10.10.2022

Pyöräilyinfo

Hepo kurssittaa aikuisia pyöräilyyn: uuden oppiminen ja pelkojen voittaminen hyödyksi niin yksilölle kuin yhteiskunnalle

“Onnistuminen, onnellisuus, vapauden tunne, itsensä voittaminen, riemu.”

Positiivisten tunteiden skaala on laaja, kun Helsingin seudun pyöräilijät ry:n (Hepo) aikuisten pyöräilyn peruskurssien koordinaattori Taina Renkonen kuvailee kahdelle pyörälle nousseiden kurssilaisten onnistumisen iloa. Hepon järjestämät pyöräilyn peruskurssit ovat kouluttaneet pyöräteillemme ja kaduillemme jo satoja tyytyväisiä uusia polkupyöräilijöitä.

Taito ajaa polkupyörällä koetaan Suomessa usein itsestäänselvyydeksi, ja jokaisen oletetaan nousevan kahdelle renkaalle jo lapsuudessaan. Eri taustoista ja erilaisista lähtökohdista ponnistavien ihmisten osalta tilanne ei kuitenkaan ole sama, eikä jokainen aikuinenkaan välttämättä osaa tai uskalla pyöräillä.

Hepo pyrkii omalta osaltaan vastaamaan tähän ongelmaan järjestämällä matalan kynnyksen pyöräilyn peruskursseja aikuisille. Kurssit ovat luonteeltaan sopivia vasta-alkajille sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä kurssille tullessaan osallistujan ei tarvitse osata mitään. Hepo on järjestänyt kursseja vuodesta 2020 Vantaan ja vuodesta 2021 Helsingin kaupungin tilaamana. 

Hepon järjestämien kurssien osallistujat tulevat monenlaisista taustoista. Osa oppilaista on lapsena kokeillut pyöräilemistä, mutta esimerkiksi kaatumisesta on jäänyt pelko. 

“Toinen osa oppilaistamme tulee puolestaan maista, joissa ei ole pyöräilykulttuuria tai pyöräily on esimerkiksi ainoastaan miesten tai varakkaiden juttu”, toteaa Hepon koordinaattori Taina Renkonen.

Polkupyöräilyn opettelu peruskurssilla alkaa tasapainon löytämisestä ja etenee vähitellen vaativampiin harjoituksiin. Kurssin edetessä osallistujien pyöräilytaidot ja itseluottamus kohenevat niin, että lopulta tuore pyöräilijä kykenee itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen kaupunkiympäristössä. Kursseille osallistuminen on ilmaista eikä omaa polkupyörääkään tarvitse. 

Oman tasapainon löytäminen ja siihen luottaminen on kaiken lähtökohta pyöräilytaitoja opeteltaessa. Kuva: Kati Pankka.

Tasapainon etsiminen on lähtölaukaus kahdella pyörällä liikkumiseen. Sitä harjoitellaan ilman polkimia potkupyöräilyn tapaan. “Usein loivan alamäen käyttö auttaa, sillä siitä oppilas saa helpommin tasapainoharjoitteluun tarvittavan vauhdin”, luonnehtii Renkonen. 

Pyöräilytaito ei ole itsestäänselvyys

Vaikka pyöräilyn oppiminen jo lapsuusiässä koetaan Suomessa jonkinlaisena itsestäänselvyytenä, on maassamme myös kantasuomalaisia, jotka eivät ikinä ole oppineet pyöräilemään. Helsingin Sanomat kertoo artikkelissaan, ettei tarkkaa tietoa pyöräilytaidottomien aikuisten määrästä ole. Noin 75 prosenttia aikuisista kuitenkin pyöräilee vähintään satunnaisesti – joten ainakin kolme neljästä taitaa kahdella pyörällä liikkumisen. 

Satu Leppäsen opinnäytetyön (Cycling as a Tool to Improve Active Participation of Immigrants) mukaan erityisesti maahanmuuttajataustaiset naiset kärsivät liikkumisen rajoitteista, mikä heikentää heidän mahdollisuuksiaan koulutukseen ja työhön sekä aktiiviseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja integraatioon. 

Monet maahanmuuttajataustaiset naiset eivät olekaan ikinä oppineet ajamaan polkupyörällä. Ja kun polkupyörä puolestaan on tasa-arvoinen kulkutapa – joka ei syrji ketään iän, sukupuolen tai tulotason takia – on aikuisten pyöräilyopetukselle epäilemättä tarvetta niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. 

Suomessa vallitsee tällä hetkellä tilanne, jossa kestävien liikennemuotojen, kuten polkupyöräilyn, kehittämiseen on poliittista tahtoa. Samanaikaisesti myös maahanmuutto lisääntyy. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksena myös pyöräilyn peruskursseille on entistä enemmän tarvetta. 

Hepon järjestämien pyöräilyn peruskurssien osallistujat tulevat monenlaisista taustoista, eikä osallistujilla ole mitään yhtä tiettyä taustaa, vahvistaa Taina Renkonen, ja jatkaa, että “ikäjakauma on suuri, naisia on suurin osa, mutta myös miehiä osallistuu kursseille.” 

Helsingin kaupungin avustuksella Hepon tuottamat aikuisten pyöräilyn peruskurssit on tarkoitettu maahanmuuttajille. Vantaan tilaamat kurssit ovat puolestaan avoimia kaikille aikuisille. 

Kaikki alkaa tasapainosta

Pyöräilytaidottoman tai -haluttoman aikuisen taustalla vaikuttaa usein jonkinlainen trauma tai huono kokemus polkupyöräilystä. Pelkoja lähdetään voittamaan kohtaamalla ne, “mutta antamalla samalla itselle aikaa ja armoa”, kertoo koordinaattori Renkonen. 

Kaikki oppilaat kohdataan kursseilla yksilöinä, ja eteneminen tapahtuu kullekin oppilaalle sopivalla tavalla. “Pyöräily saattaa kuitenkin pelottaa ja jännittää, vaikka mitään varsinaista traumataustaa ei olisikaan”, muistuttaa Renkonen. 

Hepon kursseilla hyödynnetään järjestön toiminnassa aktiivisesti mukana olevan Satu Leppäsen opinnäytetyöhön ja Pyöräliiton Maahanmuuttajat pyörille -hankkeeseen perustuvaa metodia. Menetelmässä lähdetään liikkeelle tasapainon opettelusta. Kun oppilas on löytänyt tasapainonsa, edetään polkemisen harjoittelemiseen. 

Ja kun pyöräilijä luottaa tasapainoonsa, ja jalat liikuttavat polkimia, on aika edetä pyöräilyn perustaitoihin. Vähitellen polkupyörän hallinta – kuten ohjaaminen, vauhdin kontrollointi ja pysähtyminen – alkaakin sujua. Lopulta kursseilla edetään helppoihin pyöräretkiin liikenteessä. 

Retkien aikana opetellaan pyöräilijän liikennesääntöjä ja oikeaa liikennekäyttäytymistä. “Tavoitteena on, että mahdollisimman moni saavuttaisi sellaisen taitotason ja varmuuden, että voisivat pyöräillä itsenäisesti”, kertoo Renkonen. 

Kun pyöräilyn perustaidot ovat hallussa, on aika edetä helppoihin pyöräretkiin liikenteessä. Nämä tuovat tuoreelle pyöräilijälle itseluottamusta ja tietoa liikennesäännöistä. Kuva: Kati Pankka.

Hyötyä niin yksilölle kuin yhteiskunnalle

Pyöräilykurssille osallistuminen ja pyöräilyn oppiminen aikuisiällä tuo mukanaan monenlaisia hyötyjä niin yksilölle itselleen kuin koko yhteiskunnalle. Itsenäiseen pyörällä liikkumiseen kykenevä yksilö saa käyttöönsä uuden kätevän, terveellisen, taloudellisen ja kestävän tavan liikkua niin arkilikenteen kuin ulkoilun ja liikunnankin merkeissä. 

Liikenneköyhyys (transport poverty) on Suomessa sangen vähän tutkittu yhteiskunnallinen ongelma, jota voidaan kuvata muun muassa tilanteena, jossa yksilölle ei ole tarjolla liikennevälinettä, joka sopisi henkilön taitoihin, kykyihin tai esimerkiksi taloudelliseen tilaan. 

Myös tarjolla olevien liikennemuotojen kohtuullisessa ajassa tavoittama alue voi olla rajallinen, mikä voi johtaa esimerkiksi sosiaaliseen eristymiseen. Edullisena, itsenäisenä ja tasa-arvoisena sekä kohtuullisen nopeana liikkumismuotona polkupyörä on monessa tapauksessa erinomainen vastaus liikenneköyhyyden mukanaan tuomiin ongelmiin. 

Ja kuten Pyöräliiton maahanmuuttajat pyörille -hankkeen sivuilla todetaan, madaltaa mahdollisuus pyöräillä kynnystä lähteä kotoa esimerkiksi asioimaan – ja voi olla avainasemassa jopa työllistymisen kannalta, sillä pitäähän työhaastatteluun ja töihin päästä matkustamaan. 

Pyöräily myös avartaa maailmaa, ja sen avulla pääsee kauemmas kotoa kuin vain jalkaisin. Se voi näin edistää sosiaalista verkostoitumista ja helpottaa arkea. Pyöräilyn terveys-, talous- ja ympäristöhyödyt koko yhteiskunnalle ovat nekin laajasti tunnustettuja. 

Ja vaikka mitattavat yhteiskunnalliset hyödyt ovat mittavia, ei henkilökohtaista mielihyvääkään tule väheksyä: Helsingin Sanomien artikkeli kuvaa sitä iloa, jota uuden oppiminen ja omien pelkojensa voittaminen tuo yksilölle. Pyöräilyn oppimisesta on iloa myös yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden tunteiden kautta. 

Maahanmuuttajanaiset kokevat ulkopuolisuutta, sillä ”lapset oppivat usein pyöräilemään suomalaisessa koulujärjestelmässä, ja silloin perheen äiti ei pääse mukaan yhteisille pyöräretkille,” muistuttaa Pyöräliiton maahanmuuttajat pyörille -hankkeen koordinaattori Federico Ferrara Helsingin Sanomien haastattelussa. 

Suuria tunteita kahdella pyörällä

Myös kurssilaisten Hepolle antama palaute kertoo pyöräilyn oppimisen tuomasta suuresta ilosta. ”Ai että on ollut ihanaa osallistua näille kursseille. Kaikki coachit ovat olleet superkannustavia, osaavia ja luotettavan oloisia ihania ihmisiä”, kertoo eräs osallistuja anonyymissä palautteessaan. 

”Olin haaveillut pitkään pyöräilyn opettelusta, mutta en ole tuntenut sitä helpoksi asiaksi aloittaa, varsinkin maassa, jossa kaikki pitävät sitä taitoa itsestäänselvyytenä”, vahvistaa osallistuja ennakko-oletuksen pyöräilytaidosta automaationa. 

Kurssilaisten palautteissa nousevat esiin myös aikuisiässä korostuvat pelot itsensä tai muiden vahingoittamisesta pyöräilyä opetellessa, mutta ”juuri siksi tämä mahdollisuus turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä on ollut erittäin arvokas lahja, jonka olen ottanut suurella kiitollisuudella vastaan”. 

Myös kouluttajien psykologiset taidot ja kannustava ote saavat runsaasti kiitosta. ”Kouluttaja oli todella hyvä opettamaan, ja tuki minua psykologisesti. Sain olla todella itsenäinen, ja kolmannella kurssikerralla kykenin jo polkemaan normaalisti”, luonnehtii kurssilainen.

”En ollut ikinä pyöräillyt – enkä uskonut, että olisin osannut kahden kerran jälkeen. Olen kiitollinen, kouluttajat olivat erittäin kärsivällisiä, kannustavia ja rohkaisevia!”

”Tärkeintä oli se, että kouluttajat antoivat minulle itseluottamusta ja saivat minut tuntemaan, että tilanne on hallinnassani. Olen osallistunut monille pyöräilykursseille aiemmin, mutta Hepon kurssi oli ensimmäinen, jolla tunsin itseni erittäin itsevarmaksi”. 

Onnistuminen, onnellisuus, vapauden tunne, itsensä voittaminen ja riemu ovatkin kaikki sanoja, joilla koordinaattori Taina Renkonen kuvailee pyöräilyn peruskursseille osallistuneiden tunteita, eivätkä “jotkut olisi voineet uskoa oppivansa taitoa”, jatkaa Renkonen. 

Jos pyöräilyn opettelu on tunteita herättävää oppilaille, on se sitä myös kurssien ohjaajille. Renkonen kertoo oppilaiden onnistumisen tuovan suurta iloa myös kurssien ohjaajille. “Se on varmasti yksi suurista motivaattoreista koko ohjaustyölle”, kertoo koordinaattori. Ilon lisäksi myös vaikeammat tunteet voivat nousta esille uutta oppiessa, ja “ohjaajat tietenkin myötäelävät oppilaiden matkassa kaikissa tunteissa”. 

Uuden oppiminen ja itsensä ylittäminen kasvattaa myös oppijan itseluottamusta. ”On ollut hieno nähdä, miten monet ihmiset kasvavat henkistä pituutta kurssin aikana”, luonnehtii projektipäällikkö Ferrara Kotoutumisen tukena -verkkosivuston haastattelussa. 

“Kurssi muuttaa kokonaan joidenkin osallistujien käsityksen itsestään, kun he huomaavat, että uusien asioiden oppiminen on heille mahdollista”, muistuttaa Ferrara. Positiivisilla kokemuksilla uuden oppimisesta ja itsensä kehittämisestä lienee epäilemättä suuria positiivisia vaikutuksia niin yksilölle kuin yhteisöllekin.

Hepon pyöräilyn peruskursseilla edetään yksilöllisesti: jokainen oppilas saa tarvitsemaansa opetusta omaan tahtiinsa. Kuva: Kati Pankka. 

Kuinka kehittyä pyöräilijänä?

Jos haluaisin kehittää omia pyöräilytaitojani, mutta pyöräily ja sen aloittaminen tuntuu haastavalta, kuinka asiassa tulisi edetä? Hepon aikuisten pyöräilykurssien koordinaattori Taina Renkonen kertoo esimerkiksi juuri Hepon kurssien olevan hyvä vaihtoehto pyöräilytaitojen opetteluun, etenkin jos pyöräily on täysin uusi asia.

Tärkeintä on kuitenkin “uskaltaa ja jatkaa yrittämistä, vaikka alkuun tuntuisikin vaikealta”, linjaa Renkonen. Myös itsenäisesti on luonnollisesti mahdollista kehittää omia pyöräilytaitojaan – eikä itsenäisen harjoittelun ja kokemuksen kartuttamisen merkitystä voi väheksyä kurssien ohellakaan. “Vaikka polkemaan moni oppiikin muutaman oppitunnin aikana, niin itsevarmaksi pyöräilijäksi voi olla pitkä tie”, muistuttaa Renkonen.

Turvallisuus on pyöräilyn harjoittelussa – kuten pyöräilyssä yleensäkin – ehdoton perusasia. “Kypärää kannattaa käyttää, ja liikennesäännöt tulee osata ja niitä noudattaa”, painottaa Renkonen, “ja toki pitää myös tuntea oma taitotasonsa, ja pyöräillä sen mukaan”. 

Jokaisen pyöräilijän – niin kokeneen kuin tuoreemmankin – kannattaa kerrata pyöräilijän liikennesäännöt. Ajantasaista tietoa löydät esimerkiksi Pyöräliiton verkkosivuilta. Pyöräliitto ja Traficom ovat myös julkaisseet lehtisiä pyöräilijän liikennesäännöistä useilla kielillä.

Kokemattoman arkipyöräilijän kannattaakin harjoitella pyöräilyä helpoilla ja rauhallisilla alueilla, kunnes taidot ja varmuus karttuvat. Hyvä vaihtoehto on myös kartuttaa osaamista kokeneemman kanssapolkijan seurassa. 

Tilaa pyöräilyn peruskurssi Hepolta

Hepon järjestämät aikuisten pyöräilyn peruskurssit ovat kustannustehokas ja myönteisesti vastaanotettu keino järjestää pyöräilyopetusta vasta-alkajille. Vuosina 2020–2022 Helsingin ja Vantaan kursseille on osallistunut liki kolme ja puoli sataa innokasta oppijaa, eikä kysyntä tunnu loppuvan. Kurssien osallistujista valtaosa oppi vähintään pyöräilyn perusteet. Moni myös saavutti tason, jolla esimerkiksi itsenäinen työmatkapyöräily on sujuvaa.

Koulutettujen pyöräilyohjaajien vetämillä kursseilla laatu ja turvallisuus on taattu.  Vantaan kaupungininsinööri Henry Westlin kertookin tyytyväisyydestään Hepon kanssa järjestettyihin kursseihin. ”Hankkeen tulokset ovat olleet poikkeuksellisen myönteisiä”, kertoo Westlin.

“Mahdollistamme tällä yhteistyöllä resurssi- ja kustannustehokkaasti keskeisen kansalaistaidon oppimisen suurelle joukolle ihmisiä, ja edistämme samalla kaupunkilaisten kestävää liikkumista”, hän jatkaa.

”Aikuisten pyöräilykursseja järjestämällä Vantaa haluaa rohkaista pyöräilytaidottomia aikuisia ottamaan haltuun uuden taidon, joka tukee niin kestävää liikkumista, terveellisiä elämäntapoja kuin vapautta ja itsenäisyyttä arjessa”, toteaa Vantaan kaupungin liikenneinsinööri Olli Tamminen. 

Haluaako sinunkin kaupunkisi tai organisaatiosi edistää niin kestävää liikkumista, terveyttä kuin yhteiskunnallista integraatiota? Ota yhteyttä Helsingin seudun pyöräilijöiden toiminnanjohtaja Henni Ahvenlampeen ja tilaa tarpeisiinne räätälöity pyöräilykurssi. Voit myös kysyä lisää – vastaamme mielellämme. Myös uusia vapaaehtoisia pyöräilykurssien ohjaajia etsitään!

Liity mukaan edistämään pääkaupunkiseudun pyöräilyä

Voit tukea Hepon tärkeää työtä muun muassa pyöräilyopetuksen parissa muun muassa liittymällä järjestön jäseneksi. Hepon jäsenenä pääset hyödyntämään rahanarvoisia jäsenetuja, joilla mm. huollatat niin pyörää kuin pyöräilijääkin mukavilla alennuksilla. 30 euron vuosijäsenmaksu maksaa itsensä nopeasti takaisin. Helsingin seudun pyöräilijät ry, tuttavallisemmin Hepo, on pyöräilyn edistämiseen keskittynyt kansalaisjärjestö, jolla on yli 1550 jäsentä. Pyrimme vaikuttamaan lainsäädäntöön ja liikennesuunnitteluun niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Puoluepoliittisesti Hepo on sitoutumaton. Vaikuttamisen ohella myös pyöräretkien järjestäminen on ollut alusta alkaen näkyvä ja merkittävä osa Hepon toimintaa. Pyöräretket löytyvät retket-sivulta.

Teksti: Lauri Kervinen