6.3.2023

Pyöräilyinfo

Pieni vaikuttajan opas, Osa 3: Vaikuttaminen Espoossa

Helsingin seudun pyöräilijät ry (Hepo) on julkaissut järjestön aktiivien yhdessä kirjoittaman Pienen vaikuttajan oppaan keväällä 2023. Verkossa julkaistun oppaan tarkoitus on opettaa ja kannustaa ihmisiä kommentoimaan pääkaupunkiseudulla tehtävää liikennesuunnittelua ja sitä kautta tukea kaupunkien tavoitteita kehittyä paremmiksi pyöräilykaupungeiksi.

Tämä on artikkelisarjan toinen osa, joka käsittelee sitä, mistä löytyvät vaikuttamisen kohteet ja pohjatiedot Espoossa. Muihin artikkelisarjan osiin pääset näistä linkeistä: ensimmäinen, toinen, neljäs ja viides osa.

Espoo

Espoossa on parhaillaan käynnissä uuden yleiskaavan laadinta, joka tähtää vuoteen 2060. Kaavan taustoista, valmistelusta ja osallistumisesta löytyy lisätietoa täältä.

Voimassa ja valmisteilla olevat yleiskaavat kuten myös asemakaavat ja paljon muuta hyödyllistä tietoa löytyy Espoon karttapalvelusta.

Kaupunki- ja liikennesuunnittelusta vastaa Espoossa Kaupunkiympäristön toimiala, johon kuuluvat Kaupunkisuunnittelukeskus ja Kaupunkitekniikan keskus. Kaupunkisuunnittelukeskus vastaa yleis- ja asemakaavoituksesta sekä niihin liittyvästä liikennesuunnittelusta, ja Kaupunkitekniikan keskus vastaa yleisten alueiden kehittämisen ohjelmoinnista, suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta.

Kaupunkisuunnittelusta, kuten kaavoista ja liikennesuunnittelusta, löytyy lisätietoa täältä.

Katujen ja puistojen suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta löytyy lisätietoa täältä.

Kunnan rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luontoarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Espoon rakennusjärjestys löytyy täältä.

Vuorovaikutuksessa olevat suunnitelmat, joihin voi vaikuttaa juuri nyt, löytyvät yllä mainittujen linkkien kautta. Kaikki nähtäville tulevat suunnitelmat löytyvät kootusti myös kuulutuksista.

Espoo käyttää asukkaiden osallistamiseen Otakantaa.fi-palvelua. Palvelusta löytyy tyypillisesti luonnosvaiheessa olevia suunnitelmia, joita voi kommentoida. Palvelu löytyy täältä: https://www.otakantaa.fi/ (valitse hakuehdoista organisaatioksi “Espoon kaupunki”)

Suunnitelmia käsittelee ja hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta, tekninen lautakunta, kaupunginhallitus ja valtuusto. Kaikkien päätöksentekoelinten kokousajat, kokousten esityslistat ja pöytäkirjat sekä lisätietoa päätöksenteosta löytyy täältä.

Espoolla ei ole omaa pyöräliikenteen suunnitteluohjetta. Sen sijaan käytössä on erilaisia katusuunnittelun suunnitteluohjeita ja tyyppipiirustuksia. Nämä ohjeet ja esimerkiksi katupoikkileikkausten suunnitteluohjeet löytyvät täältä.

Suunnitelmia kommentoidessa kannattaa yleensä viitata kaupungin omiin ohjeisiin ja toteutettuihin hyviin ratkaisuihin. Jos näistä ei löydy riittävän laadukkaita ratkaisuita kyseiseen tilanteeseen, kannattaa avuksi ottaa Väyläviraston valtakunnallinen Pyöräliikenteen suunnittelu -ohje tai Helsingin pyöräliikenteen suunnitteluohje pyoraliikenne.fi. Näiden ohjeiden mukaisia ratkaisuja on jo tehty muutamia, mutta koska ohjeiden noudattaminen ei ole virallista, niin suunnitelmien taso vaihtelee ja etenkin vanhoilla alueilla, joissa tilaa on vähän, ratkaisut ovat vanhanaikaisia.

Pyöräliikenteen suunnittelua ohjaavat yleisesti Espoon pyöräilyn edistämisohjelma ja Pääpyöräilyreittien toteuttamisohjelma. Osa rakentamisesta tapahtuu katu-, tie- ja liikennehankkeiden yhteydessä ja osa toteutetaan pyöräliikenteen erillishankkeina. Toteuttamisohjelmassa esitellyt kohteet tulisi olla vuosittain investointisuunnitelmassa, mutta tämä ei ole useinkaan toteutunut. Toteuttamisohjelman edistymistä kannattaa seurata.

Pyöräliikenteen investoinnit löytyvät kaupunginjohtajan budjettiesityksestä, joka julkaistaan vuosittain marraskuun alussa, kohdasta investoinnit AD kevyen liikenteen väylät. Siitä näkee kuinka paljon rahaa pyöräteiden rakentamiseen ollaan laittamassa ja tekstiosassa on yleensä kerrottu pääpiirteissään, mihin ne menevät. Valtuustoryhmät neuvottelevat talousarviosta marraskuussa ja valtuusto hyväksyy budjetin joulukuun alussa. 

Talousarvioneuvotteluihin voi vaikuttaa useammassa eri vaiheessa. Alkusyksystä lautakunnat käsittelevät ehdotuksensa, jotka sitten menevät kaupunginjohtajalle. Tässä kohtaa voi yrittää lautakunnan jäsenten kautta saada muutoksia esimerkiksi teknisen lautakunnan budjetissa talvikunnossapitoon (teknisen lautakunnan käyttötalous vuodelle xx) tai pyöräteiden rakentamiseen (investoinnit). Tekstimuutoksia on helpompi saada kuin rahanlisäyksiä. Molemmat vaativat useamman puolueen, lautakunnan enemmistön, kannatuksen. Investoinneissa on käytössä investointikatto, joten jos ehdottaa jotain lisää niin periaatteessa pitäisi myös poistaa jotain. Investoinneista kannattaa katsoa paljonko AD kevyen liikenteen väylät -kohteelle on budjetoitu ja sisältääkö se pääpyöräilyreittien investointiohjelman kohteita.

Kaupunginjohtaja yleensä leikkaa budjettia omassa esityksessään, joka julkaistaan marraskuun lopulla. Tästä esityksestä valtuustoryhmät neuvottelevat joulukuun alussa. Tällöin voidaan tehdä vähän isompiakin muutoksia, jos ne saavat tukea useammalta valtuustoryhmältä. Ja päinvastoin, jos pyöräilylisäykset jäävät vain yhden ryhmän esityksiksi, ne jäävät toteutumatta. Esimerkiksi takavuosina moposuora Pohjois-Espooseen sai 400 000 € investointirahaa, kun sitä kannatti useampi puolue, mutta pyöräteihin ei tullut yhtään lisäyksiä, kun sitä ehdotti vain yksi puolue. Eli isojakin lisäyksiä voi saada yllättävillekin hankkeille, jos kannatusta on.

Ehdotusten kannattaa olla mahdollisimman konkreettisia, kuten:

• ”100 000 € reunakivien poistoon pääpyöräilyreittien varrelta”
• ”300 000 €  Akseli Gallen-Kallelan tien muuttamiseksi pyöräkaduksi maalauksin”
• ”50 000 € Leppävaaran – Mäkkylän välille parannetun talvikunnossapidon toteuttamiseksi”

50 000 € on minimi, jota pienempiä ehdotuksia ei tehdä. Hyvä keino on kirjoittaa muutosehdotus, summa ja perustelut ja ottaa yhteyttä valtuustoryhmien puheenjohtajiin, jotka neuvottelevat budjetista. Jos vielä joku oman puolueen jäsen tukee ehdotusta, voi puheenjohtajalla olla suurempi motivaatio viedä sitä eteenpäin. 

Tekninen lautakunta hyväksyy tarkemman suunnitelman investointikohteista joulukuun tai tammikuun kokouksessaan. Maaliskuussa valtuusto käsittelee pieniä, kymmenientuhansien eurojen raha-asiainaloitteita, joiden kautta voi esittää rahaa pyöräilyn edistämiseen. Tätä kautta on saatu rahoitus esimerkiksi koulureittien vaaranpaikkojen kartoituksiin. Espoon talousarvio löytyy täältä.

Espoon palautepalvelussa voi antaa palautetta liikenneympäristön ongelmista, kuten kunnossapidosta, työmaajärjestelyistä tai turvallisuudesta. Palvelun kautta voi myös tuoda esiin kehitystarpeita tai paikkoja, joissa on tarvetta pysäköinninvalvonnalle. Palautepalvelu löytyy täältä.

Työmaajärjestelyjen valvonta: Huomaathan, että silloin kun työmaa on toteutettu Allianssi-mallilla, työmaatarkastajat ovat Allianssin tarkastajia eikä kaupungin tarkastajia. Allianssi-tyyppisen yritysryppään pyörittämän työmaan haasteissa lähestytään tällöin allianssin tarkastajia eikä kaupungin tarkastajia.

Muihin artikkelisarjan osiin pääset näistä linkeistä: ensimmäinen, toinen, neljäs ja viides osa.
Löysitkö tästä artikkelisarjasta kehitettävää? Kommentoi tekstiä Google Drivessä.