28.11.2025

Kannanotot

Kommentti Arabianbaanan hankesuunnitelmasta

Helsingin seudun pyöräilijät (Hepo) kiittää mahdollisuudesta kommentoidaArabianrannan suunnitelmaluonnoksia. Arabianrannan baana on tervetullut jatärkeä parannus pyöräilyolosuhteisiin. Se on olennainen osa pyörätieverkostoayhdistäen Koillis-Helsingin keskustaan sekä parantaa Arabianrannan kävely- ja pyöräilyolosuhteita. Kommentissa käsitellään ensin yleisesti Arabianrannan baanan merkitystä pyöräilynedistämisen näkökulmasta, minkä jälkeen kommentoimme suunnitelman kahta eri reittivaihtoehtoa erikseen. 

ARABIANRANNAN BAANA PARANTAA TURVALLISUUTTA

Arabianrannan baana on Helsinkin baanaverkoston olennainen osa, joka yhdistää Koillis-Helsingin keskustaan ja parantaa näin merkittävästi kokoaan suuremmalta vaikutusalalta Helsingin asukkaiden liikkumismahdollisuuksia. Asukkaat Koillis-Helsingissä ovat tasapuolisesti oikeutettuja saamaan laadukkaat pyöräliikenteen yhteydet omalle asuinalueelleen kuten asukkaat muissakin osissa Helsinkiä. Baanan merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään Helsingin kaupungin jatkaessa muun muassa Viikin alueen rakentamista. 

Nykyistä laadukkaampi pyöräily-yhteys palvelee myös Arabian alueen asukkaita ja nykyistä selkeämpi infrastruktuuri tulee tukemaan esimerkiksi Arabian peruskoulun oppilaiden aktiivisia koulumatkoja. Arabianrannan rantapuistossa on jo nykyisellään paljon pyöräliikennettä, ja nyt kehitettävä selkeä jalankulun ja pyöräliikenteen erotteleva infrastruktuuri tulee parantamaan puistoalueen turvallisuutta entisestään myös lasten itsenäisen liikkumisen näkökulmasta.

Rantapuistoon sijoittuva baana, jossa eri nopeuksiset kulkumuodot on eroteltu toisistaan, mahdollistaa kouluikäisille jalankulun ja pyöräilyn erottelun logiikan oppimisen jo omalla asuinaluellaan. Logiikka toistuu samanlaisena jo lähes koko kaupungin muilla alueella, koko muulla baanaverkostolla. Eri tahtisten liikkumismuotojen erottelu ja mahdollisimman pieni määrä risteymiä moottoriliikenteen kanssa mahdollistaa baanaverkolla turvalliset, sujuvat ja houkuttelevat reitit kaikenikäisille ja -kuntoisille koko kaupungin alueelle ympärivuotisesti. 

Pyöräväylät Hämeentiellä eivät korvaa rantapuistossa kulkevaa baanaa, sillä sen katutila on jo nykyisellään haasteellisen tiivistä ja risteämiä moottoriliikenteen kanssa on paljon. Tiivis kaupunkirakenne ja runsaat määrät risteämiä moottoriliikenteen kanssa tekevät myös Hämeentien jalankulun ja pyöräväylien talvihoidosta merkittävästi vaikeampaa kuin baanan kulkiessa rantapuistossa erillään moottoriliikenteestä.

Helsingin kaupunki on saanut kehitettyä pyöräliikenteen tehostettua talvihoitoa asfaltoiduille jalankulun ja pyöräliikenteen baanaväylille. Kun baanaverkosto rakennetaan pintamateriaaleiltaan ja rakenteeltaan yhtenäisenä, verkoston talvihoito saadaan tuotettua ennakoitavalla laadulla, joka mahdollistaa kaikenikäisten ja -kykyisten ympärivuotista pyöräilyä. Baanat Helsingissä ovat asfaltoituja ja talvihoitotapa on kehitetty ja kalusto tarve suunniteltu asfaltoituja väyliä varten. Jotta baana Arabianrannassa voi olla ennakoitavasti hoidettu osana kaupungin baanaverkostoa, sen pinta tulee asfaltoida. Jos keskellä baanaverkostoa on asfaltoimaton osuus, sen osuuden talvihoito edellyttää muita osuuksia korkeamman talvihoidon resurssoinnin. Helsingin keskuspuiston kivituhkapintaisten reittien talvihoito ei ole verrattavissa baanaverkoston talvihoitoon, koska Helsingin keskuspuistossa kivituhkaväylien hoidon resurssointi on moninkertainen suhteessa baanojen hoidon resurssointitasoon.

VAIHTOEHTO 1

Reittivaihtoehdossa 1 baana kulkee Arabianrannan puiston pohjoisreunaa myötäillen asutusta. Tässä linjauksessa baanan jalankulkuosa tulee toteuttaa pyörätien länsipuolelle asuinrakennusten viereen, mikä on merkittävä parannus nykytilan turvallisuuteen. Näin vältetään kivimuurin takaa tulevien jalankulkijoiden risteämät pyöräliikenteen kanssa ja ehkäistään pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden välisiä vaaratilanteita.

Suunnitelmassa reitti 1 linjataan mahdollisuuksien mukaan salpaseinän päälle, mutta osa väylästä tulisi täydentävälle rakenteelle, joka todennäköisesti elää hieman puiston maaperän mukana. Onko salpaseinää mahdollista leventää, jolloin baana olisi kokonaan kantavan rakenteen päällä? Jos väylä ei sijoitu kokonaan salpaseinän päälle, tämä tuottaa omat haasteensa väylän asfaltoinnin kestävyydelle. Esimerkiksi pääradan varressa Veräjämäki-Savela -välillä osittain radan perustusten päälle rakennetun pyörätien asfaltti murtui muutaman vuoden jälkeen. On tärkeää, että vastaava tilanne vältetään huolellisella suunnittelulla Arabianrannassa.

Reitillä 1 jalankulun ja pyöräliikenteen risteämissä hankalin kohta on tervaleppälehdon kohdalla, jossa on päiväkoti. Jyrkät kaarteet tulee minimoida baanan linjausta loiventamalla. Reitti 1 vaatisi puiden kaatamista, mikä täytyy suunnittelussa toteuttaa haitat luonnolle minimoiden. Lisäksi Matinsillan kapeus aiheuttaa liikennesumpun reittilinjauksesta riippumatta. Vaihtoehdoista reitti 1 vaikuttaa kuitenkin kajoavan luontoon vähemmän, kun rakennetaan olemassa olevan kaupunkirakenteen viereen ja ja vältetään tarvetta rakentaa puistoa halkova ja maisemaa muokkaava penger, jonka vaihtoehto 2 vaatisi.

VAIHTOEHTO 2

Reittivaihtoehto 2 myötäilee pitkälti nykyistä vakiintunutta jalankulun ja pyöräilyn reittiä lähellä rantaa. Rantapuiston maaperä ja toistuvat tulvat tekevät linjauksen toteutuksesta haastavan ja reitin ympärivuotisessa kunnossapidettävyydessä on enemmän epävarmuustekijöitä kuin reitin 1 kohdalla. Pelkästään suunnittelumateriaaleista ei tullut selkeästi esille, että rantaan reitille 2 rakennettava pyöräväylä edellyttäisi vähintään 50 cm korkuisen penkereen rakentamisen pyöräväylän alle väylän tulvimisen ehkäisemiseksi. Baanan rakentaminen reitti 2 linjauksen mukaisesti penkereen päälle muuttaisi rantapuiston luonnetta ja maisemaa.

Kun halutaan kaupunkilaiset liikkeelle, väylien tulee olla ennakoitavasti käyttökunnossa ympäri vuoden. Käyttökunnon ennakoitavuuden puutteen tiedetään vähentävän halukkuutta pyöräilyyn. Reitin 3 sijainti tulvivalla rannalla saattaisi johtaa reitin ajokunnon ennalta-arvaamattomuuteen ja siten käytettävyysongelmiin. Linjauksessa on korkea riski, että väylä jäisi välillä tulvan alle. Jos kuitenkin päädytään valitsemaan reitti 2 eli rantavaihtoehto, tulvivan osuuden kiertoreitit on huomioitava niin, ettei pyöräilijä joudu palaamaan puolta kilometriä takaisin käyttökelvottoman baanan takia. Liian matalaksi osoittautuneen penkereen sisältämän linjauksen uhkana on myös, ettei pengerkorotus estäisi tulvavesiä, jotka sitten jäisivät seisomaan puiston puolelle, mikä haittaisi puiston virkistyskäyttöä ja muuttaisi sen luonnonolosuhteita.
Suunnitelmassa reitille 2 heti pyöräväylän vieressä ei olisi jalankulun väylää ja talvikunnossapidetty pyöräväylä tulisi houkuttelemaan myös jalankulkua, joka heikentäisi sekä väylän turvallisuutta että sujuvuutta. 

YHTEENVETO

Hepo esittää, että jatkosuunnitteluun ja toteutukseen valitaan reittivaihtoehto 1. Rakennetun ympäristön jatkeena toimiva pyörätie parantaa nykyistä turvallisuustilannetta, kun pyörätie erotetaan jalankulusta ja pyöräväylän länsipuolelle suunnitellaan jalkakäytävä, joka parantaa pyörällä liikkuvien näkyvyyttä. Reitti 1 säilyttäisi rantapuiston paremmin luonnonalueena ja virkistyskäytössä ja vaatii vähemmän haastavan maaperän muokkaamista.

Arabianrannan asukaskyselyn materiaali
Hankesuunnitelman teemakartat ve1 ja ve2