6.3.2023

Pyöräilyinfo

Pieni vaikuttajan opas, Osa 2: Vaikuttaminen Helsingissä

Helsingin seudun pyöräilijät ry (Hepo) on julkaissut järjestön aktiivien yhdessä kirjoittaman Pienen vaikuttajan oppaan keväällä 2023. Verkossa julkaistun oppaan tarkoitus on opettaa ja kannustaa ihmisiä kommentoimaan pääkaupunkiseudulla tehtävää liikennesuunnittelua ja sitä kautta tukea kaupunkien tavoitteita kehittyä paremmiksi pyöräilykaupungeiksi.

Tämä on artikkelisarjan toinen osa, joka käsittelee sitä, mistä löytyvät vaikuttamisen kohteet ja pohjatiedot Helsingissä. Muihin artikkelisarjan osiin pääset näistä linkeistä: ensimmäinen, kolmas, neljäs ja viides osa.

Helsinki

Helsingin päätöksentekoa ohjaa Helsingin kaupunkistrategia 2021-2025, josta löytyy yleisen tason linjaukset myös jalankulusta, pyöräilystä ja niihin rinnastettavista liikennemuodoista. Helsingillä on lisäksi useita liikenteeseen ja pyöräilyyn liittyviä ohjeita ja ohjelmia. Näihin materiaaleihin tutustuminen on tärkeää. Konkreettisia suunnitelmia, kuten asemakaavoja ja katusuunnitelmia kommentoidessa voi verrata, toteutuvatko ohjeiden periaatteet käytännön suunnitelmissa. Tällaisia ohjeita ja ohjelmia ovat:

• Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma
• Pyöräliikenteen kehittämisohjelma 2020-2025
• Pyöräliikenteen suunnitteluohje
• Pyöräliikenteen suunnitteluohje: Työmaat ja tapahtumat

Lisäksi Helsingin kaupungin Pyöräily-sivustolta löytyy kootusti pyöräilyyn liittyvää tietoa.

Käytännössä kaikesta konkreettisesta liikenne- ja kaupunkisuunnittelusta vastaa Helsingissä kaupunkiympäristön toimiala (yleis- ja asemakaavat sekä liikenne-, katu- ja puistosuunnitelmat). Helsingin nykyinen yleiskaava on yleiskaava 2016 ja toisin kuin kaupunkistrategia, se on konkreettinen maankäytön suunnittelun väline. Yleiskaava uudistetaan noin 10 vuoden välein. Yleiskaavaa täydennetään osayleiskaavoilla, joita on Helsingissä parhaillaan tekeillä neljä: Länsiväylän ympäristö, Östersundom, Vartiosaari sekä Viikinranta-Lahdenväylä. Osayleiskaavojen hankesivuilla voi seurata osayleiskaavojen etenemistä. Sivuilta löytyy myös ohjeet siihen, miten kuhunkin hankevaiheeseen voi ottaa kantaa. Yleiskaava ja osayleiskaavat ohjaavat seuraavan tason tarkempaa suunnittelua, eli asemakaavojen laatimista. Asemakaavat, joihin kulloinkin voi ottaa kantaa löytyvät täältä. Helsinki julkaisee asemakaavoituksen yhteydessä paitsi itse asemakaavojen suunnitelman myös tietyn alueen asemakaavojen suunnitteluperiaatteet. Yleis- ja asemakaavat laatii kaupunkiympäristön toimiala ja hyväksyy kaupunginvaltuusto. Koska kyseessä on valtuuston päätös, siihen voi hakea muutosta tekemällä kunnallisvalituksen Helsingin hallinto-oikeuteen.

Asemakaavoja tarkemman tason suunnitelmia ovat katu- ja puistosuunnitelmat. Näihin on vielä mahdollista ennakollisesti vaikuttaa, toisin kuin viranhaltijapäätöksiin, joihin voi ainoastaan hakea muutosta (ks. alla). Suunnittelusta vastaa kaupunkiympäristön toimiala ja suunnitelmat hyväksyy kaupunkiympäristölautakunta. Nähtävillä ja kommentoitavina olevat suunnitelmat löytyvät täältä. Jos kommentoit Helsingin katusuunnitelmaa, katso pyöräliikenteen suunnitteluohjeen kohta pyöräliikennejärjestelyn valitseminen. Katu- ja puistosuunnitelmissa tehtyihin päätöksiin voi olla mahdollista hakea muutosta tekemällä valitus Helsingin hallinto-oikeuteen.

Helsingissä viranhaltijapäätöksinä tehdään ainakin liikenteenohjaussuunnitelmat (liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö), esinevahinkopäätökset ja liukkaudentorjuntaan liittyviä hankintoja koskevat päätökset. Viranhaltijapäätöksenä on tehty myös päätöksiä puistossa kulkevista pyöräteistä, vaikka tyypillisesti tällainen asia voi tulla esiin myös puistosuunnitelmassa ja olla siten ennakollisen vaikuttamisen piirissä. Puistojen osalta kannattaa kuitenkin siis seurata sekä viranhaltijapäätöksiä että katu- ja puistosuunnitelmia. Helsingin viranhaltijapäätökset julkaistaan täällä (“Kaupunkiympäristön toimiala”). Viranhaltijat päättävät omaan toimialaansa kuuluvista asioista. Viranhaltijapäätöksiin voi hakea muutosta tekemällä oikaisuvaatimuksen kaupunkiympäristölautakunnalle (tai sille muulle toimielimelle, jonka alaisuudessa viranhaltija toimii). 

Kaupunginhallitus tekee pyöräilyyn ja liikenteeseen liittyviä päätöksiä vain harvoin. Yksi tyypillinen tilanne on rakennushanke, joka muuttaa olemassa olevan pyöräväylän sijaintia. Tällöin päätös on tehty Helsingin kaupunginhallituksessa. Tältä osin on hyvä huomata, että kaupunginhallituksen päätöksiin ei voi tyypillisesti vaikuttaa ennakolta. Niihin on kuitenkin mahdollista hakea muutosta. Kaupunginhallitus päättää esimerkiksi Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksestä kaupunkiympäristölautakunnan esityksestä. Tapahtumien ja työmaiden sekä rakentamisen reunaehdoista määrätään rakennusjärjestyksessä. Rakennusjärjestyksessä määrätään esimerkiksi tapahtumiin liittyvien rakennusten ja aitojen rakentamisesta sekä kiertoteiden järjestämisestä jalankulkijoille ja pyöräilijöille työmaiden ohi ja ympäri. Rakennusjärjestys on velvoittava ja määrää esimerkiksi millaiseen rakentamiseen tulee hakea lupaa. Silloin kun lupaa ei tarvitse hakea, ei myöskään synny tietoa tapahtuman järjestelyistä kaupungille.  Kaupunginhallituksen päätöksiä voi siis olla kannattavaa pitää silmällä täällä.

Helsingin katutarkastajat tarkastavat katutyömaita Helsingin alueilla. Katutarkastajille voi ilmoittaa katutyömaissa havaittavista puutteista. Puutteita voi verrata esimerkiksi työmaista ja tapahtumista annettuun pyöräliikenteen suunnitteluohjeeseen, jota tulisi noudattaa kaikissa työmaiden ja tapahtumien yhteydessä tehtävissä liikennejärjestelyissä. Talvikunnossapito työmaan kiertotiellä on työmaan vastuulla. Huomaathan, että silloin kun työmaa on toteutettu Allianssi -mallilla, työmaatarkastajat ovat Allianssin tarkastajia, eivätkä kaupungin tarkastajia. Allianssi -tyyppisen yritysryppään pyörittämän työmaan haasteissa lähestytään tällöin allianssin tarkastajia eikä kaupungin tarkastajia. Silloin kun työmaan kiertoreitti on kaupungin yleisellä alueella, kaupunki ja työmaa sopivat erikseen tapauskohtaisesti, onko talvikunnossapidon vastuu kaupungilla vai työmaalla. Talvikunnossapidossa noudatetaan myös työmaa-olosuhteissa normaalia Helsingin kaupungin talvikunnossapidon laatukriteeristöä aurauksen ja liukkaudentorjunnan osalta. Myös sepelin poisto ja kadun kevätpesu kuuluvat tähän kokonaisuuteen.

Samoin kuin katutarkastajat katutyömaiden osalta, Helsingin tapahtumien tarkastajat tarkastavat tapahtumia ja niiden järjestelyjä.

Tiedotteet liikenteen poikkeusjärjestelyistä Helsingissä löydät täältä.

Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontuu joka toinen keskiviikko ja kokouksia voi seurata verkkolähetyksinä (sekä myöhemmin tallenteina) Helsinki-kanavalla. Seuraavan kokouksen ajankohdan näet valtuuston sivuilta. Esityslistat ja pöytäkirjat löydät täältä.

Kaupunkiympäristölautakunta kokoontuu lähtökohtaisesti viikoittain. Tiedon lautakunnan seuraavista kokouksista löydät täältä ja esityslistat ja pöytäkirjat täältä.

Helsinki osallistaa asukkaitaan Kerrokantasi-verkkopalvelussa. Helsingin viranhaltijoiden yhteystietoja voi yrittää etsiä Numerot-palvelusta henkilön tai palvelun nimen, tehtävän tai ammatin tai yksikön nimen mukaan.

Helsingin pysäköinninvalvonta ja Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu
09 310 22111. Kaupunkiympäristön palautekanava. 
Avoinna ma-to 08.15-16 
Avoinna pe 12-15

Pysäköinninvalvonnan ilta- ja viikonloppupäivystys
09 310 70014 
Avoinna ma-to 16-20 
Avoinna pe 15-20 
Avoinna pe 08.15-12
Avoinna la 10-15.30
Avoinna su 11-17

Katupäivystys: 09 3103 9310

Muihin artikkelisarjan osiin pääset näistä linkeistä: ensimmäinen, kolmas, neljäs ja viides osa.
Löysitkö tästä artikkelisarjasta kehitettävää? Kommentoi tekstiä Google Drivessä.