19.12.2019
Kannanotot

Kommentti Kansalaistori-Kaisaniemi -alikulkuun liittyvistä suunnitelmaluonnoksista

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Kansalaistori−Kaisaniemi jalankulun ja polkupyöräilyn alikulkuyhteyden yleissuunnitelman 30.1.2019. Suunnittelu on edennyt vuoden 2019 aikana katusuunnitteluvaiheeseen, ja rakentamisen on määrä alkaa syksyllä 2020. Suunnittelun aikana valtuuston hyväksymässä yleissuunnitelmassa esitetty alikulkuun johtava kierreramppi on korvattu suoralla ajoluiskalla.

Joulukuussa 2019 kommentoitavina olleet Töölönlahdenkadun ja Bergbominkujan katusuunnitelmien luonnokset sekä Kaisaniemenpuiston puistosuunnitelman luonnos käsittävät suunnittelualueen ne kohdat, joissa pyöräliikenne siirtyy alikulusta katuverkkoon.

Havainnekuva ratapihan alittavasta Kansalaistori-Kaisaniemi -alikulusta.

Helsingin Polkupyöräilijät ry kiittää Kansalaistori-Kaisaniemen alikulun suunnitelmien nopeasta etenemisestä. Olemme tyytyväisiä alikulkuun ratkaisuna etenkin sen keskustan pyöräliikenteen reittiä suoristavan vaikutuksen ja paremman ympärivuotisen käytettävyyden vuoksi. Kiitämme myös baanan jatkamista alikulkuun tasoeroteltuna ratkaisuna.

Alikulku muuttaa keskustan läpi ajamisen pyöräliikenteelle entistä huomattavasti sujuvammaksi ja nopeammaksi. Se myös lisännee turvallisuutta, kun Rautatientorin kiertäminen monine pyöräliikenteen väylien ja muun liikenteen risteämisineen voidaan jatkossa välttää alikulkua käyttämällä. Mielestämme alikulun toteutus on myös hieno askel kohti kaupungin periaatepäätöstä priorisoida kävellen ja pyörällä liikkumista.

Kansalaistorin päädyn luiska

Pidämme alikulkua hyvänä parannuksena Rautatientorin ympäristön pyöräliikenteen infrastruktuuriin ja pidämme suoraa luiskaa kierreramppia parempana ratkaisuna. Huomautamme kuitenkin alikulun Kansalaistorin päätyyn suunnitellun luiskan 9,1 prosentin kaltevuudesta. Luiskan jyrkkyys ylittää sekä Pyöräliikenteen suunnitteluohjeen mukaisen pääreiteille suositellun enimmäisarvon että kaikkien reittien 8 prosentin maksimikaltevuuden. Suunniteltu toteutus on ristiriidassa myös esteettömän liikkumisen periaatteiden kanssa.

Jyrkkä luiska vähentää alikulun houkuttelevuutta, turvallisuutta ja siten alikulun kautta kulkevan pyöräliikenteen sujuvuutta. Jyrkkä luiska tarkoittaa myös heikompaa näkyvyyttä sekä kohonneita nopeuksia alamäkeen ajettaessa. Toisaalta ylämäessä etenkin fyysisesti heikompikuntoisille pyörällä liikkujille se tarkoittaa reittiä, jonka keskellä joudutaan nousemaan pyörän satulasta taluttamaan pyörää.

Edellä mainitut seikat samassa kohdassa alikulkua ovat omiaan lisäämään turvallisuusriskejä ja vähentämään alikulun toimivuutta pyöräliikenteen, mutta myös muiden alikulun käyttäjien näkökulmasta. Toivomme, että tämä otetaan vielä suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon, sekä tutkitaan kaikki mahdolliset toimenpiteet luiskan jyrkkyyden pienentämiseksi.

Pitkän aikavälin tavoitteena tulee olla Elielin parkkihallin sisäänajon siirtäminen tai poistaminen siten, että alikulkua voidaan jatkaa Töölönlahdenkadun ali ja luiska voidaan toteuttaa ohjeiden mukaisesti riittävän loivana.

Pyöräliikenteen liittyminen alikulusta katuverkkoon

Ehdotamme alikulun länsipäätyyn liityttäessä katuverkkoon korotettuja risteysalueita, joilla rauhoitetaan risteävää auto- ja linja-autoliikennettä, sekä lisätään ylityksen turvallisuutta ja sujuvuutta jalan ja pyörällä liikkuville. Pyydämme huomioimaan myös alikulusta tulevan pyöräliikenteen riittävät odotus- ja ryhmittymistilat. Etenkin alikulun länsipäässä on kaksi hankalaa kohtaa:

  1. Heti alikulun luiskan yläpäässä on suojatie. Ennen suojatietä on oltava riittävä tasainen tila riittävine näkymineen molempiin suuntiin, jotta pyörällä ei tarvitse pysähtyä ylämäkeen.
  2. Alikulusta etelään kääntyvä liikenne joutuu väistämään lännestä vastaantulevaa liikennettä, mikä voi johtaa siihen, että pyörällä joutuu pysähtymään Töölönlahdenkadun ajoradalle, mikäli riittävästä ryhmittymistilasta ei huolehdita.

Alikulun sisään- ja ulosmenojen ja luiskien suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeää huomioida myös näiden alueiden talvikunnossapidon edellytykset tai esim. kattaa alueet.

Alikulkua tullee käyttämään merkittävä määrä pyöräliikennettä, todennäköisesti selvästi suurempi määrä kuin mitä alikulun päissä olevilla kaduilla on moottoriajoneuvoliikennettä. On erittäin perusteltua, että väistämisvelvollisuudet molemmissa päissä katujen ylityksissä asetaan siten, että katujen liikenne on alikulusta tuleviin nähden väistämisvelvollista. Tämä myös hieman kompensoi eritoten länsipään jyrkkää nousua, kun pyörällä liikkuva ei joudu heti mäen noustuaan pysähtymään antaakseen tietä autoille. Korotetut risteysalueet tai suojatiet korostavat myös väistämisvelvollisuuksia näissä risteyksissä.

Kiitämme alikulun itäpäädyn pohjoispuolella olevan puuryhmän pienentämistä ja pyydämme huomioimaan myös muut mahdolliset näkemäesteet kaikkialla alikulun sisään- ja ulosajoalueilla. Huomautamme kuitenkin, että etenkin alikulun itäpäädyssä, missä suunnittelualue päättyy välittömästi alikulun suulle tarvittaisiin suunnittelua pyöräliikenteen ohjaamiseksi myös alikulun jälkeen.

Ilman tarkempaa suunnittelua pyöräliikenteen liittymisestä Kaisaniemen puistokujan ja Kaisaniemenpuiston/Bergbominkujan liikenteeseen riskinä on sekava, vaikeasti hahmotettava ja vaaratilanteisiin johtava osuus välittömästi alikulun suulla. Liittymää Kaisaniemen puistokujalle tulee lisäksi parantaa lisäämällä pyörätien ja ajoradan yhtymäkohtaan riittävän loivat kaarteet suunnitelmassa esitettyjen terävien kulmien sijaan, jotta kääntyminen pyörätielle/-tieltä olisi sujuvaa.

Muistutamme, että pohjoiseen radanvarren reunaan johtava yhteys on tärkeä pohjois-eteläsuuntainen pyöräliikenteen väylä sekä jatke Pohjoisbaanalle. Myös Kaisaniemenpuiston läpi kulkeva väylä on merkittävä keskustan koillis-lounas-suuntaisen pyöräliikenteen kannalta. Huolella suunnitelluilla ja toteutetuilla ratkaisuilla saadaan alikulusta ja uudesta yhteydestä paras mahdollinen hyöty irti kaikille kaupunkilaisille.

Päivitys 21.1.2020:

Päivitys 4.2.2020: Valmiit katusuunnitelmaehdotukset olivat nähtävillä 15.-28.1.2020. HePo ei jättänyt muistutusta katusuunnitelmista. Nähtävillä olleet katusuunnitelmaehdotukset:

Päivitys 13.3.2020: Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi katusuunnitelmat 3.3.2020.

Tulevat tapahtumat

La 25.7. klo 10:00 – 15:00

Pyöräretki Taiteen kotitaloon Keravalle


Tervetuloa HePon pyöräretkelle
Taiteen kotitaloon Keravalle. Retkelle lähdetään lauantaina 25.7. Viikin Prisman edestä klo 10:00. Mukaan voi liittyä myös Vantaan Kuusijärvellä, missä pysähdytään kahvilan luona noin klo 10:45. Matkaa kertyy noin 60 km, perillä Taiteen kotitalossa vietetään yksi tunti ja retki päättyy takaisin Viikkiin.

Lisätietoja HePon matalan kynnyksen ohjatuista retkistä voit lukea kotisivuiltamme: https://hepo.fi/toiminta/retket/. Retkille ovat tervetulleita kaikki, joille pyöräily on jo tuttua.


HePon retket ovat maksuttomia, eikä niille tarvitse ilmoittautua erikseen. Taiteen kotitalon sisäänpääsymaksu 6 euroa.



Retki Facebookissa.


Tarkista tiedot retkikalenterista mahdollisten viime hetken muutosten varalta.

Lue lisää taideprojektista Helsingin Sanomien artikkelista.

Prisma Viikki, Viikintori 3, 00790 Helsinki, Suomi
Ma 10.8. klo 17:00 – 19:00

Hallituksen kokous

Polkimo, Iso Roobertinkatu 3-5 A 22
Ke 19.8. klo 16:00 – 17:00

Pyöräilykaupunki Pasila -etätapahtuma

Pasilasta halutaan tehdä Suomen saavutettavin paikka, mutta vielä on paljon tehtävää. Miten sujuva ja turvallinen pyöräily mahdollistetaan?

Paneelikeskustelussa mukana:

- Harri Verkamo, Pasila-projektin liikennejärjestelyjen projektijohtaja, Helsingin kaupunkiympäristön toimiala
- Oskari Kaupinmäki, pyöräilykoordinaattori, Helsingin kaupunkiympäristön toimiala
- Petri Kangassalo, kaupunkisuunnitteluryhmän koordinaattori, Dodo ry
- Tapio Keihänen, hallituksen jäsen, Helsingin Polkupyöräilijät (HePo) ry
- Jenni Ekholm, asukasaktiivi, Pasila-liike

Paneelin puheenjohtajana toimii Helsingin Polkupyöräilijöiden toiminnanjohtaja Henni Ahvenlampi ja yleisökysymyksien välittäjänä Malm Nordlund Dodosta. Kysymyksiä voi esittää jo ennen tapahtumaa täällä:
https://forms.gle/hMbzF2v2F7VFURLx8

Etätapahtuman linkki päivitetään tänne lähempänä tapahtumaa.

Tapahtuman järjestävät Dodo ry ja Helsingin polkupyöräilijät ry.

Dodo ry on urbaani ympäristöjärjestö, jonka toiminnan aiheita ovat kestävä kaupunkisuunnittelu, kestävä ruoantuotanto, ilmasto, globaali kehitys ja vertaisoppiminen. Dodon toiminta on keskittynyt Pasilan veturitalleille, jossa sijaitsee Dodon kaupunkiviljely- ja tapahtumakeskus Kääntöpöytä. Dodo on myös laatinut Ratapihavision eteläisen Keski-Pasilan alueesta.
https://dodo.org/

Helsingin Polkupyöräilijät ry. (HePo) on pääkaupunkiseudun pyöräilyn ja pyöräliikenteen edistämisyhdistys. Järjestön toimintaan kuuluu kuuluu vaikuttamista, tiedottamista, tapahtumia, retkiä ja lenkkejä. Vaikuttamiseen kuuluu jatkuvaa vuoropuhelua kaupunkien virkamiesten ja poliitikkojen kanssa ja yhteistyötä muiden pyöräilyyn liittyvien tahojen kanssa. Liity jäseneksi! https://hepo.fi/yhdistys/liity-jaseneksi/

****
IN ENGLISH

Biking town Pasila

The panel discussion will be held in Finnish but questions can be asked also in English - in the event or here in advance: https://forms.gle/hMbzF2v2F7VFURLx8.

The discussion looks into the future of Pasila and how to develop biking in the area which aims to be the most easy to reach spot in Finland.

Panelists:
- Harri Verkamo, Pasila project's traffic solutions' director, Helsinki Urban Environment Division
- Oskari Kaupinmäki, cycling coordinator, Helsinki Urban Environment Division
- Petri Kangassalo, Coordinator of Urban planning group, Dodo
- Tapio Keihänen, board member, Helsinki cyclists
- Jenni Ekholm, community activist, Pasila movement

La 5.9. klo 0:00 – 23:59

Pyöräilyviikko

Kalenteri