16.6.2021
Kannanotot

Lausunto Helsingin Liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmasta

Kiitämme Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialaa mahdollisuudesta lausua liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmasta. Kehittämisohjelmassa on useita erinomaisia linjauksia liikenneturvallisuuden kehittämiseksi myös pyöräliikenteen osalta. Erityisen hienoa on mm. liikenteen rauhoittaminen, joka parantaa kaikkien liikkujien turvallisuutta sekä tiedolla johtaminen, jotta asia etenee varmasti oikeaan suuntaan.

Pyöräliikenteen osalta erityisen kannattava toimenpide on numero 5, jossa kehitetään risteysturvallisuutta. Olemme kuitenkin huolissaan toimepiteen myöhäisestä aikataulusta vasta vuodelle 2025. Tämä toimenpide on sellainen, joka pitäisi käynnistää heti, sillä viime vuosina pyörällä liikkuvia on kuollut juurikin vaarallisissa risteyksissä (mm. Herttoniemessä ja Paciuksenkadulla). Pyöräliikenteen kannalta vaarallisimmat kuolemiin ja vakaviin loukkaantumisiin johtaneet risteykset ovat myös jo tiedossa ja näistä on mediassakin uutisoitu useasti esim. jo vuonna 2015: https://yle.fi/uutiset/3-8233303 

Asiassa ei pitäisi enää tehdä ylimääräisiä kartoituksia, vaan ryhtyä ripeästi korjaustoimenpiteisiin, jotta yhtäkään turhaa kuolemaa ei enää pääse tapahtumaan.

Pyöräliikenteen osalta toivoisimme lisättäväksi toimenpiteeksi pyöräliikenteen yksisuuntaisen tavoiteverkon ripeämpää toteuttamista. Kaupunki on useissa omissa selvityksissään saanut selville, että yksisuuntaiset pyöräliikenteen järjestelyt ovat risteyksissä neljä kertaa turvallisemmat kuin kaksisuuntaiset pyörätiet. Verkkotasolla risteyksiä on kymmeniä ellei satoja ja mikäli näissä tapahtuu nelinkertainen määrä onnettomuuksia tulee vanhanaikaisissa risteyksissä tapahtumaan kymmeniä ellei satoja onnettomuuksia enemmän. Useat viimeaikaiset kuolemaan johtaneet onnettomuudet pyörällä ajaville ovat tapahtuneet vanhanaikaisissa risteysjärjestelyissä, jotka odottavat pyöräliikenteen tavoiteverkon toteutumista. Tämän takia olisi erittäin tärkeää, että pyöräliikenteen yksisuuntaisen verkon toteuttamista vauhditetaan entisestään ja asia nostetaan esille myös liikenneturvallisuuden näkökulmasta omana toimenpiteenään.

Muita Helsingin polkupyöräilijöiden jäsenistössä esiin nousseita huomioita ohjelmasta ovat: 

– Poliisin valvonnan tulisi kohdistua erityisesti moottoriajoneuvojen kuljettajiin, onnettomuusalttiimpien alueiden osalta (mm. risteykset, suojatiet, pyörätien jatkeet).
– Pysäköinninvalvonnan ja poliisin valvonnan ja sanktioinnin tulisi kohdistua nykyistä enemmän moottoriajoneuvoilla ajeluun ja pysäköintiin kävelyn ja pyöräilyn väylillä, koska nämä aiheuttavat merkittävää vaaraa liikenteen suojattomille osapuolille. 
– Liikennevalistusta tulisi kohdentaa eniten onnettomuuksia aiheuttaviin ryhmiin (moottoriajoneuvojen ja erityistryhmänä rekkojen kuljettajat).
– Yleisesti valvonnassa ja viestinnässä keskitytään nyt liikaa jalankulkijoihin ja pyörällä liikkuviin, vaikka vakavista onnettomuuksista vain vähemmistö on näiden ryhmien aiheuttamia.
– Onko järkevää mitata pelkkää onnettomuusmäärää. Tavoitteena tulisi olla myös jalankulun ja pyöräliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen. Pelkän onnettomuustilaston seuraaminen voi johtaa toimenpiteisiin, jotka vähentävät jalankulkua ja pyöräliikennettä. Eli kärjistetysti liikkuminen voidaan tehdä niin vaikeaksi ettei onnettomuuksia tapahdu (koska kukaan ei liiku). 
– Turvallisuuden tunnetta tulisi myös mitata enemmän, jotta päästään kestävien kulkutapojen kasvuun.

Kaiken kaikkiaan suunnitelma on kuitenkin selkeä, edistyksellinen ja kokonaisuudessaan nykyaikainen ja on hienoa, että pyöräilyn turvallisuuden kasvattaminen on myös nostettu selkeäksi tavoitteeksi tässä ohjelmassa. Kiitämme vielä mahdollisuudesta lausua tähän työhön.