24.6.2021

Pyöräilyinfo

Pyörälomalle lompsis, mutta huolletaan fillari ensin – Näillä Pyöräliiton vinkeillä perushuollat pyöräsi kuin pro

Mistä tietää, että polkupyörä on huollon tarpeessa? Milloin fillarin voi huoltaa itse ja milloin se tulisi vielä ammattilaiselle? Entä tarviiko olla mekaanikko saadakseen tsygän kesäkuntoon? Pyöräliitto kokosi vastauksia ja vinkkejä pyöräalan ammattilaiselta amatööreille ja aloittelijoille.

Vaikka pyörä on mainio kulkupeli ympäri vuoden, kuulee moni asfaltin kutsun erityisesti kesän kynnyksellä. Pyörä on suosittu matkakumppani myös kesälomalla, jota yhä useampi suomalainen viettää retkipyöräillen ja pyörämatkaillen. Ennen lomille lompsimista on kuitenkin paikallaan katsastaa pyörän kunto, sillä käyttöesineen lailla myös polkupyörä kuluu ja ottaa osumaa, ja vahinkoa voi tapahtua talviteloillakin.

Huoltamaton pyörä on riski liikenteessä ja kallis kukkarolle

Säännöllisellä huoltamisella varmistetaan ennen kaikkea, että pyörää on turvallista käyttää, Pyöräliitto muistuttaa. Huoltamaton pyörä on riski liikenteessä sekä ajajalle itselleen että kanssakulkijoille. Huoltaminen on toki myös taloudellisesti järkevää, sillä se pidentää pyörän ja sen kuluvien osien käyttöikää. Bonuksena hyväkuntoinen, huollettu pyörä takaa optimaalisen ajomukavuuden, Pyöräliiton toiminnanjohtaja Vellu Taskila tähdentää.

Jos pyörä on ympärivuotisessa tai ylipäänsä ahkerassa käytössä, kannattaa se huollattaa ainakin kerran vuodessa, vaikkei se näkyvästi oireilisikaan, kertoo Vapaus Bikes Finland Oy:n mekaanikko ja myymälävastaava Erika Weckström.

Jos pyörä on seissyt pitkään talvivarastossa, ennen käyttöönottoa on hyvä katsoa, ettei se ole saanut kolhuja, kun viereisiä pyöriä on liikuteltu. Katkenneiden pinnojen ja irronneiden vaijereiden lisäksi selkeitä oireita, joihin testiajossa on syytä kiinnittää huomiota, ovat esimerkiksi hutera ajotuntuma, vaihteiden huono vaihtuminen ja jarrutustehon heikkeneminen.

Jos pyörä on seisonut koko talven yli, tai edellisestä ammattilaisen tekemästä huollosta on yli vuosi, kannattaa pyörä katsastaa perusteellisesti jutun lopusta löytyvän tarkistuslistan avulla.

Vaikket rakastaisikaan rassaamista, tee tuttavuutta

Weckströmin mielestä pyörän omistajan ei tarvitse olla mekaanikko tai edes tee-se-itse -intoilija, mutta jokaisen pyöräilijän olisi hyvä ymmärtää vähintään pyörän toiminnan perusteet, jotta vikatilanteisiin osaa reagoida.

Jos mekaniikka ja työkalut tuntuvat vieraalta tai pelottavilta, alkuun pääsee vaikka pesemällä fillarin, sillä siinä tulee tutustuneeksi sen rakenteeseen ja toimintaan. Kun tuttavuutta tekee säännöllisesti, oppii silmä myös huomaamaan, jos jotain muuttuu, eikä tule hätä käteen, kun jotain hajoaa.

Pyörässä esimerkiksi voimansiirto toimii saumattomana kokonaisuutena, jossa yksikin väärin säädetty, rikkoontunut tai kulunut osa voi aiheuttaa ongelmia. Mutta jos rassaaminen ei kiinnosta, ammattihuolto on aina hyvä valinta. Kotimekaanikoillekin sitä voi suositella, koska silloin pyörä käydään kokonaisuutena läpi, millä voidaan ehkäistä tulevia ongelmia. Ja jos meinaa pyöräretkeillä, on syytä opetella vähintään renkaanvaihto!

Pumpun hankinnassa ei kannata pihistellä

Seuraavaksi vasta-alkaja voi tutustua renkaan pumppaamiseen. Tosin ammattilaisella on painavaa sanottavaa halpispumpuista, sillä pumppu on esine, jonka kanssa ei kannata pihistellä:

Laita kerralla useampi kymppi kunnolliseen lattiapumppuun. Vanhanaikaisella peruspumpulla on vaikea saada ilmaa renkaisiin, saati riittäviä paineita. Sellaisella hinkkaaminen on yksinkertaisesti masentavaa, ja sitä alkaa helposti uskoa, että vika on itsessä, vaikka ongelma on huonossa välineessä. Itse tykkään pumpuista, joissa on painemittari, ja joissa suutin lukitaan venttiiliin.

Sopiva paine riippuu renkaasta, ajotavasta ja kuskin painosta. Suositeltu paineväli on painettu renkaan ulkokylkeen ja sitä on syytä noudattaa. Mutta jotta hommassa olisi vähän haastetta, käytössä on kolmea eri venttiilityyppiä. Jollet ole varma, mikä venttiilisi on, tai et saa ilmaa sisään, kysy pyörä- tai huoltoliikkeestä, Weckström vinkkaa.

Asiakkaan tarvitse olla asiantuntija saadakseen hyvää palvelua

Entä millainen on hyvä huoltopalvelu, kun sellaisen puoleen tulee tarve kääntyä? Weckström pitää tärkeänä, että asiakas tulee hyvin kohdatuksi ja kuulluksi, vaikka ei ymmärtäisikään kaikkea juurta jaksaen.

Asiakkaan ei tarvitse olla asiantuntija ollakseen oikeutettu hyvään palveluun. On hyvä merkki, jos huollosta kerrotaan, mitä ongelmia pyörässäsi on, ja mitä ehkä lähiaikoina pitää korjata. Huolellinen työ korreloi usein hinnan kanssa.

Näillä ammattilaisen vinkeillä perushuollat pyöräsi itse kuin pro

1. Ovatko ulkokumit ehjät? Onko kyljissä murtumia tai näyttääkö kumi hapertuneelta? Jos vastaus on kyllä, on aika vaihtaa ulkorenkaat.
2. Onko renkaissa tarpeeksi ilmaa? Suositeltu paineen skaala on painettu ulkorenkaan kylkeen. Liian löysillä kumeilla ajaminen kuluttaa ulkorenkaiden kyljet, tekee menosta raskasta ja altistaa vannevaurioille ja rengasrikoille.
3. Ovatko pinnat ehjät? Katso pumpatessa, ettei pinnoja ole poikki.
4. Tarkista kiekkojen kiinnitys. Etenkin pikakiinnitteisten kiekkojen kiinnitys kannattaa tarkistaa usein.
5. Kitisevätkö ketjut? Tiputa ketjujen rullille pieni määrä öljyä per ketjun osa. Pyyhi ulkopinnalta ylimääräinen öljy pois kuivalla kangasruvulla. Käytä ketjuöljyä tai ohutta yleisöljyä, älä koskaan moottoripyörille tms. tarkoitettuja öljyjä. On myös yleinen virhe lotrata ketjuöljyllä, jolloin sitä roiskuu pitkin pyörän takapäätä ja ketjun tahmaiseen pintaan tarttuu likaa, mikä kuluttaa ketjua. Jos ketjut tippuvat, vie pyörä huoltoon.
6. Toimivatko jarrut? Aja testilenkki ja jarruttele. Jos jarruissa on ongelmaa, riippuu jarrutyypistä, miten pitäisi edetä: jos pyörässä on mekaaninen vannejarru, voit tarkistaa, onko jarrupala kulunut ja auttaisiko vaijerin kiristäminen. Hydraulisia jarruja ei kannata lähteä itse korjaamaan, jollei ole varma siitä, mitä tekee. Jalkajarruja on niin ikään kinkkisempi kotikonstein korjata.
7. Jarrujen lisäksi kannattaa tarkistaa, ettei pyörän haarukka, eli etupyörän ja ohjaustangon yhdistävä osa, ole löysällä. Pidä kiinni ohjaustangosta ja haarukasta ja testaa, että ne ovat tiukasti kiinni toisissaan.
8. Toimivatko vaihteet? Aja testilenkki ja vaihda vaihteet skaalan päästä päähän. Jos vaihtaminen on vaikeaa, vaihteet eivät pysy paikallaan tai rutisevat, on aika huollattaa pyörä.
9. Rempsottaako jotain irrallaan, kuuluuko ylimääräistä räminää? Jollet osaa paikantaa epämääräisen äänen aiheuttajaa, on hyvä konsultoida ammattilaista.
10. Pyörän pakolliset varusteet: toimivat jarrut, valkoinen etu- ja punainen takavalo (pakolliset hämärässä ja pimeässä), heijastimet eteen, taakse ja sivulle, sekä soittokello tai muu merkinantolaite.

Weckströmin tärpit kotimekaanikoille

• Hanki ketjutulkki ja opettele käyttämään sitä oikein, sekä kunnollinen, painemittarillinen lattiapumppu. Ketjutulkki on pieni työkalu, jolla tarkistetaan ketjun kuluminen. Vaikket vaihtaisikaan ketjua itse, tulkin avulla huomaat, kun ketjunvaihto tulee ajankohtaiseksi, sillä liian kuluneella ketjulla ajaminen kuluttaa rikki rattaat.
• Jos haluat itse tehdä perusjuttuja, kannattaa satsata työkalujen laatuun. Usein kuluttajille myydään marketeissa edullisia vehkeitä, joilla ei lopulta tee juuri mitään. Ammattihuolloissa on tuhansia euroja kiinni pelkissä työkaluissa.
• Jos haluat opiskella pyörän huoltoa, esimerkiksi pyöräpajatoimintaan osallistuminen on oiva tapa. Pajoja, joissa voi omatoimipuuhailla ja saada apua kokeneemmilta, löytyy ainakin Helsingistä, Turusta ja Kotkasta.
• Jos haluat huollattaa pyörän ammattilaisella, on maalis-toukokuu ruuhkaisinta aikaa, ja jonot pisimmät. Jos et aja talvisin, huollata pyöräsi seuraavaa kesää varten valmiiksi jo syksyllä tai talvella!
• Sähköpyörän huolto on syytä jättää ammattilaiselle.