6.3.2023
Pyöräilyinfo

Pieni vaikuttajan opas, Osa 1: Liikkeelle lähtö

Helsingin seudun pyöräilijät ry (Hepo) on julkaissut järjestön aktiivien yhdessä kirjoittaman Pienen vaikuttajan oppaan keväällä 2023. Verkossa julkaistun oppaan tarkoitus on opettaa ja kannustaa ihmisiä kommentoimaan pääkaupunkiseudulla tehtävää liikennesuunnittelua ja sitä kautta tukea kaupunkien tavoitteita kehittyä paremmiksi pyöräilykaupungeiksi.

Tämä on viisi osaisen artikkelisarjan ensimmäinen osa, joka käsittelee vaikuttamisen tasoja sekä antaa ideoita siitä, mihin voi ja kannattaa vaikuttaa. Ensimmäinen osa sisältää myös yleisohjeita suunnitelmien kommentoinnista sekä lyhyen vaikuttamisen sanaston. Muihin artikkelisarjan osiin pääset näistä linkeistä: toinen, kolmas, neljäs ja viides osa.

PIENI VAIKUTTAJAN OPAS

Helsingin seudun pyöräilijät ry (Hepo) tukee ja kannustaa ihmisiä toimimaan itsenäisesti pyöräliikenteen kehittämiseksi esimerkiksi kirjoittamalla kannanottoja, antamalla palautetta ja ottamalla yhteyttä päättäjiin. Tämä opas on tarkoitettu apuvälineeksi pyöräliikennettä koskevien suunnitelmien ja kaavojen kommentointiin sekä tueksi vaikuttamistyöhön pyöräliikenteen olosuhteiden parantamiseksi pääkaupunkiseudulla. Toivomme, että ohje innostaa lukijaa itsenäiseen vaikuttamiseen ja antaa vinkkejä erilaisista vaikuttamisen tavoista.

HEPON VIRALLISET KANNAT

Hepon viralliset kannat allekirjoittaa aina Hepon puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Muutoin kanta ei ole Hepon virallinen kanta. Hepon viralliset kannat valmistellaan Hepon Vaikuttamisryhmässä järjestön liikennepoliittisen ohjelman linjassa.

VAIKUTTAMISEN TASOT

Pyöräilyn olosuhteisiin, kuten turvallisuuteen, sujuvuuteen ja houkuttelevuuteen, vaikuttavat monet suunnittelun eri tasoilla tehtävät ratkaisut. Siinä missä maakuntakaava ja yleiskaava ohjaavat yhdyskuntarakenteen kehittämistä (tiivis ja pyöräiltävä vai maaseutumainen ja pitkät välimatkat), on asemakaava puolestaan yksityiskohtaisempi ja määrittelee esimerkiksi sen, kuinka leveä pyöräväylä kadulle mahtuu. Yksityiskohtaisimpia suunnitelmia ovat liikenne-, katu- ja puistosuunnitelmat, joissa päätetään mm. pyöräväylän leveys ja päällyste, valaistus ym. yksityiskohdat.

Pääkaupunkiseudun kaupungit laativat tai tilaavat yksityisiltä konsulttitoimistoilta pyöräliikennettä koskevia suunnitelmia yleis- ja asemakaavoituksen, liikenne-, katu- ja puistosuunnittelun sekä kunnossapidon suunnittelun yhteydessä. Pyöräliikennettä koskevia suunnitelmia tehdään usein myös raideliikennettä ja katualueiden korjauksia suunniteltaessa. Lisäksi tie- tai katualueella tehtävän työn yhteydessä tulee työmaan urakoitsijan aina laatia työmaan ohittavalle liikenteelle tilapäinen liikenteenohjaussuunnitelma.

Lisätietoa maankäytön suunnittelun tasoista.

Liikenteen ja maankäytön ohjaus ja suunnittelu toteutuu kolmella tasolla. 1) valtakunnallisella, 2) maakunnan, ja 3) kaupungin tasolla.

Sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla on sekä ohjaavia että toteuttavan tason tehtäviä. 

Valtakunnallinen taso

Liikenteen ja maankäytön suunnittelun ohjaus lähtee valtakunnallisella tasolla hallitusohjelmasta. Hallitusohjelma kertoo, mihin suuntaan maata halutaan hallituskauden aikana viedä. Tavoitteet ilmenevät lopulta lain tasolla, esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslaissa, joka määrittelee alueiden suunnittelun valtakunnalliset toimintatavat. Laissa liikennejärjestelmästä ja maanteistä luodaan edellytykset sovittaa yhteen valtakunnallisen ja alueellisen tason liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoitteet ja luodaan edellytykset kokonaisuuden toimivuudelle ja edelleen kehittämiselle. Tieliikennelaissa puolestaan säädetään liikennesäännöistä ja kunnossapitolaissa kaupungin ja muiden tienpitäjien velvollisuudesta huolehtia katujen kunnossapidosta. Myös kuntalaki on hyvä tuntea, sillä se luo edellytykset kaupungin asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kaupungin toiminnassa.

Ministeriöt toimivat valtakunnallisella tasolla. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) julkaisi vuonna 2018 kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman. LVM:n alainen Väylävirasto julkaisi tämän jälkeen valtakunnallisesti sovellettavan Pyöräliikenteen suunnittelu -ohjeen (Väyläviraston ohjeita 18/2020). Ohje soveltuu parhaiten maanteiden suunnitteluun, mutta on käytettävissä myös kaupunkiseutujen pyöräliikennejärjestelyjen suunnittelussa ja niiden kommentoinnissa. Ohjeesta löytyy myös yhtenäinen laatunormisto pyöräväylille ja niiden suunnittelulle, jota voi hyödyntää myös omassa vaikuttamistyössä (ohjeen s. 231). Jos haluat vaikuttaa valtakunnallisella tasolla, liity esimerkiksi Pyöräliitto keskustelu -ryhmään Facebookissa tai ole yhteydessä Pyöräliittoon.

Maakuntataso

Jos haluat vaikuttaa maakuntatasolla, seuraa MAL-sopimuksia sekä pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyötä Uudenmaan Liitossa sekä Uudenmaan ELY-keskuksen kunnossapitoa.

Maakuntatasolla on, kuten valtakunnallisellakin tasolla, sekä strategisia että operatiivisia suunnitelmia ja ohjeita. Uudellamaalla Uudenmaan maakuntastrategia asettaa pyöräilyä ja liikennesuunnittelua koskevat yleiset tavoitteet. Uudenmaan maakuntakaavasta (“Uusimaa-kaava 2050”, kartta, merkinnät ja määräykset) käy ilmi alueiden käytön suunnittelun suuntaviivat. Liikennejärjestelmäsuunnitelmat (Länsi-Uusimaan / Itä-Uusimaan) ovat maakunnan tasolla yksityiskohtaisia suunnitelmia liikenteen järjestämisestä, mukaan lukien jalankulun ja pyöräliikenteen. Uudenmaan Liitto jakaa myös hankerahoitusta EU:n rahoitusohjelmien kautta.

Erityisesti Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi liikennepolitiikkaan ja liikkumisen mahdollistavaan katujen kunnossapitoon sekä talvikunnossapitoon liittyy myös valtiollista maakunnan tason toteuttavaa toimintaa. Esimerkiksi ELY-keskukset vastaavat valtion omistamilla tiealueilla kunnossapidosta ja talvikunnossapidosta. ELY-keskus tilaa maanteiden ja niihin liittyvien alueiden ja varusteiden hoidon urakoitsijoilta, jotka valitaan kilpailuttamalla. Urakat ovat yleensä viisi- tai seitsenvuotisia, laajoja palvelusopimuksia tietyllä maantieteellisellä alueella. Alueurakkaan sisältyy mm. teiden talvihoito, sorateiden, levähdys- ja P-alueiden, pysäkkien ja viheralueiden hoito, päällysteiden paikkaus, liikennemerkkien pystytys ja huolto, pientareiden niitto ja vesakonraivaus. Tähän paikalliseen toimintaan ei voi vaikuttaa kaupungin kautta, vaan vaikuttamalla ELY-keskuksen hankintaan ja urakoitsijan toimintaan ELY-keskuksen tilaajavastuun kautta. ELY-keskusten toiminta saattaa myös ylittää maakuntarajat.

ELY-keskusten vastuulla olevat tieosuudet sijoittuvat usein kaupunkien välisille raja-alueille tai suurten tieinfrastruktuurien kuten moottoriteiden tai moottoriliikenneteiden välittömään läheisyyteen. Vastuutahon selvittäminen kannattaa aloittaa tarkastamalla sen kaupungin omasta karttapalvelusta, jonka alueelle tieosuus sijoittuu, onko kyseiselle tielle tai kadulle määritelty hoitoluokka tässä karttapalvelussa. Jos hoitoluokkaa ei ole määritelty, on todennäköistä, että kyseinen kohta ei ole kaupungin hoitovastuulla vaan ELY-keskus on vastuutaho. ELY-keskusten hoitoluokat voi tarkistaa Väyläviraston verkkosivulta. Nykytilanteessa on kuitenkin yleistä, että kaupunkien ja ELY-keskusten hoitovastuissa on epäselvyyksiä, joka johtaa tienkäyttäjille epämieluisiin katkoksiin esimerkiksi talvikunnossapidossa.

ELY-keskusten hoitovastuulla olevien väylien talvikunnossapidosta ja kunnossapidosta palaute annetaan Palauteväylä-palvelun kautta. 

Kaupungit

Pääkaupunkiseudun kaupungeissa suunnitelmien ja ohjeiden tarkkuuden taso vaihtelee, mutta jokaisessa kaupungissa valmistellaan ainakin seuraavat liikenteen ja maankäytön suunnittelun työkalut:

  • Kaupungin strategia
  • Yleiskaava ja mahdolliset osayleiskaavat
  • Asemakaavat
  • Liikennesuunnitelmia
  • Katu-, tie-, puistosuunnitelmia

Lisäksi kaupungilla voi olla erillisiä liikenteen- tai pyöräliikenteen kehittämisohjelmia ja pyöräliikenteen suunnitteluohjeita. Näistä löydät lisätietoa kaupunkien omista osioista.

MIHIN VOI JA KANNATTAA VAIKUTTAA?

Tavoite on tehdä pääkaupunkiseudusta viihtyisämpi paikka elää ja mahdollistaa ympärivuotinen pyöräily mahdollisimman monille. Haluamme, että yhä useampi meistä lähtisi liikkumaan pyörällä ja ottaisi kaupunkitilan haltuun. 

Yksittäisten kaavojen ja suunnitelmien seuraaminen on tärkeää! Vaikka yksittäinen suunnitelma tai kaava ei antaisi aihetta kommentin kirjoittamiseen, kannattaa suunnitelmia tutkia siitä näkökulmasta, noudattavatko ne suunnitteluohjeita ja sovittuja periaatteita. Myös suunnitelmien toteuttamisen seuranta on tärkeää, jotta tiedetään, toteutetaanko hanke  suunnitelma mukaisesti. Valitettavasti ei ole epätavallista, että rakennusurakoissa pääkaupunkiseudulla urakoiden viimeistelytyöt venyvät tai jäävät kokonaan tekemättä sekä yksityisissä rakennusurakoissa että kuntien itse urakoimissa hankkeissa. 

Vaikuta ajoissa

Katusuunnitelma on valitettavan myöhäinen vaihe pyrkiä vaikuttamaan. Vaikuttaminen kannattaa ajoittaa jo asemakaavavaiheeseen. Myös vaikuttamisen järjestys vaikuttaa. 

Suunnitelmiin kannattaa yrittää vaikuttaa etukäteen. Kunnat pyrkivät, kukin omalla tavallaan, osallistamaan kuntalaisiaan, alueen yrityksiä ja kunnallisia päätöksentekijöitä heti suunnittelun alusta lähtien asettamalla suunnitelmia vireille. Kaikki suunnitelmat eivät silti tule vireille lainkaan. Osa vireille tulevista suunnitelmista päätetään viranhaltijapäätöksinä eli päätöksen tekee yksittäinen henkilö. Lisäksi laaditaan myös sellaisia suunnitelmia, jotka eivät tule vireille ennen päätöksentekoa viranhaltijapäätöksenä.

Vireille tulevaan suunnitelmaan voi vaikuttaa ennen suunnitelmasta päättämistä. Suunnitelmiin, jotka eivät tule vireille, kannattaa yrittää vaikuttaa sidosryhmien kautta ja nimen omaan vaikuttamalla tällaisten suunnitelmien suunnitteluperiaatteisiin, joista kunnat vaihtelevasti tuottavat suunnitteluohjeita. Tällainen suunnitteluohje on esimerkiksi Helsingin pyöräliikenteen suunnitteluohje. Suunnitteluohjeen soveltaminen useisiin erillisiin suunnitelmiin vaikuttaa laajemmin kuin yksittäiseen suunnitelmaan vaikuttaminen.

Jos kunnalla ei ole omaa suunnitteluohjetta, kannattaa yrittää vaikuttaa siihen, että kunta ryhtyisi käyttämään Väyläviraston Pyöräliikenteen suunnittelu -ohjetta

Kunta voi tuoda myös suunnitteluperiaatteet julkiseen vuorovaikutukseen. Esimerkiksi Helsingissä on tapahtunut niin, että alueen asemakaavan suunnitteluperiaatteet on avattu samanlaiselle osallistumis-ja arviointimenettelylle kuin varsinaiset asemakaavat. Toinen esimerkki suunnitteluperiaatteiden julkiseen arviointiin asettamisesta on arkkitehtuurikilpailut, joissa pyöräilyn ja pyörällä saavutettavuuden periaatteita kommentoimalla saattaa voida vaikuttaa lopullisen toteutuksen pyöräiltävyyteen ja pyörällä saavutettavuuteen.

Rahankäyttöön vaikuttaminen

Kunnan rahankäyttöön kannattaa yrittää vaikuttaa. Traficomin Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma on vuosittainen valtionavustusohjelma, joka antaa kunnille kunnan omasta hakemuksesta rahaa pyöräilyn edistämiseen. Tämä on siis kunnan kannalta lisärahoitusta veroina kerätyn rahoituksen lisäksi. Traficomin rahoituksen ehtona on Traficomin asettamien mallien ja laatutavoitteiden toteuttaminen (esimerkiksi Traficomin Laadukas infra ja termistö – Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman 2020 hakijoiden tukimateriaali -ohje) siinä kohteessa, johon kunta saa rahoitusta. Kannattaa siis kannustaa kuntaa hakemaan tätä valtionavustusta, koska avustuksella saadaan aikaan laadukasta pyöräily-ympäristöä.

Toinen kunnan omaan rahankäyttöön liittyvä tärkeä osa-alue on talvikunnossapito. Talvikunnossapidon määrärahojen määrä kunnan vuosittaisessa budjetissa ratkaisee, kuinka helppoa pyöräily Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa talvella on. Jos rahaa ei ole tarpeeksi, edes hyvin suunnitellun ja oikein hankitun talvikunnossapidon toteuttaminen ei käytännössä onnistu.

Rahankäyttöön vaikuttamiseksi pitää usein ensin löytää tietoa kunnan hankinnoille asetetuista ehdoista. Silloin, kun kunta hankkii esimerkiksi alueurakassa kunnossapitoa tietylle alueelle kunnassa, se voi sisältää monenlaista kunnossapitoa viheraluidenhoidosta ja rikkoutuneiden liikennemerkkien vaihtamisesta asfaltointiin ja talvikunnossapitoon. Koska kyse on julkisesta hankinnasta, siihen liittyy aina hankinta-asiakirjoja. Asiakirjat selventävät hankinnan kohteen tiedot sekä kysymyksiä hinnoittelusta ja muista tarjousehdoista, joita kunta käyttää vertailuperusteena monen eri yrityksen tai toimijan jättäessä hankintaan oman tarjouksensa. Kunta julkaisee hankintojen asiakirjat ja hankintailmoitukset julkisissa hankintakanavissa, koska julkiset hankinnat perustuvat Suomessa hankintalakiin. Lisää hankintalain soveltamisesta Suomi.fi – portaalissa.

Hankinta-asiakirjoista mielenkiintoisia tiedonhankinnan kannalta ovat esimerkiksi varsinaisen hankinta ilmoituksen tai jälki-ilmoituksen liitteet kuten alueurakan tehtäväkortti tai jonkin kunnossapidon lajin tuotekortti, esimerkiksi talvikunnossapidon tuotekortti. Ne kertovat kuntien verkkosivuilla yleisesti julkaistuista laatutavoitekriteereistä poiketen paljon tarkemmin, mitä tehtäviä tulee tehdä ja miten tai millaisia materiaaleja käyttää tai kuinka paksu esimerkiksi väylän jääpolanne saa olla. Yritykset tarvitsevat tarkemmat tiedot voidakseen laskea kustannuksensa ja tehdä kunnalle tarjouksen. Kunnan laatukriteereihin vaikuttamista tehokkaampaa on vaikuttaa virkahenkilöiden hankintoja varten laatimiin tarkkoihin hankinnan kohteiden kuvauksiin, koska vain ne lopulta kertovat, millainen kuntalaisen kokemus tulee olemaan kaupunkitilan käyttäjänä.

Hankintaosaamisen puute tai hankinnan toimintatapojen virheet kunnassa näkyvät välittömästi huonoina hankintoina ja kaupunkitilan puutteiden hitaana korjaantumisena. Hankintatapa myös kertoo, onko kunnalla kyky parantaa toimintaansa: jos esimerkiksi talvikunnossapidon virheiden korjaaminen tulevalle talvikaudelle olisi edellyttänyt kilpailutuksen aloittamista jo edellisellä talvikaudella, tilanne ei tule korjautumaan tulevalla talvikaudella, vaan vasta sitä seuraavalla talvikaudella. Lisäksi kunnat ovat pilkkoneet kaikki hankintansa pieniksi palasiksi esimerkiksi alueellistamalla tai kohdentamalla hankinnan johonkin selkeärajaiseen toimintaan. Kilpailutukset ja hankinnat tapahtuvat pienissä palasissa ja toistensa suhteen riippumattomassa järjestyksessä sekä aikataulussa eikä tietyn ongelman korjaaminen tule onnistumaan siksi joka puolella samaan aikaan, koska hankinnan ehtoja ja sopimusta ei voida muuttaa lennosta sopimuskauden aikana. 

Kunta voi kuitenkin myös hankinnalla ohjata omaa toimintaansa parempaan suuntaan valitsemalla sellaisia sopimuskriteerejä, jotka johtavat parempaan toimintaan tai asettamalla hankintahinnoittelun, sanktiot, laatukriteerit ja muut ehdot sellaisiksi, että kunnan ulkoistamien tehtävien hoitajien joukkoon valikoituu myös sellaisia palveluntarjoajia, joilla on motivaatiota ja näkemystä tehdä työ paremmin. Tästä esimerkkinä Oulun kaupunki, joka muutti pyöräilyn superhoitoluokan väylien kunnossapidon alueurakasta reittiurakaksi, velvoitti urakoitsijan ja urakoitsijan henkilöstön ajamaan polkupyörällä itse kunnossa pitämillään väylillä, järjestämään yleisötapahtumia ja keräämään palautteen suoraan väylien käyttäjiltä ja vielä sitoutumalla maksamaan laatutavoitteiden saavuttamisesta palkkiota urakoitsijalle. Mikään näistä valinnoista ei edellyttänyt muutosta hankintalakiin. 

Hankintaportaaleihin voi kuka tahansa luoda tilin saadakseen asiakirjat ja voidakseen esittää tarkentavia kysymyksiä kunnalle, koska hankintalain mukaan kunnan on vastattava kysymyksiin ja kaikkien kiinnostuneiden kysymysten vastaukset on annettava kaikille hankinta-asiakirjat hankkineille yritysten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi. Asiakirjojen lataaminen portaalista ei velvoita osallistumaan mihinkään. Hankintaportaaleja on Suomessa useita, esimerkiksi Hilma ja Cloudia Tarjouspalvelu. Hankintojen seuraamisen voi jopa automatisoida hankintapalvelussa. Kunnan hankintaosaamiseen vaikuttaminen on siis tärkeää.

Työmaiden ja tapahtumien liikennejärjestelyihin vaikuttaminen

Kunnan viranomaiset määrittelevät lupien ja lupiin liittyvien suunnitelmien avulla yleisötapahtumien ja katutyömaiden vaikutuksia jalankulun ja pyöräliikenteen sujuvuuteen. Siksi yleisötapahtumien järjestäjän ja katutyömaan urakoitsijan työmaalle määräämän valvojan lisäksi myös kunnan tarkastajat ovat hyviä sidosryhmiä tapahtumiin ja katutyömaihin vaikuttamiseen. Tapahtumille ja katutyömaille saattaa kunnan koosta riippuen olla eri tarkastajat. Tarkastajalla saattaa myös olla tietty maantieteellinen alue, jolla tarkastaja toimii.

Kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa työmaat ja tapahtumat suunnitellaan aina yksittäin erillisinä kaikista muista alueen toiminnoista, tapahtumista ja työmaista. Siksi ei ole epätavallista, että erilaisten yleisötapahtumien tai katutyömaiden yhtäaikaisuus johtaa pyöräilyn kannalta huonoon lopputulokseen. Tällöin ongelman ratkaisemisessa kannattaa vaikuttaa kunnan tarkastajiin, koska tarkastajat voivat yrittää muuttaa usean tapahtuman tai työmaan käytäntöjä kokonaisuuden kannalta parempaan suuntaan. Hepo on menestyksekkäästi tehnyt työmaakatselmuksia yhdessä urakoitsijoiden ja kunnan tarkastajien kanssa ja auttanut pyöräilyn kiertoreittien suunnittelussa työmaakatselmusten yhteydessä ottamalla yhteyttä tarkastajaan ja työmaista vastaavaan ongelmien ratkaisemiseksi.

Yleisötapahtumien osalta voi vaikuttaa toisaalta lupaviranomaisen osaamisen ja tietämyksen lisäämisen kautta mutta tavallisempaa on, että sen lisäksi pitää vaikuttaa myös kasvattamalla tapahtumajärjestäjän osaamista ja tietämystä olemalla suoraan yhteydessä järjestäjään.

Yleisötapahtumat vaikuttavat usein alueen tavanomaiseen jalankulkuun tai pyöräliikenteeseen. Tapahtumajärjestäjien liikenteenohjauksen ammattitaidon määrä vaihtelee. Tapahtumajärjestäjä tekee suunnitelman tilapäisestä liikenteenohjauksesta, jonka pohjalta osaava kaupungin tarkastaja edellyttää ohjeiden mukaisen kiertotien ja sen opastuksen rakentamisen. Myös tapahtuman verkkosivut ja muu tapahtumaviestintä voi antaa tietoa tapahtuman vaikutuksista liikenteelle.

Tapahtuman järjestäjän vastuulla on huolehtia tilapäisten liikenteenohjausjärjestelyjen toteuttamisesta kuten kiertoreiteistä ja liikenteenohjauksesta. Kunta ei siis varmista, että yleisötapahtuma on arvioinut oikein vaikutukset tapahtuma-alueen normaalien reittien käyttöön tai, että kiertoreitit ja liikennejärjestelyt on tehty laadukkaasti, turvallisesti, ennustettavasti ja pyörällä liikkumista sujuvoittavasti. Olisi tärkeää myös, että yleisötapahtumiin voisi saapua pyörällä ja, että tapahtuma olisi järjestänyt tätä varten myös tarvittavan pyöräpysäköinnin. Tapahtumien tilapäisistä rakennelmista ja aidoista ja kiertoteiden rakentamisen velvollisuudesta säädetään myös kunkin kunnan omassa rakennusjärjestyksessä ja rakennusjärjestyksessä määrätään myös siitä, millaisiin rakennelmiin tapahtumajärjestäjän tulee hakea lupa ja esittää suunnitelma kaupungille. Rakennusjärjestyksessä voi olla helpotuksia luvanvaraisuuteen esimerkiksi tapahtumien järjestämisen helpottamiseksi.

Yleiskaavat ja MAL-sopimukset

Yleiskaavoja sekä Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -sopimuksia kannattaa seurata, koska niissä otetaan toisinaan kantaa ylikunnallisiin pyöräliikenteen tavoiteverkkoihin ja baanaverkkoihin sekä raideliikennehankkeisiin. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset ovat sopimuksia, jotka valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa.

Vaikka tilavaraukseen otetaan kantaa tavallisemmin vasta asemakaavavaiheessa, MAL-sopimukset ja yleiskaavat antavat tietoa tulevista vaikuttamisen mahdollisuuksista. Ylikunnallisia raideliikennehankkeita käytetään myös pyöräliikenteen tavoiteverkkojen ja erityisesti baanaverkon kehittämiseen. Lisäksi niiden yhteydessä on mahdollisuus vaikuttaa kustannustehokkaasti pyöräilyn reittien ja laatukäytävien saamaan tilaan esimerkiksi siten, että radan alittavalle alikulkutunnelille on varattu riittävän leveä tila laadukkaan kävely- ja pyöräliikenteen rakentamiseksi ja että se on suunniteltu talvikunnossapidon kaluston vaatimuksen huomioon ottaen. Pääkaupunkiseutua koskee Helsingin seudun sopimus. MAL -sopimuksen piiriin liittyy myös kaupunkien aikeet rakentaa tai täydennysrakentaa kaupungin alueella olevia asutuskeskittymiä, joissa ihmiset elävät ja liikkuvat tulevaisuudessa. MAL -sopimuksia ei tuoda julkiseen vuorovaikutukseen ja vaikuttaminen niihin onnistuu niiden kaupungin poliitikkojen kautta, jotka pääsevät osallistumaan MAL-sopimuksen neuvotteluihin ja ohjaavat kaupungin virkahenkilöitä. 

Yleiskaavassa on kaavan yleismääräykset -osassa mahdollisuus määrätä pyöräilyreitistön laadusta. Tähän kannattaa vaikuttaa, koska laadulla tarkoitetaan pyöräväylän leveyttä sekä muita laatukäytävälle asetetttuja vaatimuksia, joita on määritelty esimerkiksi Väyläviraston pyöräliikenteen suunnitteluohjeessa. Yleiskaava ohjaa asemakaavaa ja yleiskaavan yleismääräysten avulla voidaan asemakaavaan varata laadukkaan pyöräilyväylän edellyttämä tila.

Lakimuutosten käytännön vaikutusten seuranta

Kaupungit toteuttavat liikennesuunnittelussa kansallisen tason lainsäädäntöä, kuten Tieliikennelakia. Kaupungin reagointi lainsäädännön muutoksiin ja muutosten toteuttamisen seuranta on tärkeää vaikuttamista, koska liikenneympäristön ennakoimattomuus ja epäselvyys ja huono kunto aiheuttaa vaaratilanteita pyörällä liikkuville.

Kun lainsäädäntö muuttuu, kaupungit saattavat tehdä kokeiluja, joilla testataan lainsäädännön mahdollistamia keinoja paremman liikenteen tai paremman kaupungin luomiseksi tai olemassa olevien käytännön ongelmien ratkaisemiseksi. Kokeilu on kaupungin tapa tehdä muutosta. Jos kokeilu onnistuu, on paremmat mahdollisuudet saada kokeillusta käytännöstä tai ratkaisusta pysyvä suunnitteluperiaate, toimintatapa tai -ohje kaupungille. Esimerkiksi uuden tieliikennelain voimaantulon myötä vuonna 2022 Tampereen kaupunki kokeili pyöräilyn sallimista yksisuuntaisilla kaduilla kaupungin keskustan alueella valituilla teillä. Kokeilun tulokset olivat mitattavia, ratkaisivat käytännön ongelman ja antoivat tietoa päätöksenteon perustaksi. Siksi kokeilu saattaa olla keino saada suurempi muutos aikaan vähemmällä muutosvastarinnalla. Kokeilut eivät ole normaalin osallistamisen piirissä, mutta kaupungit ovat toisinaan kiinnostuneita käyttäjäkokemuksen keräämisestä kokeilun eri vaiheissa. Siksi kokeiluja kannattaa kommentoida ja palautetta antaa.

YLEISTÄ SUUNNITELMIEN KOMMENTOINNISTA

Kirjoita vain oleellinen. Älä jaarittele. Kokoa usein toistuvat korjaukset yhteen. Ihan kaikista pikkujutuista ei kannata huomauttaa, varsinkaan luonnosvaiheessa. Lopputulokseen tuskin vaikuttaa, jos pyörätie on suunnitelmaluonnoksessa väärällä värillä. Pysy tärkeimmissä asioissa.

Ajattele lukijaa. Ole ymmärrettävä. Tarkista, että olet selvästi määritellyt, mistä suunnitelman kohdasta ja ajosuunnasta puhut. Kuvat helpottavat viestin ymmärtämistä huomattavasti. Suunnitelma-pdf:stä saa tehtyä kuvan helposti ottamalla tietokoneen ruudulta kuvankaappauksen. Nuolia voi piirrellä esimerkiksi Inkscapella tai Macin Preview’llä.

Viittaa mahdollisuuksien mukaan kaupungin omiin strategioihin ja suunnitteluohjeisiin, tutkimuksiin yms. Tarkempia kaupunkikohtaisia ohjeita niiden löytämiseksi on kappaleessa “Mistä löytää vaikuttamisen kohteet ja tietoa?”.

Ole rohkea, mutta realisti. Joskus suunnittelija joutuu valitsemaan huonoista vaihtoehdoista vähiten huonoimman. Esitä kritiikin yhteydessä aina ratkaisuehdotus. Esimerkiksi, mistä voisi ottaa tilan pyörätien leventämiseksi.

Suunnittelijatkin ovat ihmisiä. Anna aina positiivista palautetta silloin, kun siihen on aihetta.

ASEMAKAAVOJEN KOMMENTOINTI

Käy läpi kaavoituskatsaukset

  • Etsi asemakaavat, jotka sijoittuvat ratikan, metron tai junaradan vaikutusalueelle ja jotka koskevat kaupunkikeskustan uudelleensuunnittelua tai täydentämistä tai muuttamista asukasmäärän ja neliötehokkuuden kasvattamiseksi.
  • Etsi asemakaavat, jotka sijoittuvat pyöräilyn baanaverkon tai paikallisesti merkittävän uuden tai täydennettävän asuinalueen läpiajoalueen ympärille.
  • Etsi asemakaavat, joiden muutokset liittyvät kansallisen raideverkoston rakentamiseen
  • Etsi asemakaavat, jotka liittyvät suurten tapahtumien järjestämiseen tarkoitettujen tapahtumakeskusten rakentamiseen
  • Etsi kunkin asemakaava-alueen reunaan suoraan liittyvät voimassa olevat katusuunnitelmat.
  • Etsi pyöräilyn baanaverkon suunnitelmat, jotka syöttävät pyöräilyä asemakaava-alueelle

Kultakin asemakaava-alueelta, etsi

  • tarkat paikat, joissa huoltoliikenne ja pyöräily kohtaavat.
  • tarkat paikat, joilla yleisötapahtumat ja alueen kautta kulkeva pyöräily kohtaavat
  • tarkat paikat, joissa bussi- tai ratikkapysäkki ja pyöräilyn väylä kohtaavat
  • tarkat paikat liikkumisen pullonkauloille – pullonkaula on paikka, jossa esimerkiksi hissin rikkoutuminen tarkoittaa liikuntarajoitteiselle tai lapselle yli 400 m lisämatkaa esteen kiertämiseksi
  • kauppa-asioinnin ja julkisten asiointipisteiden – muiden kuin matkakeskusten – pyöräpysäköinnin tarkka paikka
  • matkakeskusten pyöräpysäköinnin tarkka paikka
  • pyöräpysäköinnin sisäänajon tarkka sijainti
  • tarkat paikat, joissa pyöräliikenteen paikalliset reitit ja pyöräpysäköinnin sisäänajon sijainnit kohtaavat
  • tarkat ruuhkautumisen pullonkaulapaikat, joissa jalankulun ja / tai pyöräilyn sujuvuuteen vaikuttaa kyseisten kulkumuotojen ruuhkautuminen
  • tarkat paikat, joissa tulee ja voi noudattaa kunnan omaa suunnitteluohjeistoa ja että suunnitteluohjeiston oikeaan osaan viitataan viitesuunnitelmassa tai suunnitteluvarauksen perusteissa
  • tarkat paikat alueen asukkaiden luontaisille liikkumisreiteille
  • tarkat paikat, joissa olemassa olevat katusuunnitelmat on huomioitu viitesuunnitelmassa
  • tarkat paikat, joissa Baanaverkolta liitytään pyörällä suunnittelualueen palveluihin ja analysoi, että toimiiko liittyminen pyöräilijän kannalta turvallisesti tai loogisesti tai helppokäyttöisesti
  • Mittaa, että Baana-tasoiselle pyöräväylälle on jätetty asemakaavassa laatukäytävän kriteerit täyttävä tila maastoon, tunneleihin ja silloille
  • Mittaa että yksisuuntaiselle pyörätielle on jätetty kadun molemmin puolin riittävä tila
  • Tarkista koulujen osalta, että koulujen yhteyteen on asemakaavaan merkitty riittävästi koulun suunniteltuun oppilasmäärään nähden pyöräpysäköintipaikkoja ja että koulun pyöräpysäköintipaikat sijaitsevat koulun välittömässä läheisyydessä
  • Tarkista, onko koulun välitön ympäristö rauhoitettu yksityisautoilusta ja pyri vaikuttamaan siihen, että saattoliikenne ohjataan jäämään etäämmälle koululta. Julkinen liikenne kuten raitiotie ja bussiliikenne koulun läheisyydessä on ok.
  • Tarkista, onko koulun välittömässä läheisyydessä tai koulun sijoituspaikkaan suoraan liittyen viherkäytäviä tai puistoalueita asemakaava-alueen viereisille vanhoille tai uusille asuinalueille. Pyri vaikuttamaan siihen, että yksityisautoilulle varattu väylä ei leikkaa koulun ja viherkäytävän/puiston yhteyttä. Julkinen liikenne kuten raitiotie ja bussiliikenne koulun läheisyydessä on ok. Viherkäytävät ja puistot ovat helpoilta ja turvallisilta tuntuvia ympäristöjä, joissa lapset ja aikuiset kokevat pyöräilyn luontevaksi ja se kannustaa pyöräilemään kouluun.

Kirkasta tavoite

Muodosta hissipuheen ydin eli kirkasta tavoite sillä kaikki yksittäiset suunnitteluongelmat eivät muodosta kirkasta tavoitetta. Tyyliin “EI 200 metrin kauppakassimaratonille” ja “EI esteitä toimivaksi todetulle totutulle reittille!”. “KYLLÄ Pohjois-Baanalta Ogeliin kauppaan!”. Jos tavoitteita on kovin monia, kampanja saattaa hajota, koska osatavoitteita pyritään sovittelemaan. Yksittäisiä korjaustoimia voi sitten tuoda esiin käytännön toimenpiteinä.

Löydä tukea, varmista osallisuus ja vaikuta joka tilaisuudessa

  • Pyri pääsemään Osalliseksi kaavoitusprosessiin. Etsi perusteet, joilla pääsee Osallisten joukkoon ja sovitaan tästä aluearkkitehdin kanssa. Peruste: Baanaverkko ja pyöräpysäköinti sekä Hepon tavoitteet ja toiminta pääkaupunkiseudulla.
  • Jos ollaan kaavoituksen Aloitus -vaiheessa, tehdään muistutus osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja viitesuunnitelmasta.
  • Jos kunta järjestää asukastilaisuuden tai Kerro kantasi – tilaisuuden, pyritään aktiivisesti saaman puheenvuoro ja keskustelemaan suoraan osoittamalla tietyt avainpuutteet ja niiden yhteys alueen käyttäjien tarpeisiin (hissipuhe)
  • Jos kunta järjestää kaavoituskävelyn tai asukastilaisuuden, pyritään aktiivisesti tapaamaan suunnittelua tehnyt yksityinen arkkitehtitoimisto tilaisuudessa ja keskustelemaan suoraan osoittamalla tietyt avainpuutteet ja niiden yhteys alueen käyttäjien tarpeisiin (hissipuhe)
  • Jos kaupunkisuunnittelu/kaupunkiympäristölautakunta on tekemässä päätöstä suunnitteluvarauksesta, pitää saada korjattua suunnitteluvarauksen ehdot vaikuttamalla suoraan lautakunnan jäseneen ja keskustelemalla suoraan osoittamalla tietyt avainpuutteet ja niiden yhteys alueen käyttäjien tarpeisiin (hissipuhe, hissipuhe Twitterissä, hissipuhe Instagramissa, hissipuhe Mastodonissa, Hissipuhe alueen Facebook – ryhmässä)
  • Jos kaupunkisuunnittelu/kaupunkiympäristölautakunta päättää kaavasta suoraan, tehdään kaavaehdotuksesta muistutus ennen kaavasta päättämistä. Lisäksi ennen lautakunnan kokousta pyritään vaikuttamaan suoraan lautakunnan jäseniin tuomalla esiin avainpuutteet ja niiden yhteys alueen käyttäjien tarpeisiin (hissipuhe, hissipuhe Twitterissä)
  • Jos kaupunkisuunnittelu/kaupunkiympäristölautakunta valmistelee asemakaavan sen viemiseksi valtuustoon,  tehdään kaavaehdotuksesta muistutus ennen kaavasta päättämistä. Valtuuston kokouksen alla pyritään keskustelemaan suoraan valittujen valtuutettujen kanssa osoittamalla tietyt avainpuutteet ja niiden yhteys alueen käyttäjien tarpeisiin (hissipuhe, hissipuhe Twitterissä)
  • Jos asemakaavasta tehty valitus on voittanut hallinto-oikeudessa, käydään hallinto-oikeuden perusteet läpi ja poimitaan perusteista ne, jotka tulee kääntää uudessa asemakaavassa pyöräilyn edistämisen puolelle noudattamalla hallinto-oikeuden  näkemystä.
  • Etsi kunkin kaava-alueen muut kansalaisjärjestöt ja kannusta heitä mukaan vaikuttamaan.

LIIKENNESUUNNITELMIEN JA KATUSUUNNITELMIEN KOMMENTOINTI

Yleistä

Lue suunnitelmakarttojen liitteenä oleva selostus. Suunnitelmasta ei välttämättä saa kokonaiskuvaa alueesta, joten avaa karttasovellus ja zoomaa kauemmas. 

Ota huomioon alueen muut tulevat muutokset. Paikallistuntemus on tärkeää. Jos et tunne aluetta, ota kaveriksi joku, joka tuntee. Liikennesuunnitelmasta eivät käy ilmi esimerkiksi mäet ja näkemät. Aluetta tuntevat tietävät, mistä mihin pyöräilijät yleensä kulkevat, sekä mitkä ovat nykyisen järjestelyn ongelmat ja mitä niille pitäisi tehdä.

Katso ensin isoja linjoja. Jos koko suunnitelman lähtöasetelma on pielessä, on turha näperrellä yksityiskohtien kanssa. Älä purematta niele annettuja lähtöoletuksia. Ajokaistoja ei välttämättä tarvita kolmea per suunta, pysäköintipaikkoja ei välttämättä tarvita joka paikkaan, autoliikenteen läpiajoa ei välttämättä tarvita joka kadulle. Uskalla kyseenalaistaa ja visioida.

Tarkista, mitkä ovat pyöräilyn pääsuunnat, ja ovatko ne sujuvat. Jos suunnitelmassa kulkee pyöräliikenteen pääreitti, mieti, onko se oikeassa paikassa. Tarkista, että pyörällä pääsee kaikista olennaisista suunnista kaikkiin oleellisiin suuntiin. Jokaiselta tonttikadulta ei tarvitse päästä pääverkkoon lyhintä mahdollista reittiä.

PYÖRÄLIIKENTEEN JA AUTOLIIKENTEEN EROTTELU

Mieti, onko valittu pyöräväyläratkaisu sopiva tähän kyseiseen kohtaan: kaksisuuntainen pyörätie, yksisuuntaiset pyörätiet, pyöräkaistat, pyöräkatu vai sekaliikenne. Yleensä kaupunkimaiselle alueelle sopii yksisuuntainen ratkaisu. Kaksisuuntainen pyörätie voi sopia esimerkiksi puistoon tai radanvarteen. 

Jos kommentoit Helsingin katusuunnitelmaa, katso pyöräliikenteen suunnitteluohjeen kohta pyöräliikennejärjestelyn valitseminen. Vantaalla, Espoolla ja Kauniaisilla ei ole omaa pyöräliikenteen suunnitteluohjetta. Jos kommentoit katusuunnitelmaa näille kaupungeille, käytä joko Helsingin pyöräliikenteen suunnitteluohjetta tai Väyläviraston ohjeita 18/2020 Pyöräliikenteen suunnittelu.

Pyöräilyä ei aina tarvitse sopeuttaa autoiluun tekemällä erillisiä pyöräteitä, vaan myös autoilu voidaan sopeuttaa pyöräilyyn esimerkiksi madaltamalla nopeusrajoitusta tai väylää kaventamalla.

Pääsääntöisesti:

  • Hiljainen katu: sekaliikenne tai pyöräkatu
  • Hiljainen yksisuuntainen katu: Yksisuuntainen liikenne autoille, kaksisuuntainen pyörille
  • Kohtalaisesti autoliikennettä mutta alhaiset nopeudet: pyöräkaistat
  • Paljon autoliikennettä ja/tai korkeat nopeudet: yksisuuntaiset pyörätiet
  • Puisto, radanvarsi tms: kaksisuuntainen pyörätie

PYÖRÄLIIKENTEEN JA JALANKULUN EROTTELU

Pyöräliikenne ja jalankulku ovat hyvin erilaiset kulkumuodot ja niillä on erilaiset tarpeet. Ota selvää, onko väylä tarkoitettu ensisijaisesti jalankulkuun, pyöräliikenteeseen vai ulkoiluun. Ulkoilu ja liikenne eivät sovellu samalle väylälle. Liikenteelle tarkoitettu pyörätie ei saisi olla yhdistetty väylä.

Pyöräliikenne ja jalankulku on yleensä syytä erotella toisistaan, jos jompaakumpaa liikennemuotoa on kohtuullisesti. Jos jalankulkua on hyvin vähän, eikä erillinen jalkakäytävä ole siten tarkoituksenmukainen, perinteinen suomalainen ratkaisu on yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Oikea ratkaisu olisi kuitenkin pelkkä pyörätie. Pyörätiellä saa myös kävellä, mutta se tapahtuu pyöräilyn ehdoilla. Tämä on yleinen ratkaisu Hollannissa. Yhdistetyllä väylällä pyöräily tapahtuu jalankulun ehdoilla. Jalankulun ja pyöräilyn yhdistäminen samalle väylälle vähentää pyöräilyn energiatehokkuutta, sujuvuutta ja mukavuutta, ja yhdistetty väylä soveltuu siksi huonosti liikenneväyläksi. Yhdistettyjä väyliä ei kannata rakentaa, jos on tavoitteena lisätä pyöräilyn määrää.

Baanan tai laatukäytävän ei pitäisi koskaan olla yhdistetty väylä, koska baanoilla pyöräily tulee priorisoida tärkeimmäksi.

Erotelluissa väylissä kiinnitä huomio tilanjakoon ja liikennemääriin. Kaksisuuntainen pyöräliikenne vie enemmän tilaa kuin jalankulku. Jos pyöräilijöitä on paljon ja jalankulkijoita vähän, ei ole järkeä vetää erotteluviivaa väylän keskelle.

  • Ulkoiluväylät: yhdistetty
  • Liikenneväylät: erottelu / vain pyörätie
    • Baanat: aina erottelu / vain pyörätie
    • Pyöräilijöitä ja jalankulkijoita on hyvin vähän: yhdistetty

PYÖRÄVÄYLIEN YKSITYISKOHDAT

Suunnitelman tarkkuustasosta riippuen tarkista pyöräväylien yksityiskohdat:

  • Ajolinjojen loogisuus ja sujuvuus
  • Kaarresäteet (huomioi mäkisyys, väylän leveys ja tavarapyörät)
  • Leveydet (pyörän maksimileveys 1,25m)
  • Vapaa tila pyörätien ympärillä (huomioi pyörän huojunta ja kallistus etenkin mutkissa)
  • Erottelu jalankulusta ja pysäkeistä
    • Kaiteet vilkkaasti liikennöityjen pysäkkien ympärillä
    • Tasoerottelu (kolmitaso) pääreiteillä
  • Reunakivet
  • Pintamateriaali
    • Oltava tasainen, saumaton, kova ja luistamaton (asfaltti)
    • Kivituhka, luonnonkivi, betonikivi yms. ei sovellu pyöräilyn liikenneväylälle
  • Näkemät
  • Ratikkakiskojen ylitykset
  • Baanakriteerit

AJORATA

  • Tukevatko kaistojen leveydet, määrät ja ajolinjat turvallisuutta ja nopeusrajoitusta
  • Kuka väistää
    • Tukeeko järjestely väistämisvelvollisuutta
    • Tarvitaanko korotettu pyörätien jatke
    • Joutuuko kääntyvä autoilija todella kääntymään
  • Pysäköidyt autot
    • Riittävä ovenavaustila
    • Näkemät risteyksissä

JALANKULKU

Selvitä, onko jalankulkuliikenne vilkasta vai vähäistä. Mieti mistä kulkevat jalankulkijoiden pääsuunnat sekä luontevimmat reitit risteyksissä ja pysäkiltä toiselle siirryttäessä.

  • Onko jalankulkijoille riittävästi tilaa
  • Onko jalankulkijoille tehty luonteva reitti risteyksen yli vai ohjataanko heidät kävelemään pyörätiellä
  • Ylijatkettu jalkakäytävä
    • Jalkakäytävän ja vähäliikenteisen tonttikadun risteyksessä jatkettu jalkakäytävä voi olla perusteltu
  • Suojatiet pyöräteiden yli
    • Tarvitaanko todella suojatie pyörätien yli vai voidaanko se jättää pois. Pyörätien yli pääsee helposti ilman suojatietäkin. Hollannissa ei yleensä merkitä suojateitä pyöräteiden yli.

LYHYT VAIKUTTAMISSANASTO

Maakuntakaava

Maakuntakaava on maankäytön ja rakentamisen suunnittelun väline maakuntatasolla (esim. Uusimaa). Siinä osoitetaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävä maankäyttö, esimerkiksi teollisuusalueet sekä vähittäiskaupan suuryksiköt (“Prisma ja K-Citymarket”).

Maakuntakaava laaditaan tyypillisesti niin ylätasolle, ettei sen kautta pääse laajasti vaikuttamaan pyöräliikenteeseen.

Yleiskaava

Yleiskaava on kaupungin tai kunnan oma suunnitelma kaupungin alueiden käytöstä. Jokaisella kunnalla tulee olla yleiskaava.

Yleiskaava ja varsinkin osayleiskaavat saatetaan laatia niin tarkoiksi, että niihin on mielekästä pyrkiä vaikuttamaan pyöräilyn suurten linjojen edistämiseksi kaupungissa.

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -sopimus

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset ovat sopimuksia, jotka valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa liikenteen ja asumisen kehittämisestä sekä valtion ja kaupunkien rahanjaosta. MAL-sopimukset ovat valtion tehokkain tapa tehdä kaupunkikehitystä ja kaupunkipolitiikkaa suurten liikenneratkaisujen kautta. Suuret ratkaisut vaikuttavat tavallisesti myös siihen, mihin asunnot rakennetaan eli missä ihmiset liikkuvat tulevaisuudessa kävellen ja pyörällä.

Asemakaava

Asemakaava on yleiskaavaa tarkempi suunnitelma. Kun yleiskaava kattaa koko kaupungin, asemakaava kattaa vain jonkin osan kaupungista (esim. Tapiolan kulttuuriaukion asemakaava). Asemakaava ei ole olemassa vain rakennusten sijoittamisen suunnittelua varten vaan siinä otetaan kantaa myös liikkumiseen, pysäköintiin ja saavutettavuuteen sekä yleiseen loogiseen toimivuuteen. 

Asemakaava on tarkkuutensa vuoksi tarpeellinen suunnittelun vaihe pyöräilyn edellytysten edistämiseksi. Suunnitelmien kommentoijan kannattaa kiinnittää huomiota alueen sisäisen pyöräliikenteen ja pyöräpysäköinnin järjestelyihin tai niiden puuttumiseen.

Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki ei edellytä kaikkien liikennemuotojen huomioivan liikenneverkkosuunnitelman tekemistä ja asemakaavassa edellytetään määrittelemään tontille ajo vain autoliikenteelle. Vaikka jokin laki ei nimenomaisesti edellytä asian sisällyttämistä suunnittelutyöhön, olisi erittäin tarpeellista, että kaikkien liikennemuotojen, mukaan lukien pyöräliikenteen tontille ajo, suunniteltaisiin osaksi asemakaavaa. Jos kunnalla on kulkumuotojen priorisointia ohjaavia sääntöjä tai päätöksiä, pitäisi niiden ohjata huomioimaan nämä kulkumuodot ja niiden pysäköintijärjestelyt juuri asemakaavassa.

Koska asemakaavassa ei edellytetä kaikkien liikennemuotojen väylien huomioimista on vaarana, että pyöräliikenteen sisältävä liikenneverkkosuunnittelu ja asemakaavatyö eriytyvät sisällöllisesti toisistaan.

Liikennesuunnitelma

Liikennesuunnittelua tehdään lähes kaikilla suunnittelun tasoilla. Pyöräliikenteeseen liittyvää liikennesuunnittelua tehdään erityisesti asemakaavoituksen yhteydessä. Liikennesuunnitelmassa esitetään katusuunnitelmaa yleisemmällä tasolla liikenneratkaisuiden periaatteet, kuten montako kaistaa kadulla on, tehdäänkö pyöräliikenteelle yksi- vai kaksisuuntaiset järjestelyt, onko risteyksessä liikennevalot, liikenneympyrä vai eritasoratkaisu. 

Katusuunnitelma, puistosuunnitelma

Katusuunnitelmassa esitetään katualueen käyttö eri tarkoituksiin sekä kadun sopeutuminen ympäristöön ja vaikutukset ympäristökuvaan. Katusuunnitelmasta käy myös ilmi mm. kadun liikennejärjestelyperiaatteet, kuivatus ja sadevesien johtaminen, kadun korkeusasema ja päällystemateriaali sekä tarvittaessa istutukset ja pysyväisluonteiset rakennelmat ja laitteet.

Puistosuunnitelma on vastaavanlainen ja -tarkkuuksinen suunnitelma kuin katusuunnitelma, mutta puistoalueella.

Katusuunnitelmassa voi pyrkiä vaikuttamaan mm. valittuihin pintamateriaaleihin sekä pyöräväylän leveyteen. Pääsääntöisesti kannattaa kuitenkin pyrkiä vaikuttamaan yleisemmällä tasolla kuin katu- tai puistosuunnitelmassa.

Kadun rakennussuunnitelma

Kadun rakennussuunnitelma on katusuunnitelmaa yksityiskohtaisempi suunnitelma kadun rakentamisesta. Tämä suunnitelma on tarkoitettu lähinnä kadun rakentajien käyttöön, eikä siihen liity vuorovaikuttamismahdollisuutta. Kadun rakennussuunnitelma hyväksytään viranhaltijapäätöksenä. Kadun rakennussuunnitelmaan kuuluu asemapiirustus, pituusleikkaus, tyyppipoikkileikkaus, rakennepoikkileikkaus, tasauspiirustus/ mittapiirustus, paalukohtaiset poikkileikkaukset, johtosiirto- / purkupiirustus (purettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet), katuympäristöpiirustus, Helsingin Seudun Ympäristön (HSY) työkirjapiirustus sekä muut rakenne- ja detaljipiirustukset. Asemapiirustus, pituusleikkaus, tyyppipoikkileikkaus, rakennepoikkileikkaus ja paalukohtaiset poikkileikkaukset laaditaan yleensä jokaisen kadun yhteydessä. Esimerkkinä tässä Vantaan kaupungin ohje Katusuunnitelman ja kadun rakentamissuunitelman sisältö.

Tiesuunnitelma

Tiesuunnitelma on suunnitelma maantien rakentamisesta tai kunnossapitotyöstä. Maanteiden suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa valtio (Väylävirasto ja ELY-keskukset) erotukseksi kaduista ja kunnan teistä, joiden rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa kunta. Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi Itäväylä, Kehä I ja moottoritiet kuten Länsiväylä ovat maanteitä. Maanteiden varsilla olevista jalankulku- ja pyöräväylistä tehdään tiesuunnitelma. 

Kuulutukset Uudellamaalla laadittavista tiesuunnitelmista löydät täältä. Käytännössä tiesuunnitelmien kautta vaikuttaminen pyöräilyn edellytyksiin pääkaupunkiseudulla tulee kuitenkin kyseeseen vain harvoin.

Liikenteen ohjaussuunnitelma

Liikenteen ohjaussuunnitelma osoittaa, miten liikenne järjestetään, eli käytännössä mitä liikennemerkkejä käytetään ja mihin ne sijoitetaan (esimerkki). Liikenteenohjaussuunnitelma tehdään kaikkialle, missä on liikennettä. Tilapäinen liikenteenohjaussuunnitelma tehdään osoittamaan liikennejärjestelyt tie- tai katutöiden aikana. Suunnitelma on tehtävä aina, kun tietöitä tehdään, riippumatta siitä, onko kyse kaupungin kaduista vai valtion maanteistä.

Ainakin Helsingissä liikenteenohjaussuunnitelmat tehdään viranhaltijapäätöksellä, jolloin niihin ei voi ennakolta vaikuttaa kunnan osallistamistoiminnan kautta ja jolloin niihin voi jäädä puutteita (ks. esimerkiksi Hepon kommentti Hämeentien liikenteenohjaussuunnitelmasta).

Viranhaltijapäätös

Viranhaltijapäätös tarkoittaa päätöstä, jonka tekee yksittäinen virkahenkilö, ja johon ei voi, ainakaan tyypillisesti, ennakolta vaikuttaa. Viranhaltijapäätökseen voi kuitenkin hakea muutosta siltä toimielimeltä, jonka alaisuudessa virkahenkilö toimii, eli esimerkiksi Helsingissä kaupunkiympäristölautakunnalta.

Allianssimalli suuressa rakennushankkeessa

Allianssimalli on rakennushankkeen eri osapuolten tiiviiseen yhteistyöhön perustuva toteutusmuoto, jossa rakentamisen keskeiset osapuolet eli tilaaja, rakennuttajakonsultti, suunnittelijat ja urakoitsija muodostavat yhteisen organisaation ja vastaavat yhdessä projektin suunnittelusta ja toteutuksesta. Allianssin osapuolina voivat olla urakoitsijat, arkkitehdit, rakennesuunnittelijat, talotekniset suunnittelijat, rakennuttajakonsultit ja tilaajat, kuten kunnat ja kaupungit. Tässä esimerkiksi Raide-Jokerin allianssimalli

Suunnitteluvaraus

Suunnitteluvarauksella kaupunki antaa jollekin toimijalle, tyypillisesti yksityiselle yritykselle, luvan suunnitella kaupungin maalle esimerkiksi asemakaavoituksen yhteydessä. Suunnitteluvaraus on aina voimassa määrätyn ajan. Suunnitteluvarauksen jälkeen tehdään myöhemmin erillinen päätös varsinaisesta tontinvarauksesta. Vaikka suunnitteluvarausta saattaa edeltää kaupungin johtama asemakaavan viitesuunnitelman tekeminen ja kaupungin vastuullinen lautakunta päättää suunnitteluvarauksen antamisen ehdoista, käytännössä suunnitteluvarauksen saanut taho määrittelee tekemässään suunnittelussa sen, miten tontille tai kokonaisella alueella tullaan rakentamaan. Tämä vaikuttaa suoraan myös alueelle ja alueella liikkumiseen sekä pysäköintiin. Tässä esimerkiksi Hepon kommentti Oulunkylän keskustan asemakaavan suunnitteluvarauksesta. 

ELY -keskus, Uudenmaan ELY-keskus

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus jakaantuu alueellisiin ELY-keskuksiin, joista Uudenmaan ELY-keskuksen alue noudattaa maakuntarajoja. Uudenmaan ELY-keskus on kolmen vastuun ELY-keskus eli se hoitaa tehtäväalueita elinkeinot, työvoima ja osaaminen, liikenne ja infrastruktuuri sekä ympäristö ja luonnonvarat (https://www.ely-keskus.fi/ely-uusimaa-tehtavat-ja-toiminta). Tienpidon lisäksi Uudenmaan ELY-keskus hoitaa ja ohjaa esimerkiksi elinkeinoelämän edistämistä, maahanmuuttoa, maahanmuuttajien kotouttamista sekä työllistymiseen liittyviä tehtäviä ja edistää ympäristönsuojelua sekä ilmastonmuutoksen ehkäisemistä. Vaikka ELY-keskus pääsääntöisesti kanavoi tukirahoitusta jatkuvaluonteiselle toiminnalle maaseutuelinkeinoissa omalla toiminta-alueellaan, niiden kautta kanavoituu myös hankerahoitusta EU:n rahoitusohjelmista. Tämä rahoitus on kuitenkin projektirahoitusta, jolla ei voi toteuttaa säännöllistä toimintaa. Toisinaan hankkeen edellytetään tuottavan tai kehittävän jotain uutta. Ajankohtaiset tiedot rahoituksista ovat täällä.

Muihin artikkelisarjan osiin pääset näistä linkeistä: toinen, kolmas, neljäs ja viides osa.
Löysitkö tästä artikkelisarjasta kehitettävää? Kommentoi tekstiä Google Drivessä.

Tulevat tapahtumat

Ke 28.2. klo 17:00 – 19:00

Vaikuttamisryhmän kokous

Tervetuloa Hepon vaikuttamisryhmän kokoukseen Polkimolle ke 28.2. klo 17-19. Kokouksessa keskustellaan ajankohtaisista pyöräliikenteeseen liittyvistä aiheista. Esityslistan luonnos: https://docs.google.com/document/d/1XZ9ERGno-Ni8JLj6TA6xv8HWJz5kEVxYJ-4fHyQDvng/edit Hepon vaikuttamisryhmä suunnittelee ja toteuttaa yhdistyksen vaikuttamistoimintaa yhdistyksen kokouksien vetämien suuntaviivojen mukaisesti. Vaikuttamisryhmä laatii kannanottoja, kommentteja, mielipidekirjoituksia ja blogeja yhdistyksen puolesta. Lisäksi vaikuttamisryhmä tapaa virkamiehiä ja poliitikkoja, toteuttaa kampanjoita ja tarvittaessa mielenosoituksiakin. Työ tehdään pääasiassa vapaaehtoispohjalta. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan Hepon vaikuttamisryhmään. Paikka: Iso Roobertinkatu 3-5 Sisäpihan/porttikongin kautta sisään, summeri "Kuvasto, Suomen Taiteilijaseura, Pyöräliitto, Pyöräilykuntien verkosto" 2. Krs. Tapaamiseen voi osallistua etäyhteydellä tämän linkin kautta: meet.google.com/qid-izti-uxc Tapahtuma Facebookissa: https://fb.me/e/6uR6NHYzU

Ma 11.3. klo 17:00 – 19:00

Hallituksen kokous

Polkimo, Iso Roobertinkatu 3-5 A 22, 00120 Helsinki
Ma 8.4. klo 17:00 – 19:00

Hallituksen kokous

Polkimo, Iso Roobertinkatu 3-5 A 22, 00120 Helsinki
Ma 13.5. klo 17:00 – 19:00

Hallituksen kokous

Polkimo, Iso Roobertinkatu 3-5 A 22, 00120 Helsinki
Kalenteri