31.5.2024

Tiedotteet

Liikennerauhaa tarvitaan koulutielle ja päiväkotimatkalle

Liikennerauha viittaa liikenneympäristön rauhoittamiseen ja liikenteessä liikkujien rauhalliseen käyttäytymiseen. Rauhallinen ja turvalliseksi koettu liikenneympäristö ja liikennekulttuuri lisäävät pyörällä liikkumisen houkuttelevuutta kaiken ikäisillä. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää alueisiin, joilla liikkuu tai halutaan liikkuvan paljon lapsia. Tällaisia ovat päiväkoti- ja koulumatkareitit sekä koulujen ja päiväkotien lähiympäristöt.

Seuraavaksi tutustumme kolmeen pyöräiltävään päiväkoti- sekä koulureittiin pääkaupunkiseudulla. Helsingissä haastattelimme paikallista vanhempaa ja lasta, Espoossa paikallista vanhempaa ja Vantaalla Hämeenkylän koulun opettajaa. Jokainen haastateltava kertoi koulureitin tai päiväkotimatkan niin hyvistä kuin huonoistakin puolista.

1) Helsingissä lapselle turvallista pyöräiltävää koulureittiä pitää hakea 

Ensimmäinen haastattelu toteutettiin Helsingin Pasilassa vilkkaan Veturitien liikenneympyrän luona. Paikan valitsivat Jonatan Hildén ja 10-vuotias Alix Hildén, koska liikenneympyrä on Alixin koulureitin turvattomin kohta. Alix kulkee koulumatkansa usein pyörällä isänsä Jonatanin kanssa. “Kuljemme Pasilan Veturitallinkujan alikulkutunnelin läpi ja nousemme Aleksis Kiven kadulle, jota pitkin pyöräilemme Kotkankadun risteykseen, josta nousemme Porvoonkatua. Alppilan raitiovaunupysäkin kohdalla käännymme yksisuuntaiselle Kirstinkujalle, menemme Työväenasuntomuseon ohi ja saavumme koululle’’, kertoo Jonatan Hildén. Matkaa Åshöjdenin peruskouluun kertyy yhteensä 2-3 kilometriä riippuen siitä, minkä reitin valitsee. Pääkaupunkiseudulla ruotsinkielisessä perusopetuksessa lasten koulumatka lähikouluun on usein pidempi verrattuna matkaan suomenkieliseen perusopetukseen. Tässä tapauksessa koulussa on ruotsinkielinen musiikkiluokka, jonne oppilaita tulee siksi useista paikoista Helsingissä.

Vaarallinen risteys koulureitin varrella

“Yleisesti ottaen Alixin koulureitti on aika turvallinen, mutta Pasilassa oleva Veturitien liikenneympyrä on vaarallinen, vaikka onkin vasta hiljattain rakennettu. Olemme nähneet monia läheltä piti -tilanteita sekä todistaneet yhden törmäyksen auton ja pyöräilijän välillä. Autoista voi olla lisäksi vaikeuksia nähdä pienempiä pyöräilijöitä liikenneympyrässä’’, kertoo Jonatan Hildén. Muukin liikenne liikenneympyrässä herättää myös Alixissa huolta: “En aina ehdi varoa todella nopeita pyöräilijöitä, jotka soittavat kelloa’’.

Sekä vanhempi että lapsi toivovat, että ajonopeuksia liikenneympyrässä rauhoitettaisiin ja, että sekä autoilijat että jalankulkijat ja pyöräilijät huomioisivat toisensa paremmin. “Ensinnäkin autoilijoiden pitäisi katsoa tarkemmin pyöräilijöiden saapumissuuntiin, kun autolla saavutaan liikenneympyrään. Olen nähnyt, kun autoilija on ollut ajaa pyöräilevän lapsen päälle tässä liikenneympyrässä’’, kertoo Alix Hildén. “En ole varma, mitä liikenneympyrän suhteen pitäisi tehdä. Ehkä hidastetöyssyt ajoradalla voisivat auttaa’’, ehdottaa Jonatan Hildén.

Alixin koulureitille on mahdollisesti tulossa muutoksia, kun Veturitallinkujan alikulku mahdollisesti suljetaan liikenteeltä läheisen rakennustyömaan vuoksi. Saattaa olla, että on löydettävä uusi koulureitti, mutta se ei tunnu tälle aktiiviselle pyöräilevälle perheelle tuottavan ongelmaa. “On muutamia eri vaihtoehtoja, voimme esimerkiksi kulkea yläkautta Pasilansiltaa pitkin. Tunnen alueen aika hyvin, on vain muutamia katuja, joita pitkin en ole pyöräillyt’’, kertoo Alix Hildén. “Siltaa pitkin mentäessä reitti on liikennevalojen takia ehkä hieman turvallisempi lapsen kanssa kuin reitti liikenneympyrän kautta, mutta liikennevaloissa joutuu odottamaan pitkään ja vasemmalle risteyksestä puuttuu vasemmalle kääntyvän pyöräilijän toisto-opastin. Ratapihantien ja Pasilansillan risteyksen liikennevalot tulee ehdottomasti rakentaa loppuun ennen läheisen alikulun sulkemista. Mutkitteleva alikulun reitti on toiminut erityisesti aikuisille, jotka näkyvät ja osaavat ottaa tilan ja varoa liikenteessä, lapselle ei niinkään’’, jatkaa huolestunut Jonatan Hildén.

Parempia ratkaisuja pyöräilijän näkökulmasta koulun läheisyyteen

Vaarallisen liikenneympyrän jälkeen koulureitti jatkuu Aleksis Kiven kadulle, jossa on yksisuuntaiset pyörätiet. Aleksis Kiven kadulta kaksikko kääntyy kohti koulua. He toivoisivat Kotkankadulle ja Porvoonkadulle pyöräteitä, jotta kulkeminen tuntuisi turvallisemmalta.

 “Lähellä koulua on vaaran paikka, Porvoonkadun ylityksessä, jossa ei ole pyörätietä ollenkaan. Jos haluaisimme ajaa koko matkan koululle pyörätietä, meidän tulisi ylittää Sturenkatu kahdesti, mikä on järjetöntä, sillä joutuisimme odottamaan kahdet liikennevalot ja se veisi kohtuuttomasti aikaa. Reitin Alppilan läpi voi Aleksis Kiven kadun sijasta ajaa myös rauhallisempia katuja pitkin, joissa ei ole pyöräteitä. Kaikki eivät tosin pidä siitä, että joutuu pyöräilemään ajoradalla sekaliikenteessä’’, toteaa Jonatan Hildén. Kaksikko kulkee koulureitin mieluummin näitä pienempiä teitä pitkin välillä ajoradalla pyöräillen, kuin Sturenkatua pitkin, sillä valoissa odottaminen vie liikaa aikaa.

Autoilla tehtävä saattoliikenne toimii katuverkolla yksisuuntaista katua pitkin

Suurimmaksi osaksi Alixin kouluun eli Åshöjdensin peruskouluun saavutaan julkisilla, kävellen tai pyöräillen. “Järjestely autoilla tehtävälle saattoliikenteelle on aika toimiva. Pienempi kuja koulun vieressä, Kirstinkuja, on autoille yksisuuntainen ja siinä nopeudet pysyvät maltillisina. Jotkut jättävät lapsensa myös Sturenkadun varteen, mikä on myös toimiva tapa’’, kertoo Jonatan Hildén. 

Pyöräpysäköinti on järjestetty koulun pihalla kaksikon mielestä tyydyttävästi. “Pyöräpysäköinti on aika iso ja pihalla on runkolukittavia telineitä, mutta myös vanhemman mallisia pienempiä telineitä’’, toteaa Alix. Runkolukittavia telineitä tarvittaisiin lisää. “Jos saapuu kouluun yhdeksän jälkeen, pyörää ei enää saa mahtumaan runkolukittaviin telineisiin, jossa ne ovat paremmassa turvassa’’, harmittelee Jonatan Hildén.

Hildénien perhe pyöräilee myös talvisin, mutta koulun pyöräpysäköintiä koulun pihalla ei talvikunnossapidetä lainkaan. Suurelta osin koulureitti on kuitenkin talvikunnossapidon piirissä ja osittain kulkee myös tehostetun talvihoidon pyöräväylää pitkin. “Joskus reitti on sohjossa ja pyöräily on hankalaa’’, kertoo Alix Hildén.

Rohkeasti pyörän selkään

Haastattelun päätteeksi kysyimme, mitä vinkkejä kaksikko antaisi aloittelevalle pyöräilijälle. “Pitää vain uskaltaa. Ensin voi aloittaa pyöräilyn vanhempien kanssa, jonka jälkeen voi pyöräillä yksin, kunhan vaan muistaa reitin. Sen lisäksi pitää aina muistaa seurata ympäröivää liikennettä, sillä autoilijat eivät aina huomioi pyöräilijöitä. Fiksuinta on tarkastaa useampaan kertaan, ettei autoilijoita tule’’, kannustaa Alix Hildén.

Tiesitkö, että Hepon sivuilta löydät tärkeimmät pyöräilijän liikennesäännöt? Tutustu sääntöihin tästä!

2) Reitti Silkkiniityn päiväkotiin Espoossa toimii kohtuu hyvin

Toinen haastattelu toteutettiin Espoon Tapiolassa. Maaria Klemolan lapsi käy Silkkiniityn päiväkotia ja haastattelupaikaksi valikoitui luontevasti päiväkodin edusta. Klemola taittaa päiväkotimatkat lapsensa kanssa pyörällä aina, kun se on mahdollista. “Päiväkotimatka on siinä mielessä mukava, että suurin osa siitä kulkee puistotietä pitkin. Reitillä on vain vähän risteävää liikennettä esimerkiksi autojen kanssa. 4-vuotiaan lapseni kanssa reitti on ollut hyvä itsenäisen liikenteessä liikkumisen harjoitteluun. Matkaa suuntaansa on noin 1,5 km ja siihen ei montaa risteystä mahdu’’, kertoo Klemola. Hän pitää päiväkotireittiä turvallisena, sillä reitillä on otettu huomioon alueen päiväkoti- ja koulumatkaliikenne: alueella on pääosin 30 km/h nopeusrajoitus ja kaikista vilkkain risteys on valo-ohjattu. “Nopeusrajoitukset ovat hyviä, sillä ne auttavat autoilijoita reagoimaan tilanteisiin paremmin’’, toteaa Klemola. Lisäksi Klemola osaa kertoa, että Tapiolaa suunniteltaessa on nimenomaan otettu huomioon se, että reitit mahdollistavat lasten itsenäiset koulumatkat turvallisesti.

Autoilla tehtävän saattoliikenteen vuoksi Silkkiniityn päiväkodin edusta Espoossa on päivittäin lapsille turvaton

Silkkiniityn päiväkotiin saavutaan niin jalan, pyörällä kuin autollakin. Päiväkodin edustalla on kapea tila autoilla tehtävälle saattoliikenteelle, eikä paikka autojen kääntämiseen ole. Tämä luo aamuisin ja iltapäivisin kaaoksen päiväkodin edustalle Opintiellä. “Saattoliikenne on tälläkin päiväkodilla ongelma. Me pystymme väistämään vilkkaimman saattoliikenteen niin, että lähestymme päiväkotia takaapäin toista reittiä’’, kertoo Klemola. Suurimpana ongelmana saattoliikenteessä Klemola mainitsee työmaan, joka sijaitsee päiväkodin vieressä:“Työmaan takia toinen suojatie on poistettu käytöstä. Suojatie, joka on käytössä johtaa suoraan autojen pysäköintialueelle keskelle autoilla tehtävää saattoliikennettä’’. Tämä ratkaisu oli Klemolan mielestä ongelmallinen varsinkin talvella, kun suojatien katumerkinnät olivat peittyneet lumen alle ja reittiä pidettiin kunnossa huonosti. “Monena aamuna auto oli pysäköity suoraan suojatien päälle ja turvallista suojatien ylitystä ei ollut tarjolla ollenkaan’’, kertoo Klemola.

Pyörällä päiväkotiin saavutaan ahkerasti, mutta pyöräteline on käyttökunnossa vain lumettomaan aikaan

Päiväkodin edustalla on paljon pyöriä pysäköityinä, mikä on todella ilahduttavaa. Pyöräpysäköinti kuitenkin vaatisi myös parannettavaa, sillä tarjolla on vain vanhanmalliset telineet, niin sanotut vanteen vääntäjät, ja nekin heikkokuntoiset. “Monet lapset ja heitä saattavat aikuiset tulevat pyörällä päiväkotiin ja runkolukittavat telineet olisivat paikallaan. Joskus näkee myös sitä, että pyörät nostetaan päiväkodin sisäpihalle vaunuparkin puolelle päiväksi turvaan’’, kertoo Klemola. Talvisin pyöräpysäköintiä ei ylläpidetä ollenkaan.

Päiväkotien ympäristöjen talvikunnossapitoa on kehitettävä

Klemolan perhe ei pyöräile päiväkotiin talvella, sillä puistossa kulkevan reitin kunnossapidon puutteiden takia reitti on turhan rankka vielä aloittelevalle pyöräilijälle. “Talvella voisi valita pidemmän reitin, joka kulkee suurempia teitä pitkin, joissa on kohtuullinen talvikunnossapito. Tämä on kuitenkin reilusti pidempi reitti ja vie enemmän aikaa, jonka takia ei olla sitä lähdetty kokeilemaan’’, toteaa Klemola.

Suojatiet tulee merkitä selkeästi päiväkotien ympäristössä myös työmaiden aikana

Klemola on pääosin tyytyväinen pyöräiltävään päiväkotireittiin, sillä se on suurelta osin turvallinen ja viihtyisä aloittelevalle pyöräilijälle. Suurimmat kehityskohteet sijaitsevat aivan päiväkodin läheisyydessä. “Opintielle Kaupinkalliontien risteykseen pitäisi ensimmäiseksi saada selkeämmät suojatiemerkinnät. Nykytilanne on suoraan sanottuna tällä hetkellä katastrofi. Talvella Tapiolan suunnasta Kaupinkalliontietä saapuessa ei löytynyt turvallista reittiä ollenkaan, mikä on turvallisuusriski’’, kertoo Klemola. Tämän lisäksi Klemola on pannut merkille, että päiväkodin ohi kulkee tärkeä työmatkapyöräily-yhteys Otaniemen suuntaan. “Päiväkodin edessä Opintiellä on aamuisin kova ruuhka, kun on autoilla tehtävää saattoliikennettä, jalan ja pyörällä vanhempineen saapuvat päiväkotilaiset sekä lisäksi reipasvauhtista pyörällä tehtyä työmatka-ajoa alamäkeen. Sitä, miten nämä kaikki kulkijat voisivat kulkea turvallisemmin tässä kohdasta, pitäisi vielä kehittää’’, ehdottaa Klemola.

Lapsen kanssa pyöräily vaatii kärsivällisyyttä, mutta se palkitsee

Klemola tiedostaa, että kaikilla ei ole mahdollisuutta pyöräillä päiväkotiin tai kouluun lapsensa kanssa – päiväkotipaikkaa ei välttämättä saa tarpeeksi läheltä. Lisäksi reitit voivat olla liian pitkiä tai vaarallisia itsenäisen pyöräilyn harjoitteluun päiväkotimatkoilla. “Toivon, että ihmiset lähtisivät rohkeasti kokeilemaan pyöräilyä niillä reiteillä, joilla se on mahdollista’’, toteaa Klemola. Hän mainitsee, että päiväkoti- tai koulumatka pyöräillen voi aluksi kestää kauemmin verrattuna autoiluun, mutta yhdessä opettelemalla lapsi kehittyy ja matka nopeutuu toiston kautta. Aluksi vanhempi voi kulkea kävellen lapsen pyöräillessä, jolloin pystyy paremmin ohjaamaan liikenteessä liikkumista harjoittelevaa ja vaikka pitämään kiinni hankalissa paikoissa. “Toivon lapseni olevan valmiimpi itsenäiseen kulkemiseen kouluiässä, kun hän on saanut harjoitella päiväkotiin ajamista. Nyt nelivuotiaana on jo toinen kesä harjoittelua’’ kertoo Klemola. Lopuksi Klemola antaa vielä muutaman vinkin: “Kannattaa valita rauhallinen reitti, vaikka se olisi pidempi, jotta voi itse paremmin mielin antaa lapsen kulkea ja harjoitella itsenäistä kulkemista. Lisäksi lapsen kirkas vaatetus ja valot ovat todella tärkeät aamuhämärissä’’. 

3) Vantaan Hämeenkylän koulun ympäristöä on pyritty tekemään turvalliseksi 

Kolmas haastattelu toteutettiin sähköpostitse Vantaalla sijaitsevan Hämeenkylän koulun opettajan, Meri Rantasen kanssa. Pyysimme Rantasta pohtimaan oppilaidensa kanssa pyöräiltävää koulumatkaa Hämeenkylän kouluun muun muassa turvallisuuden, viihtyvyyden ja ympärivuotisuuden näkökulmista. “Koulumme sijaitsee pientaloalueella, hyvien kulkuyhteyksien päässä Länsi-Vantaalla. Koulun läheisyydessä olevilla kaduilla on erikseen jalankulun ja pyöräliikenteen väylä, toki pientaloalueen sisällä poljetaan usein myös ajoradalla, mutta nopeusrajoitus näillä kaduilla on suurimmaksi osaksi maltillinen’’, kirjoittaa Rantanen.

Pääsääntöisesti autoilla liikkuvat osaavat ottaa huomioon pyöräilijät, mutta risteysalueet ovat välillä vaaranpaikkoja. “Saavuttaessa Varistontielle on jyrkkä alamäki, ja tämä on mielestäni yksi suurimmista vaaranpaikoista. Siinä on 30 km/h nopeusrajoitus ja ylityksessä korotettu suojatie. Silti tämä kohta tuntuu itse pyöräillessä tai autoillessa turvattomalta’’, toteaa Rantanen. Tämän lisäksi autoilla liikkuvat usein antavat liikennesääntöjen vastaisesti pyöräilijöille tilaa tilanteissa, joissa pyörällä liikkuvat olisivat väistämisvelvollisia. “Pelkään tämän joku kerta aiheuttavan onnettomuuden, jos koululainen on tottunut saavansa polkea suojatien yli suoraan ajavien autojen antaessa hänelle tietä.  Joku kerta voi olla, että autoilija ei annakaan tietä’’, toteaa Rantanen.

Vanhempien tulee kuunnella koulua ja hoitaa autoilla tehtävä saattoliikenne vain sitä varten rakennetusta kohdasta

Hämeenkylän koulun piha-alueella on paljon runkolukittavia pyörätelineitä, jotka ovat aktiivisessa käytössä. Piha-alueella on myös videovalvonta suurimmalle osalle pyörätelineitä. Kaikki alueen pyörätelineet eivät kuitenkaan ole turvallisesti saavutettavissa. Osa pohjoisen suunnasta pyörällä saapuvista oppilaista laittaa pyöränsä koulun pohjoispuolella olevan liikuntahallin edessä oleviin runkolukittaviin telineisiin. Nämä telineet ovat autojen pysäköintialueen yhteydessä, eikä kohdassa ole erillistä jalankulun ja pyöräilyn väylää. Tämä yhdistelmä synnyttää vaaranpaikan. Henkilökunnan ja liikuntahallin autojen parkkipaikkaa käytetään myös koululle tuleviin tavarantoimituksiin. Lisäksi myös osa koululaisten vanhemmista hoitaa autolla saattoliikennettä tätä parkkipaikkaa käyttäen, vaikka koulu ohjaa käyttämään Varistontiellä olevaa levennystä. “Vaikka autojen vauhdit liikuntahallin parkkipaikalla ovat maltillisia, autot voivat olla jalankulkijoille ja pyöräilijöille vaaraksi’’, kirjoittaa Rantanen.

Hämeenkylän koulun kahden oman pyöräpysäköintialueen yhteydestä ei puutu erillisiä jalankulun ja pyöräilyn väyliä, eikä vastaavaa ongelmaa synny. Autoilla tehtävä saattoliikenne on ohjattu Varistontiellä jalankulun ja pyöräilyn väylän yli omalle levennykselleen. Tämäkin risteys on silti potentiaalinen vaaranpaikka jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja autoilijoiden kohdatessa.

Pyöräily osana koululiikuntaa myös talvella

Hämeenkylän koululla on omia pyöriä ja pyöräilykypäriä, joita käytetään liikuntatunneilla tutustuttaessa alueen liikuntamahdollisuuksiin. “Koulumme pitkäaikainen käsityönopettaja, Antti Partanen, on huoltanut oppilaiden kanssa pyöriä ja nyt olemmekin uuden edessä, kun hän on jäämässä eläkkeelle, että miten tämä tulee tulevaisuudessa toimimaan’’, kirjoittaa Rantanen. Osaan koulun pyöristä on myös hankittu nastarenkaat, jotta oppilaat voivat kokeilla pyöräilyä talvella. 

Hämeenkylän koulun oppilaita kulkee myös talvella kouluun pyöräillen. “Läheisen Vihdintien varressa kulkee korkeimman talvihoitoluokan jalankulun ja pyöräilyn väylä, joka aurataan talvella nopeasti aamuyöstä. Tämän väylän risteyksissä on jalankululle ja pyöräilylle turvalliset alikulkutunnelit. Muut alueen väylät aurataan talvisin hieman myöhempään, koulupäivän aikana. Päivän aikana satanut lumi poistetaan siis pienemmiltä väyliltä nopeammin, kuin Vihdintien varteen satanut, joka aurataan aamuöisin’’, kertoo Rantanen. Hän myös mainitsee, että on joutunut talvisin pyytämään erikseen koulun vartijaa kaivamaan runkolukittavia pyörätelineitä lumen alta, sillä kunnan auraajat eivät puhdista pyörätelineiden edustoja lumesta, vaan auraavat vain kulkuväylät aiheuttaen ison vallin pyörätelineiden kohdalle. “Talvipaikoille onkin sitten aina tunkua”, kirjoittaa Rantanen.

Aina löytyy parannettavaa

Rantanen kokee, että Hämeenkylän koululla voisi olla vielä enemmän kampanjointia pyöräilyn edistämiseksi ja pyöräilijöiden palkitsemiseksi. “Pidämme asiaa silloin tällöin esillä ja suosittelemme huoltajille lukuvuoden alussa oppilaiden omatoimisten koulumatkojen tukemista’’, kirjoittaa Rantanen. Tämän lisäksi koulun pihalla tarvittaisiin muutama runkolukittava pyöräteline lisää, sillä telineet ovat kovassa käytössä. “Kypärille ei myöskään ole koulun sisällä erillistä telinettä, ja voi olla että joku oppilas kokee vaikeaksi kypärän mahduttamisen kaappiinsa tai mukana kantamisen’’, kertoo Rantanen.

Polkaise kaupunkiseikkailuun koko perheen voimin!

Hepo keväällä 2024 toteuttama koulureittisuunnistus kutsuu koko perheen kaupunkiseikkailuun pääkaupunkiseudulla. Lähde lähimatkailemaan pyöräillen suunnistuksen avulla – koe ja näe uusia paikkoja tänä keväänä ja kesänä. Myös yksi tämän artikkelin kohteista (Hämeenkylän koulu Vantaalla) löytyy suunnistuksesta!

Osallistua voi täysin oman aikataulun mukaan omalla pyörällä tai vaikka kaupunkipyörällä. Suunnistuskohteet sisältävät pääkaupunkiseudun parhaat julkiset ja yksityiset pyöräpysäköintiratkaisut.

Suuntaa suunnistukseen täältä!

Tunnetko jo Helsingin seudun pyöräilijät eli Hepon?

Olemme pääkaupunkiseudulla pyörällä liikkuvien yhteisö ja edunvalvoja. Tavoitteenamme on parantaa pyöräilyn edellytyksiä ja tehdä pääkaupunkiseudusta viihtyisämpi, turvallisempi ja sujuvampi paikka elää ja liikkua. Kaikki pyöräilevät ja pyöräilystä kiinnostuneet ovat tervetulleita joukkoomme.

Jos koet, että pyöräilyolosuhteisiin pitäisi vaikuttaa, liity Hepon jäseneksi. Tule mukaan toimintaan tai rivijäseneksi.

Hepon jäsenenä pääset hyödyntämään rahanarvoisia jäsenetuja, joilla mm. huollatat niin pyörää kuin pyöräilijääkin mukavilla alennuksilla. 32 euron vuosijäsenmaksu maksaa itsensä nopeasti takaisin. Liittymällä Pyöräliiton tai sen jäsenjärjestöjen jäseneksi viimeistään 29.9.2024 olet mukana Helkaman sähköavusteisen polkupyörän arvonnassa (arvo jopa 2 349€). Arvonnan säännöt löytyvät täältä.

Helsingin seudun pyöräilijät ry, tuttavallisemmin Hepo, on pyöräilyn edistämiseen keskittynyt kansalaisjärjestö, jolla on yli 1550 jäsentä. Pyrimme vaikuttamaan lainsäädäntöön ja liikennesuunnitteluun niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Puoluepoliittisesti Hepo on sitoutumaton.

Vaikuttamisen ohella myös pyöräretkien järjestäminen on ollut alusta alkaen näkyvä ja merkittävä osa Hepon toimintaa. Pyöräretket löytyvät retket-sivulta.