylien talvikunnossapito on mahdollista. Pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvaminen edellyttää myös pyöräilyn lisääntymistä talvisin.
Aikataulu ja prioriteettijärjestys toteutuksessa
Uudessa yleiskaavassa varsin suuri osa pyöräväylistä on merkitty katkoviivoilla, eli suurta osaa väylästöä ei ole toteutettuna. Todennäköisesti myöskään kaikki yhtenäisillä viivoilla merkityt pääreitit ja aluereitit eivät ole laadullisesti samalla tasolla, vaikka tämä on todettu ainoastaan baanojen osalta.
Yleiskaavassa tulisikin ottaa kantaa niin olemassaolevien yhteyksien parantamiseen kuin uusien yhteyksien rakentamiseen aikataulun ja prioriteettijärjestyksen suhteen. Espoon asukasluvun odotetaan kasvavan merkittävästi lähivuosina ja -vuosikymmeninä, jolloin uutta asuinrakentamista on odotettavissa useilla alueilla Espoossa. Pyöräliikenne tulee ottaa mukaan suunnitteluun alusta alkaen omana liikennemuotonaan sen sijaan, että ajoratojen rinnalle lisätään vain yhdistettyjä jalkakäytäviä ja pyöräteitä.
Tulee myös huomioida, että laadukkaatkin pyöräväylät maksavat vain pienen murto-osan moottoriliikenteen väylien kustannuksiin verrattuna. Tärkeää on myös huolehtia siitä, että kaupungilla on riittävät ja osaavat pyöräliikenteen suunnittelijaresurssit käytettävissään.
Pyöräpysäköinti
Pyöräilyn kulkutapaosuuden lisäämiseksi avainroolissa laadukkaiden pyöräväylien rinnalla ovat laadukkaat ja turvalliset pyörien pysäköintijärjestelyt, jotka toimivat myös talviolosuhteissa. Pysäköintitiloja tulee järjestää paikkoihin, joissa pyörällä kulkevat käyvät: Kouluille, päiväkodeille, liikuntapaikoille, liikekeskuksille, julkisen liikenteen pysäkkien tuntumaan kuten myös muihin vastaaviin paikkoihin. Tämä tulisi huomioida myös yleiskaavassa – joka ottaa tällä hetkellä kantaa ainoastaan autojen pysäköintijärjestelyihin.
Kestävä kehitys ja terveysaspektit
Pyöräily liikennemuotona on erinomainen tapa päästöjen vähentämiseksi. Lisäksi pyöräily on loistava tapa lisätä liikuntaa.
Espoo on ilmoittanut tavoitteekseen päästä hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Vaikka autokannan sähköistyminen vähentääkin paikallisia päästöjä, se ei kuitenkaan vähennä muita autoilun haittoja, vaan esimerkiksi autojen painon kasvaessa saattaa jopa lisätä tiettyjä haittoja aiempaan verrattuna. Sähköistyminen ei myöskään vähennä millään tavoin ruuhkia. Autojen koon kasvaessa myös autojen pysäköintipaikat vaativat jatkuvasti enemmän tilaa.
Vaikka Espoo koostuukin useista eri aluekeskuksista etäällä toisistaan, suurin osa päivittäisistä matkoista on kuitenkin lyhyitä. Näiden lyhyiden matkojen siirtäminen auton ratista pyörän satulaan palkitsee niin ympäristön kannalta kuin myös yksilön terveydenkin suhteen lisääntyneestä liikunnasta johtuen.