13.6.2025
Pyöräilyinfo

Pyöräily kuuluu kaikille -sarja OSA 1

Helsingin seudun pyöräilijät ry (Hepo) haastatteli pientä joukkoa kaupunkilaisia heidän ajatuksistaan pyöräilystä ja yhdenvertaisuudesta. Blogipostaukset voi sekä lukea että katsoa videoina sekä suomeksi että englanniksi. Sarjan tarkoitus on toivottaa kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi pyöräilemään sekä tuoda esille ihmisille tärkeitä pyöräilyyn liittyviä ajatuksia, joita toteuttamalla pääkaupunkiseudun kaupungit voivat kehittyä entistä paremmiksi pyöräilykaupungeiksi.

Haastattelut on tuotettu osana pääkaupunkiseudun Pyöräilyviikkoa 2025, jota koordinoi Helsingin seudun pyöräilijät ry (Hepo). Viikon tapahtumat järjestettiin yhteistyössä Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupunkien, HSL:n sekä muiden pyöräalan toimijoiden kanssa.

Tämä on kuusiosaisen artikkelisarjan ensimmäinen osa. Muihin artikkelisarjan osiin pääset näistä linkeistä: toinen, kolmas, neljäs, viides  ja kuudes osa. This content is also available in English.

Kirjoittaja: Janina Vesala

AJATUKSIA PYÖRÄILYSTÄ SUOMESSA

Ensimmäinen haastattelu oli kansainvälisten opiskelijoiden, Isabelin ja Haritin kanssa Helsingin Pyöräkeskuksella, Töölönlahdenpuiston tapahtuma-aukiolla. Pyöräkeskus on Kaupunkiliikenne Oy:n ja Inurba Mobilityn yhteistyössä tuottama palvelu, josta saa pyörän kunnossapitoon liittyviä käytännön neuvoja. Pyöräkeskuksessa voi tehdä omalle pyörälleen pikahuollon keskuksen ammattilaisten opastuksen ja työkalujen avulla. Löydät keskuksen aukioloajat sekä tarkemmat tiedot heidän verkkosivuiltaan.

Saksalainen Isabel on tohtoriopiskelija Aalto-yliopistossa ja hän on asunut Suomessa nyt 2,5 vuoden ajan. Isabelin oma tutkimustyö keskittyy pyöräilyyn ja hän on kiinnostunut pyöräilyn kehittämisestä Helsingissä, mikä sai hänet innostumaan haastattelusta. Thaimaalainen Harit opiskelee maisterintutkintoaan Aalto-yliopistossa ja on asunut Suomessa noin vuoden verran. Harit opiskelee liikennesuunnittelua ja valmistuu tulevaisuudessa diplomi-insinööriksi.

PYÖRÄILY VIRKISTÄÄ JA TUO VAPAUDEN TUNTEEN

Isabel ja Harit ovat yhtä mieltä siitä, että pyöräilyssä saa nauttia vapaudesta. “Et ole sidottu aikatauluihin tai muuhun liikenteeseen samalla tavalla, kuin muissa liikennemuodoissa”, Harit kuvailee. Isabel kokee pyöräilyn virkistävänä ja toimivana herätyksenä, jos olo on väsynyt. Myös positiiviset vaikutukset mielialaan ovat huomattavia.

“Pyöräily on myös kätevä tapa tutustua kaupunkiin. Metrossa olet maan alla ja bussissa näet ehkä hieman enemmän maisemia. Tykkään itse tutustua kaupunkiin pyörällä”, Isabel kertoo.

“Kun asuin Jätkäsaaressa, lempireittini kulki sieltä Otaniemeen. Työmatkalla sai nauttia luonnosta ja söpöistä pienistä silloista esimerkiksi Kaskisaaren ja Lehtisaaren poikki polkiessa”, Isabel jatkaa. Harit ei ole vielä ehtinyt tutustua Helsingissä tai pääkaupunkiseudulla pyöräilyyn yhtä hyvin. Hänelläkin on jo suosikkireitti, joka kulkee Otaniemen kampukselta Keilaniemeen ja sieltä Koivusaaren metroasemaa kohti. Erityisesti reitin maisemat ovat Haritin mieleen, ja tärkeää on myös reitin tasaisuus, eli maasto ei ole liian mäkistä, eikä pyöräillessä tule liian kuuma.

PYÖRÄTEILLE LISÄÄ LAPSIA JA ARKIPYÖRÄILIJÖITÄ

“Kaikenlaisia ihmisiä pyöräilemään”, näin kiteyttää Isabel. Hän jatkaa: “Pyöräväyliä ei pitäisi suunnitella vain yhdenlaisille ihmisille, vaan kaikenlaisille pyöräilijöille. Pyöräväylien suunnittelussa pitäisi keskittyä arkipyöräilyyn, sillä urheilullisia vaihtoehtoja kyllä löytyy. Pyöräilyn tulisi olla houkutteleva vaihtoehto myös kaupunkikäytössä, ei vain urheilumielessä.”

“En halua, että pyöräily nähdään extreme-urheiluna. Sen pitäisi olla osa jokapäiväistä elämää”, Harit sanoo. Hän toivoisi näkevänsä kaikki pyöräteillä, mutta erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, joille pyöräilyn aloittaminen voi olla haastavaa. Harit mainitsee erikseen myös lapset, jotka ovat tulevaisuuden pyöräilijöitä. Lapsia pitäisi kannustaa pyöräilemään, jotta he löytävät siihen vaadittavan itsevarmuuden. “Sitten meillä voisi olla enemmän arkipyöräilijöitä tulevaisuudessa”, Harit pohtii.

OPASTUSTA TALVIPYÖRÄILYYN JA KAIKILLE SELKEÄMPÄÄ INFRASTRUKTUURIA

Isabel liputtaa kaupunkipyörien puolesta. Ne ovat kesällä käteviä ja niiden avulla myös uudet pyöräilijät voivat löytää pyöräilyn pariin. Pyörien käyttö on edullista ja joustavaa, eikä tarvitse miettiä oman pyörän ostoa.

Talvella pyöräily Suomessa ei ole Haritille tai Isabelille mieluista, lähinnä talvikunnossapidosta johtuen. Saksassa Isabel pyöräili ympäri vuoden, mutta Suomessa talvipyöräily on jäänyt. Isabel on kuitenkin käynyt Oulussa ja nähnyt omin silmin, että talvella pyöräileminen onnistuu lumesta ja kylmyydestä huolimatta. Isabel ehdottaa, että järjestettäisiin kursseja tai työpajoja, joissa ihmiset voisivat turvallisesti harjoitella talvipyöräilyä ja tutustua siihen tarvittaviin varusteisiin.

Harit kertoo pyöräilevänsä talvella huomattavasti vähemmän kuin kesällä. On vain muutamia reittejä, joiden talvikunnossapidosta huolehditaan riittävästi ja joita hän ajaa myös talvella. Talvikunnossapidon parantaminen ja mahdollisten talvipyöräilykurssien järjestäminen voisivat hänen mukaansa toimia hyvänä kannustimena ympärivuotiseen pyöräilyyn.

“Infrastruktuurin pitäisi olla turvallista ja kaikille helposti ymmärrettävää. Kun pyöräilee, on tärkeää tietää minne menee, mihin suuntaan jatkaa ja miten kyseistä infrastruktuuria käytetään”, Harit sanoo. Hänen mukaansa infrastruktuurin pitäisi olla universaali ja kaikille eri väestöryhmille ja eritaustaisille ihmisille selkeä.

TUKEUDU YSTÄVIIN JA NAUTI TUULENVIREESTÄ

Isabel kehottaa aloittamaan pyöräilyn ystävien kanssa, jotka jo pyöräilevät. Voi mennä yhdessä puistoon tai muuhun rauhalliseen paikkaan, jossa ei ole liikennettä. Jos pyöräilyn aloittaminen pelottaa, kannattaa ottaa mallia kokeneemmista pyöräilijöistä, jotka voivat auttaa pääsemään alkuun ja näyttää, kuinka vaivatonta pyöräily todellisuudessa on.

Harit pohtii, että kaikkia tuskin varsinaisesti pelottaa pyöräily, vaan kyse on vain siitä, että se tuntuu kaukaiselta heille itselleen. He eivät koe, että pyöräily voisi olla osa heidän omaa arkeaan. Harit muistuttaakin, ettei pyöräilyssä tarvitse olla erityisen hyvä tai nopea, vaan siihen kannattaa suhtautua rennosti ja nauttia tuulenvireestä polkiessa. Isabel yhtyy ajatukseen: “Ota siitä ilo irti!”

PYÖRÄILYKAUPUNGIN RAKENTAMINEN VIE AIKAA

“Thaimaassa monikaan ei pyöräile, vaan se nähdään aika vaativana lajina. Kaupunki-infrastruktuuri ei ole valmis pyöräilyyn, vaan sen kehittäminen on kesken. Suomessa ollaan menossa oikeaan suuntaan ja infra on jo nyt luotettavaa ja helppokäyttöistä, vaikka puutteitakin tietysti esiintyy”, Harit kertoo Thaimaan ja Suomen välisistä eroista.

Isabel yhtyy Haritin näkemyksiin ja lisää, että välillä kaupungissa pyöräily voi olla turhauttavaa. Etenkin kapeat pyöräväylät ja yhtäkkiset istutukset keskellä pyörätietä aiheuttavat päänvaivaa. “On myös paljon positiivisia esimerkkejä, kuten Baana tai rautatieaseman alta kulkeva Kaisantunneli”, Isabel sanoo.

“Tärkeintä on nähdä pyöräilyn kehittäminen prosessina, joka vie aikaa. Muutokset eivät tapahdu hetkessä. On hyvä pysyä kärryillä siitä, mitä Helsingissä tulevaisuudessa tapahtuu”, Isabel summaa.

Helsingin Pyöräkeskus sijaitsee Töölönlahden tapahtuma-aukiolla. Pyöräkeskus on avoinna arkisin klo 9–17 ja joka kuun ensimmäisenä lauantaina klo 10–17. Lisätietoja Pyöräkeskuksesta löytyy Kaupunkiliikenteen verkkosivuilta.

Tietoa kaupunkipyöristä ja niiden käyttöönotosta löytyy HSL:n verkkosivuilta.

Katso, mitä Aalto-yliopiston opiskelijat Isabel ja Harit kertovat pyöräilystä Suomessa ja pääkaupunkiseudulla. Haastattelussa kuulet, mikä heitä innostaa pyöräilemään, keitä he haluaisivat nähdä pyöräteillä enemmän ja millaisia vinkkejä heillä on pyöräilyn aloittamiseen.

TUNNETKO JO HELSINGIN SEUDUN PYÖRÄILIJÄT ELI HEPON?

Olemme pääkaupunkiseudulla pyörällä liikkuvien yhteisö ja edunvalvoja. Tavoitteenamme on parantaa pyöräilyn edellytyksiä ja tehdä pääkaupunkiseudusta viihtyisämpi, turvallisempi ja sujuvampi paikka elää ja liikkua.

Helsingin seudun pyöräilijät ry, tuttavallisemmin Hepo, on pyöräilyn edistämiseen keskittynyt kansalaisjärjestö, jolla on noin 1 500 jäsentä. Kaikki pyöräilevät ja pyöräilystä kiinnostuneet ovat tervetulleita joukkoomme. Pyrimme vaikuttamaan lainsäädäntöön ja liikennesuunnitteluun niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Puoluepoliittisesti Hepo on sitoutumaton. Vaikuttamisen ohella myös pyöräretkien järjestäminen on ollut alusta alkaen näkyvä ja merkittävä osa Hepon toimintaa.

Hepon jäsenenä pääset hyödyntämään rahanarvoisia jäsenetuja, joilla mm. huollatat niin pyörää kuin pyöräilijääkin mukavilla alennuksilla. 32 euron vuosijäsenmaksu maksaa itsensä nopeasti takaisin. Jos koet, että pyöräilyolosuhteisiin pitäisi vaikuttaa, liity Hepon jäseneksi. Tule mukaan toimintaan tai rivijäseneksi. Saat sähköisen jäsentiedotteemme noin kerran kuussa, jäsenalennuksia yhteistyökumppaneiltamme – ja pysyt perillä pyöräilyyn liittyvistä uutisista ja tapahtumista.

Liittymällä Pyöräliiton tai sen jäsenjärjestöjen jäseneksi viimeistään 28.9.2025 klo 23.59 olet mukana Helkaman sähköavusteisen polkupyörän arvonnassa (arvo jopa 2800 €). Liity nyt Hepon jäseneksi!

Voit myös osallistua pelkästään arvontaan täyttämällä Google Forms -arvontalomakkeen.

Arvonnan säännöt löytyvät Pyöräliiton verkkosivuilta.