13.6.2025

Pyöräilyinfo

Pyöräily kuuluu kaikille -sarja OSA 3

Helsingin seudun pyöräilijät ry (Hepo) haastatteli pientä joukkoa kaupunkilaisia heidän ajatuksistaan pyöräilystä ja yhdenvertaisuudesta. Blogipostaukset voi sekä lukea että katsoa videoina sekä suomeksi että englanniksi. Sarjan tarkoitus on toivottaa kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi pyöräilemään sekä tuoda esille ihmisille tärkeitä pyöräilyyn liittyviä ajatuksia, joita toteuttamalla pääkaupunkiseudun kaupungit voivat kehittyä entistä paremmiksi pyöräilykaupungeiksi.

Haastattelut on tuotettu osana pääkaupunkiseudun Pyöräilyviikkoa 2025, jota koordinoi Helsingin seudun pyöräilijät ry (Hepo). Viikon tapahtumat järjestettiin yhteistyössä Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupunkien, HSL:n sekä muiden pyöräalan toimijoiden kanssa.

Tämä on kuusiosaisen artikkelisarjan kolmas osa. Muihin artikkelisarjan osiin pääset näistä linkeistä: ensimmäinen, toinen, neljäs, viides ja kuudes osa. This content is also available in English.

Kirjoittaja: Janina Vesala

PROFESSORI HAAVEILEE KESKUSTELUISTA PYÖRÄILLESSÄ

Kuulimme myös kaupunkisuunnittelun professorin Miloš Mladenovićin ajatuksia pyöräilystä. Miloš on professori Aalto-yliopistossa ja työskentelee urbaanin liikenteen ja liikkuvuuden parissa.

Miloš kertoo pyöräilyn tuomasta flow-kokemuksesta, tai optimaalisesta kokemuksesta, joista esimerkiksi psykologiassa puhutaan. Optimaalisessa kokemuksessa on kyse siitä, että valittu aktiviteetti tukee omia vahvuuksia, mutta tarjoaa myös tarpeeksi haastetta. “Ja juuri se tapahtuu, kun pyöräilee”, Miloš kiteyttää. Hän jatkaa, että flow-tilassa on mukava olla, ja pyöräilyllä on myös pidempiaikaisia positiivisia vaikutuksia, sekä psyykkisesti että fysiologisesti.

MERIMAISEMIA JA JUTUSTELUA PYÖRÄN SELÄSSÄ

Miloš nauttii pyöräilystä erityisesti meren rannalla, jossa riittää hänelle edelleen uutuudenviehätystä. Helsingissä rantareittejä onneksi riittää. Myös metsän tai viheralueiden läpi kulkevat alueet ovat Milošille mieluisia. Lisäksi hänestä on mukavaa nähdä ihmisiä ulkona ja katsella heitä samalla, kun pyöräilee.

“Olisi kiva nähdä pyöräteillä enemmän ihmisiä ylipäänsä. Enemmän ihmisiä bisnesvaatteissa, kuten vaikka Alankomaissa näkee”, Miloš sanoo. Se olisi hänen mukaansa merkki kehittyvästä tai kypsyvästä pyöräilykulttuurista, jossa pyöräily ei ole vain urheilijoita varten. “Lisäksi haluaisin nähdä ihmisten keskustelevan samalla, kun he pyöräilevät. Se kertoisi siitä, että pyöräilystä on tullut oleellinen osa jokapäiväistä elämää, jossa nautitaan myös itse matkanteosta”, Miloš sanoo. Hän lisää, että pyöräily-ympäristön olisi tietysti mukauduttava sellaiseen sosiaaliseen muutokseen, ja silloin moottoriajoneuvojen meluhaittoja tulisi tarkastella kriittisemmin.

“Uuden tavan opettelussa pitää aina muistaa aloittaa pienin askelin”, Miloš pohtii. “Isoja edistysaskeleita ei kannata odottaa heti alkuunsa. Pienet askeleet ovat jokaiselle omanlaisiaan, eli toiselle alku voi olla vauhdikkaampi kuin itselle. Miloš kannustaa menemään vaikka lähipuistoon harjoittelemaan ilman paineita siitä, että pyörällä pitäisi varsinaisesti lähteä johonkin. Alkuharjoittelun jälkeen voi pohtia seuraavaa askelta, joka voisi olla esimerkiksi hyötymatka kauppaan.Uuden tavan opettelussa menee yleensä 4–6 kuukautta”, Miloš sanoo ja kehottaa asettamaan odotuksensa ajalliseen viitekehykseen.

TAVOITTEENA “YHDEN MINUUTIN KAUPUNKI”

Miloš on pannut merkille Helsingin ja pääkaupunkiseudun kaupunkisuunnittelussa viime vuosina tapahtuneet edistysaskeleet. Työtä on kuitenkin tehtävänä jo siinä, että nykyiset infrastruktuuri- ja muut suunnitelmat saadaan toteutettua. Kaupunkiliikenteen ja -liikkumisen professorina Miloš puhuu mikro- ja makrotasoista. Makrotasoksi hän kuvaa pyöräilyinfraa, jota työstetään jatkuvasti. Tärkeitä ovat myös kaikki suunnittelutyön yksityiskohdat. Suunnittelu- ja toteutusvaiheen jälkeen merkittävää on tietysti ylläpito, kuten talvikunnossapito, johon olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota.

“Ihmisen ja pyörän yhdistelmä vaatii huomion kiinnittämistä yksityiskohtiin”, sanoo Miloš. Hän jatkaa:”Yksi senttimetri merkitsee pyöräilyssä paljon, jos puhutaan reunakivetyksen korkeudesta, vaikka se ei kokonaiskuvassa vaikuttaisi merkittävältä. Se voi kuitenkin olla ratkaisevaa.” Miloš muistelee: “Ruotsissa puhutaan yhden minuutin kaupungista ja mietitään, mitä kaupungissa aina yhden minuutin säteellä tapahtuu. Suomessa puhutaan yleensä 15 minuutin kaupungista, jossa mikrotason yksityiskohtia ei aina huomioida samalla tavalla.”

Miloš peräänkuuluttaa enemmän tutkimukseen perustuvaa keskustelua pyöräilystä. Niin voidaan välttää stereotyyppiset yleistykset, joita toisinaan kuulee. Suomessa tehdään pyöräilyä käsittelevää tutkimusta, mutta huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Tanskassa ja Alankomaissa. Tutkimuksen anti keskustelulle tulee siitä, että saadaan parempi käsitys siitä, keitä tämänhetkiset pyöräilijät ovat, millä tavalla he ovat erilaisia ja miten he hyötyvät pyöräilystä. Myös suunnittelutason yksityiskohdista tehtävä tutkimus olisi tärkeää ja sitä voisi hyödyntää jo kaavoituksessa ja suunnittelussa.

“On todella tärkeää ymmärtää erilaisia pyöräilijöitä ja ihmisiä julkisissa tiloissa. Miten he käyttävät julkista tilaa ja miten me voimme yhdistää erilaisia kestäviä liikkumismuotoja, kuten pyöräilyä, kävelyä ja julkista liikennettä rajallisen julkisen tilan puitteissa”, hän kiteyttää. 

PYÖRÄILYN KULTAKAUTTA KOHTI

Loppukaneetiksi Miloš jakaa lainauksen James McGurnilta:
“Pyörä on uuden ajattelutavan kulkuneuvo. Kaikessa hiljaisuudessaan se haastaa arvojärjestystä, joka hyväksyy riippuvuuden, tuhlauksen, liikkumisen epätasa-arvon ja päivittäisen kärsimyksen… On kaikki perusteet sille, että pyöräily tulisi saattaa uuteen kultakauteensa.”

Lainaus kuvastaa Milošin mukaan sitä, miten nykyihmisiä vaivaa “merkityskriisi”, joka pitää sisällään kaikki lukuisat kriisimme. Kaiken takana on nykyinen maailmankatsomus, joka pohjaa kestämättömiin arvoihin. Pyöräilyn tai pyörien lähestyminen liikkumisteknologiana on auttanut Milošia ymmärtämään, että on aina ollut olemassa toisenlainen arvojärjestys, johon voisimme maailmankuvamme perustaa. Uudenlaisten arvojen pitäisi näkyä myös kaupunkisuunnittelussa ja päätöksenteossa. Vanhaan arvojärjestykseen ei kannata jumittua, vaan katsoa kohti kestävämpää tulevaisuutta.

TUNNETKO JO HELSINGIN SEUDUN PYÖRÄILIJÄT ELI HEPON?

Olemme pääkaupunkiseudulla pyörällä liikkuvien yhteisö ja edunvalvoja. Tavoitteenamme on parantaa pyöräilyn edellytyksiä ja tehdä pääkaupunkiseudusta viihtyisämpi, turvallisempi ja sujuvampi paikka elää ja liikkua.

Helsingin seudun pyöräilijät ry, tuttavallisemmin Hepo, on pyöräilyn edistämiseen keskittynyt kansalaisjärjestö, jolla on noin 1 500 jäsentä. Kaikki pyöräilevät ja pyöräilystä kiinnostuneet ovat tervetulleita joukkoomme. Pyrimme vaikuttamaan lainsäädäntöön ja liikennesuunnitteluun niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Puoluepoliittisesti Hepo on sitoutumaton. Vaikuttamisen ohella myös pyöräretkien järjestäminen on ollut alusta alkaen näkyvä ja merkittävä osa Hepon toimintaa.

Hepon jäsenenä pääset hyödyntämään rahanarvoisia jäsenetuja, joilla mm. huollatat niin pyörää kuin pyöräilijääkin mukavilla alennuksilla. 32 euron vuosijäsenmaksu maksaa itsensä nopeasti takaisin. Jos koet, että pyöräilyolosuhteisiin pitäisi vaikuttaa, liity Hepon jäseneksi. Tule mukaan toimintaan tai rivijäseneksi. Saat sähköisen jäsentiedotteemme noin kerran kuussa, jäsenalennuksia yhteistyökumppaneiltamme – ja pysyt perillä pyöräilyyn liittyvistä uutisista ja tapahtumista.

Liittymällä Pyöräliiton tai sen jäsenjärjestöjen jäseneksi viimeistään 28.9.2025 klo 23.59 olet mukana Helkaman sähköavusteisen polkupyörän arvonnassa (arvo jopa 2800 €). Liity nyt Hepon jäseneksi!

Voit myös osallistua pelkästään arvontaan täyttämällä Google Forms -arvontalomakkeen.

Arvonnan säännöt löytyvät Pyöräliiton verkkosivuilta.