22.2.2025

Kannanotot

Kommentti Pääskylänkadun katusuunnitelmaluonnoksesta (suunnitelmakuva 32236/1)

Helsingin seudun pyöräilijät (Hepo) kiittää mahdollisuudesta kommentoida Pääskylänkadun katusuunnitelmaluonnosta.

Suunnitelmassa on hyvin huomioitu pyöräliikenteen turvallisuus ja sujuvuus parantamalla näkyvyyttä tuomalla pyörätie Pääskylänrinteen kohdalla kauemmas talojen seinistä ja korottamalla pyöräteitä.

Pääskylänpuiston kohdalla on pyörätiellä välttämätön ajoradan ylitys kadun pohjoispuoliselle yksisuuntaiselle pyörätielle siirtymiseksi. Liikkumisen turvallisuuden, sujuvuuden ja ylämäessä ylimääräisen pysähtymisen välttämiseksi pyöräilijöillä tulee olla etuoikeus ajoradan ylityksessä. 

Vuorovaikutusmuistiossa suunnitelmassa esitettyjä ylitysjärjestelyitä perusteltiin varsin oudosti:

“Pyöräilijän väistämisvelvollisuuteen on kuitenkin päädytty, sillä kyseisessä kohdassa autoliikenteen määrät ovat pieniä, näkymät ovat hyvät ja ylitys on ajateltu siten tapahtuvan jouhevasti. Pyöräilijöille ei voida lisätä kyseiseen paikkaan etuajo-oikeutta koska pyöräilijälle lisättävä etuajo-oikeus aiheuttaisi vaaratilanteita, sillä pyöräilijöille mahdollistettaisiin niin sanottu eteenajo-oikeus.”

Autoliikenteen pieni määrä pyöräliikenteeseen nähden on nimenomaan peruste asettaa autoliikenne väistämisvelvolliseksi. Lähes koko kaupungin katuverkkohan on toteutettu siten, että väistämisvelvollisuus on asetettu vähäisemmän liikennemäärän suunnalle. Kuten vuorovaikutusmuistiossa todetaankin, näkemät ovat hyvät, jolloin autoilijalla on erittäin hyvä mahdollisuus havaita risteykseen tuleva pyöräilijä ja väistää tätä: Havaitsemiseen riittää se, että autoilija katsoo ajaessaan eteensä, jolloin hän voi hidastaa ja antaa pyöräilijän ylittää kadun.

Vuorovaikutusmuistoissa mainittu “eteenajo-oikeus” on omituinen termi ja herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, sillä siihen ei löydy minkäänlaista perustetta tieliikennelainsäädännöstä. Olisimme kiinnostuneita tietämään, miksi tässä yhteydessä on valittu käyttää tällaista kyseenalaista termiä.

Pyöräilijälle pysähtyminen kyseisen ylityksen kohdalla on erityisen ongelmallista jyrkästä ylämäestä johtuen. On todennäköistä, että tässä pysähtymään joutunut pyöräilijä ei enää pysty jatkamaan matkaansa polkemalla, vaan joutuukin turvautumaan taluttamiseen. Yhden korttelin matkalla nousumetrejä kertyy kymmenen pituuskaltevuuden ollessa 9%, joka on yli kaupungin pyöräliikenteen suunnitteluohjeen maksimin: 

“Muilla reiteillä [kuin pääreiteillä ja baanoilla] voidaan perustellusti sallia myös tyydyttävä pituuskaltevuus, mutta sen ei pitäisi milloinkaan ylittää 8 %:a.” 

Pyöräilijä ei voi myöskään ennakoimalla estää ongelmallista pysähdystä auton tullessa vastaan, sillä vauhdin hidastaminen näin jyrkässä ylämäessä johtaisi vain pyörän ennenaikaiseen pysähtymiseen ja kaatumisriskiin.

Selkein ratkaisu näihin puutteisiin on merkitä ajoradan liikenne väistämisvelvolliseksi.

Suunnitelmakuva 32236/1